Saturday, 28 January 2017

Tokonaki 28 Sanuali, 2017

NOM 34:16-29; 1:4,16; SIOS 14:1

Nomipa 34:16-29
"16Pea folofola ‘a Sihova kia Mōsese, ‘o pehē, 17Ko eni ‘a e hingoa ‘o e tu‘unga me‘a te nau vahe tofi‘a kiate kimoutolu: ko ‘Eliesa ko e taula‘eiki, mo Siosiua ko e foha ‘o Nuni. 18Pea te mou to‘o ha ‘eiki ‘e taha mei he matakali takitaha ke kau ‘i he vahe tofi‘a. 19Pea ko e hingoa eni ‘o e tu‘unga me‘a: mei he matakali ‘o Siuta, ko Kēlepi ko e foha ‘o Sīfune. 20Pea mei he matakali ‘o ha‘a Simione, ko Sāmiuela foha ‘o ‘Amihuti. 21Mei he matakali ‘o Penisimani, ko ‘Elitati foha ‘o Kisiloni. 22Pea mei he matakali ‘o ha‘a Tani ha ‘eiki, ko Puki foha ‘o ‘Iokeli. 23Mei he hako ‘o Siosifa: mei he matakali ‘o ha‘a Manase ha ‘eiki, ko Hanieli foha ‘o ‘Ēfoti: 24pea mei he matakali ‘o ha‘a ‘Ifalemi ha ‘eiki, ko Kemueli foha ‘o Sifitani. 25Pea mei he matakali ‘o ha‘a Sepulone ha ‘eiki ko ‘Elisafani foha ‘o Pa‘anaki. 26Pea mei he matakali ‘o ha‘a ‘Īsaka ha ‘eiki, ko Palatieli foha ‘o ‘Āsani. 27Pea mei he matakali ‘o ha‘a ‘Āseli ha ‘eiki, ko ‘Ahihuti foha ‘o Sēlomi. 28Pea mei he matakali ‘o ha‘a Nafitalai ha ‘eiki, ko Peta-heli foha ‘o ‘Amihuti. 29Ko kinautolu ia na‘e tu‘utu‘uni ‘e he ‘Eiki ke vahe tofi‘a ki ha‘a ‘Isileli ‘i he fonua ko Kēnani."

Nomipa 1:4, 16
"4ko koe mo ‘Ēlone te mo lau kinautolu, ‘o fakafo‘itau, pea ‘e tokoni kiate kimoua ha tangata mei he matakali takitaha, ha taha ‘oku tu‘ukimu‘a ‘i he ngaahi ‘ulumotu‘a. 16Ko kinautolu ia na‘e ui mai mei he fakataha, ko e hou‘eiki ‘o e ngaahi matakali kuo nau tutupu ai, pea ko e ngaahi ‘ulu kinautolu ‘o e ngaahi toko afe ‘o ‘Isileli."

Siosiua 14:1
"1PEA ko eni ‘a e ngaahi tofi‘a na‘e ma‘u ‘e ha‘a ‘Isileli ‘i he fonua ko Kēnani, ‘a ia na‘e vahe kiate kinautolu ‘e ‘Eliesa ko e taula‘eiki mo Siosiua ko e foha ‘o Nuni, mo e hou‘eiki ‘ulumotu‘a ‘o e ngaahi matakali ‘o ha‘a ‘Isileli"

Na’e fakanofo ‘e he ‘Otuá ʻa e kau tangatá, ke nau vahevahe ʻa e fonuá kia kinautolu, ko hono ikunaʻi ʻo e fonuá, ko e foaki pē, ke nau maʻu ʻa e fonuá, ko e koloa ia maʻa kinautolu, naʻe ʻikai maʻu ʻaki ʻa e fonuá, ʻa e mata ʻo ʻenau ngaahi heletaá, pē ko honau ngaahi taó, kae maʻu ʻaki ʻa e ivi, mo e mafai ʻo e ʻOtuá. Pea kuo nau falala ki he ikuna, mo hono olá, tuʻunga ʻi he tau ʻa e ʻOtuá maʻa kinautolu, pea ko kinautolu ko eni, kuo fakahingoá kuo nau falalaʻanga ke vahevahe ʻa e fonua, pea ʻi he ngaahi taumuʻa ko eni. 1. Ke ʻave ki he lēkooti hono fakapapauʻi ʻa e moʻoní. 2. Ke fakamanatu ʻa e taha fakafoʻituitui ʻi he hisitolia ʻo ʻIsilelí. 3. Ke tauhi ʻa e fokotuʻutuʻu fakalao, koeʻuhi ke hiki ʻa e fonua, ki he ngaahi matakalai, ke ʻai ia ke maau. ʻI he palani ʻa e ʻOtuá ki he fakanofonofo ʻo e fonuá. 1. Naʻa ne fakamatalaʻi ko e hā ʻa e meʻa ʻe faí. 2. Naʻa ne fetuʻutaki mahino kia Mosese pea 3. Naʻa ne fakapapauʻi ʻa e kakai makehe ke nau tokangaʻi ʻa e fakanofonofo ʻo e fonuá. Heʻikai ha palani ʻe kakato, ka e ʻoua ko e ngāue takitaha, kuo fakapapauʻi, mo e tokotaha kotoa pe, ʻoku mahino hono fatongia ke fai. ʻI he ʻi ai leva ha ngāue ke fai, fakapapauʻi, ko e hā ʻa e meʻa kuo pau ke faí, ʻoange mahino ʻa e ngaahi tuʻutuʻuní, pea tuku ʻa e kakai ʻo fakafatongia’i ki he ngaahi konga takitaha. Ko kinautolu eni, kuo tuʻutuʻuni ʻe he ʻEikí, ke nau vahe tofiʻa ʻa e fonua ko Kenaní. Ko e toʻutangata eni hono ua, kuo fili kinautolu ʻe he ʻEikí, ke nau fetongi ʻa e ʻuluaki toʻutangata angatuʻú. ʻOku ui ʻa hotau ui, kuo fai ʻe he ʻOtuá ʻia Kalaisi ki heʻene ngāué, ʻa ʻetau maʻu pe ʻa e loto naʻe ʻia Kalaisi Sīsuú, ʻa e meʻa ko e loto maʻulalo, mo e talangofua ʻo aʻu ki he mate, ka ko e mate ʻi he kolosí, he ka ʻikai ke tau mate mo Kalaisi, ʻe palopalema ʻa ʻene ngāué, pea ko e toho ʻa māmaní kuo mate mo ia. Mate ki he angahalá, ka e moʻui maʻa e ʻOtuá, mo ʻEne ngāué

No comments:

Post a Comment