Tuesday, 8 August 2017

Tusite 8 'Akosi, 2017

Teutalonome 32:48-52; Levitiko 10:3

Teutalonome 32:48-52
"48Pea folofola ‘a Sihova kia Mōsese ‘i he ‘aho pē ko ia, ‘o pehē, 49‘Alu hake ki he mo‘unga ‘o ‘Apalemi ni ko Nipo, ‘a ia ‘oku ‘i he fonua ‘o Moape ‘o hanga ki Sielikō; pea ke mamata ai ki he fonua ko Kēnani, ‘a ia ‘oku ou ‘atu ki ha‘a ‘Isileli ke tofi‘a ‘aki: 50pea ke pekia ‘i he mo‘unga ‘oku ke ‘alu hake ki ai, ka ke ului ai ki ho kakai; ‘o hangē na‘e pekia ho ta‘okete ko ‘Ēlone ‘i mo‘unga Hoa, ‘o ne ului ai ki hono kakai. 51Koe‘uhi ā na‘a mo fai hala kiate au ‘i he lotolotonga ‘o ha‘a ‘Isileli ‘i Vai-Mēlipa ‘i Kētesi, ‘i he Toafa ‘o Sini; koe‘uhi na‘e ‘ikai te mo fakatāpuhaa‘i au ‘i he lotolotonga ‘o ha‘a ‘Isileli, 52he te ke mamata tonu ki he fonua; ka ‘e ‘ikai te ke hū ki ai, ki he fonua ‘oku ou foaki ki ha‘a ‘Isileli."

Levitiko 10:3
"3Pea lea ai ‘a Mōsese kia ‘Ēlone, ko eni ia na‘e folofola‘aki ‘e Sihova, ‘o pehē, Te u tāpuhā‘ia ‘iate kinautolu ‘oku taka ofi mai, pea te u lāngilangi‘ia ‘i he ‘ao ‘o e kakai kotoa. Pea na‘e longo pē ‘a ‘Ēlone."

KO E TUʻUTUʻUNI ʻO MOSESÉ KE ʻALU HAKE KI HE MOʻUNGA NIPÓ KE NE PEKIA AI ʻi he taimi tatau pe v.48 kuo ne fai ʻene ngāue ʻi he funga ʻo e finangalo ʻo e ʻOtuá. Ka naʻá ne lotu kimuʻa ke ne laka atu ʻi Soatani ki he fonuá ka ʻi he taimí ni kuo ne fiemalie kakato he naʻe fekau ia ʻe he ʻOtuá ʻe ʻikai fai ha meʻa pehē. Naʻe fakamanatu ki ai ʻe he ʻOtuá ʻa e angahala naʻá ne halaia ai, ʻo ne taʻe hū ai ki Kenaní, pea naʻá ne kataki lahi pe ʻo ne fua hono fakahalaʻiaʻi, koeʻuhí he naʻá ne fai angahala, pea ko eni kuo fakafoʻou ʻene mamahí ʻo taʻe ʻi ai ha lea faleʻi, pea hono ʻikai lelei ki he kau tangata lelei taha ke mate fakatomala ʻo fakapapauʻi kuo nau ʻā.
Naʻe fakamanatu ʻe he ʻOtuá kia Mosese ʻa e mate ʻa hono tokoua ko ʻEloné v.50 ke ʻai hoʻona ke fakaʻulia ange, ʻi he fofonga ʻo e ʻOtuá ʻa hono lelei. Pea ko e fakalotolahi kia kitautolu ʻi he taimi ʻo ʻetau maté ke tau fakakaukau ki hotau ngaahi kaumeʻa kuo nau ʻalu ʻo muʻomuʻa ʻiate kitautolu, ʻo fou atu ʻi he teleʻa ʻo e fakangaló, ka e tefito kia Kalaisi ko hotau taʻolete ia mo hotau taulaʻeiki lahi, he ko ia ʻetau moʻuí pea ko ia tokotaha pe ʻa e moʻui taʻengata. ʻOkú ke taʻokete kia Kalaisi Sīsū? Tokanga ki ai he te tau hiki mei māmani. Naʻe fekauʻi ʻe he ʻOtuá ʻa Mosese ki he moʻunga pea mei ai ke ne sio ki he fonua ko Kenaní pea ne toki mate. Ko e fakamanatu ʻo ʻene ngaahi angahala he ʻokú ne ngaohi ʻa e maté ke fakamanavahē ka ko e ʻOtuá naʻá ne ʻoange kiate ia ʻa e Kenani kuo toʻo mamaʻo ai ʻa e manavahé. Ko e fakaʻilonga ʻo e moʻui ʻa e ʻOtuá kuo fai fakalelei kiate ia, pea ʻoku fakahaaʻi mahino neongo ko ʻene angahalá naʻá ne tapuniʻi ia ʻi tuʻa mei he Kenani fakamāmaní, ka heʻikai te ne fakamasivaʻi ia ki he fonua lelei ange., he ko e māmani ia ko ení, ʻoku lava pe ʻa e sio ki ai ʻaki ʻa e mata ʻo e tuí. Ko kinautolu ʻe mate fiemalie mo faingofua ʻi he taimi ʻe ui ai kinautolu ʻe he ʻOtuá ʻikai ha angahala ke fakamanatu kia kinautolu kuo nau maʻu ʻa e tui ko e kelekele lelei ia ʻo e ʻamanaki ki he moʻui taʻengata, ʻoku ʻi kō atu ʻi he mate.

No comments:

Post a Comment