Siosiua 2:4-7
"4Pea ‘ave ‘e he fefine ‘a e ongo tangata, ‘o ne fufū kinaua; pea ne pehē, Mo‘oni na‘e ha‘u kiate au ‘a e tu‘unga me‘a, ka na‘e ‘ikai te u ‘ilo pe ko e kakai mei fē: 5pea fe‘unga nai mo e songo ‘o e matanikolo, po‘uli, na‘e ‘alu ki tu‘a ‘a e kau tangata, ‘oku ‘ikai te u ‘ilo pe na‘a nau ‘alu ki fē: tuli ki ai ke vave; he te mou ma‘u kinautolu. 6Ka kuo ne ‘ohake kinaua ki he tu‘a fale, ‘O ‘ufi‘ufi ‘aki ‘a e ngaahi kau‘i falakesi, ‘a ia kuo ne fola ‘i he tu‘a fale. 7Ka ka tuli ‘e he kau tangata kiate kinaua ‘i he hala ki Soatani, ‘o a‘u ki he ngaahi a‘a‘anga: pea ‘i he sītu‘a leva ‘a e kau tangata na‘e tuli ki he ongo me‘a, na‘a nau songo ‘a e matanikolo."
‘Ekisoto 1:17
"17Ka ko e ongo mā‘uli na‘a na manavahē kia ‘Elohimi, pea na‘e ‘ikai te na fai ‘o hangē ko e tu‘utu‘uni ‘a e Tu‘i ‘Isipite kiate kinaua, ka na‘a na tuku ke mo‘ui ‘a e tamaiki tangata."
2 Samiuela 17:19,20
"19Pea na ‘alu hifo ki ai. Pea hanga ‘e he fefine ‘o folahi ‘a e tāpuni ‘i he funga vai, ‘o ne fola ai ‘ene momosi pa‘ale: pea na‘e ‘ikai ‘ilo ‘a e me‘a. 20Pea omi ‘a e kau tamaio‘eiki ‘a ‘Apisalome ki he fefine ki he fale; pea nau pehē, Koma‘ā ‘a ‘Ahima‘asi mo Sionatane? Pea pehē ‘a e fefine kiate kinautolu, Kuo na laka ‘i he ki‘i vai, pea kuo nau kumi ki ai ‘o ‘ikai ma‘u, pea nau foki ki Selusalema."
FŪFŪ ʻE LEHAPI ʻA E ONGO ASIASÍ. Naʻe fakahaaʻi ʻe Lehapi ki he ongo ʻaʻahí ʻa e totonu mo e moʻoni ʻokú ne tuʻu aí. Naʻá ne fai ʻaki ʻa e tui ʻoku ne maʻu ʻi he nonga ʻo ne fakafepakiʻi hono tuʻí mo e fonuá ko e tala tau ka faí (Hep 1:31). Naʻá ne fūfū kinaua mo talitali ki hono fale, ʻo na nofo ʻi he ʻato ʻo e falé. Ko e ngāue lelei ʻoku tala ʻe he ʻapositolo. ʻikai ko e fakatonuhia ʻo Lehapi feʻʻauaki mei he ngāue heʻene tali ʻa e ongo talafekau ʻo ne fakatoʻotoʻo ʻena ō ʻi ha hala kehe” (Sen 2:25). Naʻá ne fai pe ia ʻi he tuí ʻo ne tuku ia ki ʻolunga mei he manavahe ki he tangatá pea mo e houhau ʻa e tuʻí. Naʻá ne hā ʻoku moʻui mo longomoʻui, naʻá ne fakahaaʻi ʻe ia ia ʻ a ʻene talangofua ki heʻene tuí.
Ko kinautolu pe ʻa e kau tui moʻoni, ʻoku ʻilo ʻi honau ngaahi lotoó, ʻoku nau fakalangilangiʻi ʻa e ʻOtuá, pea ko kinautolu pe ʻa e kau tui ʻoku nau ʻai ʻa e ʻEikí ko honau ʻOtua mo ʻai ʻa e kakaí ko honau kakai, mo ne vahe tofiʻa kinautolu. Pea ko kinautolu ʻoku nau maʻu ʻa e ʻOtuá maʻa honau hūfangaʻangá pea ko honau toitoiʻangá. Pea ke tau fai totongi he ʻofa ki hotau ʻOtuá pea mo e ngāue malohi ʻi hono siasí, pea mo hono puleʻangá ʻi he lotolotonga ʻo e kakaí.
Ko e fakamoʻoni mei he fakamatala ʻa e folofolá, ko e ongo asiasí naʻe tataki kinaua ʻe ʻofa tauhi mai ʻa e ʻOtuá, pea ko Lehapi naʻá ne fakafiefiaʻi kinaua ʻo ʻatā ʻi hono lau ko e ongo ʻIsileli, mo e ʻIsileli ʻo eʻ Otuá pea halaʻatā ke fakataumuʻa ki ha meʻa ʻe taha ke kovi. Ko e kau ului moʻoni kotoa pē ʻoku ʻikai ke nau fie kau fakataha mo e ngaahi fili ʻo e ʻOtuá neongo ʻenau vaofí pea kuopau ʻenau fakafisi ke kau mo kinautou he fakafepaki ki he ʻOtuá, mo ʻenau fakatangaʻi ʻa e kau sevaniti ʻa e ʻOtuá. Ko e tuʻu ia naʻe fai ʻe Lehapi mo ʻene fakamoʻoni ʻo ʻene tui falala ʻOtuá, pea ko e moʻui tatau ʻoku tau taukave maʻae ʻOtuá he ʻahó ni.
No comments:
Post a Comment