Nomipa 34:1-12
"1PEA folofola ‘a Sihova kia Mōsese, ‘o pehē, 2Ke ke tu‘utu‘uni ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘o tala kiate kinautolu, Ka mou ka a‘u ki Kēnani, ko eni ‘a e fonua ‘e tō kiate kimoutolu ke tofi‘a ‘aki, ko e fonua ‘o Kēnani ‘i hono ngaahi kau‘ā. 3Pea ko homou tuliki saute ‘e fai mei he Toafa ‘o Sini ‘i he tafa‘aki ‘o ‘Ītomi, pea ko homou kau‘ā saute ‘e kamata mei he taupotu hahake ‘o e Tahi Māsima; 4pea ‘e takai homou kau‘ā mei he tonga ‘i he hakenga ‘o ‘Akelapimi, ‘o ‘asi atu ki Sini: pea ko hono ngata‘anga mei he saute ‘a Kētesipanea, pea ‘e ‘asi atu ki Hasaliatali, ‘o laka atu ki ‘Asimona: 5pea ‘e takai ‘a e kau‘ā mei ‘Asimona ki he vai ‘o ‘Isipite, pea tū‘ulu ai ki tahi. 6Pea ko homou kau‘ā lulunga ko e Tahi Lahi mo hono matāfonua: ko homou kau‘ā lulunga ia. 7Pea ko eni homou kau‘ā fakatokelau, te mou kamata mei he Tahi Lahi, ‘o kinikini atu ki he mo‘unga ko Hoa: 8mei he mo‘unga ko Hoa te mou kinikini atu ki he Hū‘anga ki Hēmati; kae tū‘ulu ‘a e kau‘ā ki Sētata, ‘o ‘alu atu ki Sifiloni, ‘o tū‘ulu ki Hāsali-‘einani: 9ko homou kau‘ā fakatokelau ia. 10Pea te mou kinikini homou kau‘ā hahake mei Hāsali-‘einani ki Sēfami: 11pea ‘e hifo ‘a e kau‘ā mei Sēfami ki Līpila ‘i he potu hahake ‘o ‘Eni, pea ‘e hifo ‘a e kau‘ā, ‘o lave ki he tuliki hahake ‘o e Tahi Kineleti, 12pea hifo ‘a e kau‘ā ki Soatani, ‘o tū‘ulu ki he Tahi Māsima: ko eni homou fonua, ‘a hono ngaahi kau‘ā takatakai."
Senesi 17:8
"8Pea te u ‘atu kiate koe, pea ki ho hako ‘amui, ‘a e fonua ‘oku ke nofo muli ai, ‘io, ‘a Kēnani kātoa, ko ho tofi‘a tukufakaholo: pea te u nofo ko honau ‘Otua."
Teutalonome 1:7,8
"7mou hanga ‘o fononga atu, ‘o ‘alu ki he mo‘unga ‘o ha‘a ‘Āmoli mo e ngaahi potu ofi ki ai, ‘i he ‘Alapā, mo e fonua mo‘unga, mo e Sēfela‘a, mo e feitu‘u ko Tonga, mo e hāngai ki tahi ko e fonua ‘o ha‘a Kēnani, mo Lepanoni ‘o a‘u ki he vaitafe lahi ko ‘Eufaletesi. 8Vakai, kuo u tuku ‘a e fonua ‘i homou ‘ao: hū atu ‘o ma‘u ‘a e fonua na‘e fuakava ai ‘a e ‘Eiki ki homou tupu‘anga, kia ‘Epalahame, kia ‘Aisake, pea kia Sēkope, tokua te ne ‘atu kiate kinautolu mo honau hako ‘amui."
Saame 78:54,55
"54Pea ne a‘utaki kinautolu ki hono feitu‘u tapu, ‘A e mo‘unga ni kuo fakatau ‘e hono nima to‘omata‘u. 55Pea ne kapusi mei honau ‘ao ‘ani pule‘anga, Pea ne fua talotalo ‘aki ha afa moonau tofi‘a, Pea ne tuku ‘a e ngaahi matakali ‘Isileli Ke nofo ‘i honau tēniti."
Siosiua 15:4
"4‘o ne fou atu ki ‘Asimona, ‘o ne ‘asi atu ‘i he vaitafe ‘o ‘Isipite, pea tū‘ulu ‘a e kau‘ā ki tahi. Ko homou kau‘ā tonga ia."
'Isikeli 47:15-17
"15Pea ko eni ‘a e kau‘ā ‘o e fonua: ‘i he potu tokelau ‘e kamata mei he tahi lahi, ‘o fou atu ki Keteloni, ‘o a‘u ki Sētata; ‘i Hēmati, ‘i Pēlota, ‘i Sipelaimi; 16(‘a ia ‘oku ‘i he vaha‘a ‘o e kau‘ā ‘o Tāmasikusi mo e kau‘ā ‘o Hēmati) ‘i Hāsili-lotoloto, ‘a ia ‘oku ‘i he kau‘ā ‘o Haulani. 17Na‘e a‘u ‘a e kau‘ā mei he tahi ki Hāsali-‘einoni ‘i he kau‘ā ‘o Tāmasikusi, pea ko e feitu‘u ‘o Hēmati ‘oku tu‘u ‘i he potu noate, ‘o fai ki he noate."
Ko e kauʻā fonua ʻo Kenaní. Ko e fonua eni naʻe palomesi ki ai ʻa e ʻOtuá kia
ʻEpalahame lolotonga ko iá ʻoku teʻeki ke ʻi ai ha fānau ia ʻa ʻEpalahame, ka
naʻe fakahaaʻi ai pē ʻe he ʻOtuá ki ai, ʻa e ngaahi konga mahuʻinga ʻo ʻene
kovinānité. 1. Te ne ʻoange kia ʻEpalahame ha hako tokolahi. 2. ʻE tupu meiate
ia ha ngaahi puleʻanga. 3. Te ne tauhi ʻene kovinānité ʻi hono hakó. 4. ʻE foaki
ange ki hono hakó ʻa e fonua ko Kenaní. ʻIo, ko e ʻOtua fai ki heʻene leá, kuo
Ne ui kitautolu ke tau tauhi ange kiate Ia. Ko e kauʻā ʻo e fonua ʻo e talaʻofá.
Ko e tafaʻaki fakatongá, ʻoku mei he toafa Sini, mo Ketesi Panea, ʻo lele ai ki
he hūʻanga ki Hamatí, mo e moʻunga ko Hoá. ʻI he tafaʻaki fakatokeláu, pea
mei he matātahi ʻo e Tahi Meteleniane (Tahi lahi). ʻI he fakahihifo ia, ki he
vaitafe Soatani ki he tafaʻaki ki hahake. Ko e fonua ko Kiliati ʻi tuʻa Soatani
ʻoku kau mai ki ai. ʻA ia ko hono fika ʻo e fonua ki he matakalai ʻe 12 ʻo ʻIsileli
ʻoku ʻi ai ʻa e ʻeka ʻe 14,976,000 pea fakatatau ki he tohi fakamuimui ʻo ʻIsilelí
(vahe 27). Ko e kakai tangatá naʻa nau toko 600,000 tupu, ʻa ia ʻoku laka
hake ʻi he ʻeka ʻe 21 ʻe maʻu ʻe he tokotaha. Pea ʻoku lahi hake ʻi he ʻeka ʻe
2,000,000 ʻoku toe, ko e ngaahi koloa’ia ʻo e kau Livaí, mo e kau ʻulumotuʻa
ʻo e ngaahi matakalí, mo ha toe kavenga kehe pē. Ko e kauʻā eni ʻo Kenani,
ʻoku totonu ke nau ngāueʻi, pea kapau te nau talangofua, ʻe aʻu ʻa e fonua ʻo e
talaʻofá ki he vaitafe ʻEufaletesi (Teut 11:24). Pea naʻe fakalahi mai ʻa e fonua
ko Kenaní, ʻi he taimi ʻo Tevita mo Solomone (2 Kalo 9:26) Ka ko e Kenani
ko eni, hono kauʻaá, kuo fai hono fakamatalaʻí, ʻe vahe ʻinasi pē ki ai ʻa e
matakafi ʻe hiva, mo e konga ʻo ʻIsileli, ko e matakali ʻe ua mo e konga, ʻo Kata,
Lupeni mo e konga ʻo Manase, kuo ʻosi fakaʻinasi kinautolu ia. Pea talamai ʻe
he Tohi Ngaue 17:26, “Naʻa ne oʻi foki ʻa e ngaahi faʻahinga kakai, ʻa ia ʻoku
nau tupunga taha kotoa pe, ke nau nofoʻi ʻa e funga kotoa ʻo māmaní, he te
ne fakafuofua ʻa e ngaahi kuongá naʻe tuʻutuʻuni ki he ʻenau nofó, mo honau
ngaahi kauʻā”. Kāinga Moʻui Foʻou, ko e ʻOtua ē, ʻoku fai ʻa e meʻa kotoa pē, ʻo
ʻikai haʻatau ʻilo ki ai, ko hotau fakanofonofo, mai ki he feohiʻanga Moʻui Foʻou,
ko Ia naʻa ne fai, pea ʻoku Ne lolotonga fai ʻa hotau fakanofonofo ʻo ʻetau moʻuí
ki he Kenani ʻi he langí. Fakaongo kiate Ia ʻi Heʻene folofolá, pea mo ʻEne
palani maʻa kitautolu ʻia Kalaisi. Falala kiate Ia, he ʻoku Ne fakaongo mai kiate
koe, he momeniti kotoa pe.
No comments:
Post a Comment