Friday, 18 August 2017

Falaite 18 'Akosi, 2017

Teutalonome 33:23; Sios 19:47; Fkm 18:27

Teutalonome 33:23
"23Pea ‘ia Nafitalai na‘a ne pehē,
Nafitalai ē, ngoto ‘i he ‘ofa,
Pea fonu ‘i he tāpuaki ‘a Sihova,
Ma‘u koe ‘a e tahi mo e tonga."

Siosiua 19:47
"47Ka ko e vahe ‘o ha‘a Tani na‘e ‘ikai ke ngata ai, ka na‘e ‘alu atu ‘a ha‘a Tani, ‘o tau mo Lēsemi, ‘o nau hamu ia, ‘o taa‘i ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā, ‘o nau ma‘u ia ‘o nofo ai, ‘o nau fakahingoa ‘a Lēsemi ko Tani, ‘o tatau mo e hingoa ‘o honau tupu‘anga ko Tani"

Fakamaau 18:27
"27Ka ka to‘o ‘e kinautolu ‘a e me‘a na‘e ngaohi ‘e Maika, mo e taula‘eiki kuo ne ma‘u, pea nau a‘u ki Laisi, ki ha kakai na‘e nofo nonga mo fakahākonoa; pea nau taa‘i kinautolu ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā, pea ko e kolo na‘a nau fakamomofi ‘aki ‘a e afi."

KO E TAPUAKI ʻO NAFITALAÍ. Naʻe sio ʻa Mosese ki he matakalí ni pea ne ofoofo. ʻO ne pehē, “Nafetalai e, ngoto ʻi he ʻofa. Pea fonu ʻi he tapuaki ʻa Sihova”. Ko e meʻa ʻe tolu ʻokú ne ngaohi ʻa e fakafiefia ʻa e matakalí ni.
1. Ko e tokotaha ngoto ʻi he ʻofa. Naʻe ʻosi fakamatalaʻi pe ʻe Sekope ʻa e matakalí ni fakalukufua. “ʻOku fakaʻofoʻofa hono fungá” ʻe haʻu mei ai ʻa e fakaʻapaʻapa, ko e kakai ʻofa, pea mo e lelei ʻo ʻenau lea ʻe fai (Sen 49:21). Ko ʻenau ʻofá ʻe hoko ko e ʻofaʻanga. Pea ko e hoifua ia ʻa e ʻOtuá ko e fakafiemalie ki he laumalie pea ʻai leva ʻa e fiefia moʻoní ki he lotó. Pea ko kinautolu ʻoku fiefia moʻoní ʻoku nau fakahoifua ki he ʻOtuá pea ko kinautolu ʻoku nau maʻu ia kuo nau feʻunga ʻoku ʻikai ke nau toe fiemaʻu ha meʻa. Ko hotau tuʻunga totonu ʻia Kalaisi mo e fakahoifua.
2. ʻOkú ne fonu ʻi he tapuaki ʻa e ʻOtuá. ʻOku ʻikai ko e ngaahi meʻa lelei pe, ko e ngaahi fua ʻo e tapuaki, ʻa e koane mo e uaine mo e lolo, ka ko e tapuaki ʻiate ia pē. Ko e kelesi ʻa e ʻOtuá ʻo fakatatau ki heʻene palomesi mo e kovinanite. Ko kinautolu kuo nau maʻu ʻa e tapuakí ʻoku halaʻatā ke nau toe fiemaʻu ʻe kinautolu ha meʻa ke ʻai kinautolu ke fiefia. Ko e tofiʻa ʻo e matakali ʻo Nafetalaí ʻoku pehē ʻe he kau Siú, ko e tofiʻa fua ngafuhi pea mo fakatupu meʻa, pea nau muʻomuʻa he ʻomai ʻenau polopoló ki he temipalé, pea nau ʻuluaki maʻu ʻe kinautolu ʻa e tapuaki mei he taulaʻeikí, ko e tapuaki mei he ʻEikí.
3. Pea te ke maʻu ʻa e koloa ʻo e tahi, mo e tonga, ko e tahí ʻi he tonga honau tofiʻa. Ko e tahi Kalelí. ʻOku tau toutou lau pe ʻi he ngaahi kosipeli ʻo fakahangatonu ki he noaté ʻoku tuʻu ai ʻa e tofiʻa ʻo e matakali ko ení, pea ko e fuʻu faingamalie lahi ia ki ai ʻo fakamoʻoni ʻa e koloa ʻo Kapaneume, mo Petesaita ʻi loto ia ʻi he matakli ko ení, pea ʻi he matātahí ʻo e tahi ko ení. Pea ke tau fakatokangaʻi ʻa hono tataki ʻo Mosese ʻe he Laumalié ke ne palofisai ʻa e ngaahi tapuakí ni. Kimuʻa ʻi he tuʻu ʻa e tofiʻa ʻo e matakali ni naʻá ne sio ki ai kimuʻa pea ne tala kimuʻa, ʻa e anga ʻo e fokotuʻutuʻu ko eni ʻe ʻi ai. Ko e ui ia kuo tau ʻi ai ke tau maheni mo falala ki he ʻOtua ʻia Kalaisi, he ʻoku ʻAʻana ʻa e kotoá.

No comments:

Post a Comment