Friday, 27 January 2017

Falaite 27 Sanuali, 2017

NOM 34:13-15; 32:33; SIOSI 14:1-5

Nomipa 34:13-15
"13Pea tu‘utu‘uni ‘e Mōsese ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘o pehē, Ko eni ‘a e fonua te mou vahe tofi‘a ai ‘i he talotalo, ‘a ia kuo fekau ‘e Sihova ke ‘atu ki he matakali ‘e hiva mo e vaeua ‘o e matakali: 14he ko e matakali ‘o ha‘a Lūpeni, mo e matakali ‘o ha‘a Kata, kuo nau ma‘u honau tofi‘a ‘o faka‘ulumotu‘a, mo e vaeua foki ‘o e matakali ‘o Manase: 15ko e matakali ‘e ua mo e vaeua ‘o e matakali kuo nau ma‘u honau tofi‘a ‘i he kauvai hahake ‘o Soatani-Sielikō ki he hopo‘anga la‘ā."

Nomipa 32:33
"33Pea foaki ‘e Mōsese kiate kinautolu, ki ha‘a Kata, pea ki ha‘a Lūpeni, pea ki he vaeua ‘o e matakali ‘a Manase foha ‘o Siosifa, ‘a e pule‘anga ‘o Sīhoni ko e Tu‘i ‘Āmoli, pea mo e pule‘anga ‘o ‘Oki ko e Tu‘i Pēsani, ‘a e fonua, ‘io, hono ngaahi kolo na‘e tu‘u ‘i he ngaahi feitu‘u, ‘a e ngaahi kolo ‘o e fonua na‘e tu‘u takatakai ki ai."

Siosiua 14:1-5
"1PEA ko eni ‘a e ngaahi tofi‘a na‘e ma‘u ‘e ha‘a ‘Isileli ‘i he fonua ko Kēnani, ‘a ia na‘e vahe kiate kinautolu ‘e ‘Eliesa ko e taula‘eiki mo Siosiua ko e foha ‘o Nuni, mo e hou‘eiki ‘ulumotu‘a ‘o e ngaahi matakali ‘o ha‘a ‘Isileli: 2na‘e tufa talotalo kiate kinautolu ‘o hangē ko e tu‘utu‘uni ‘a Sihova ‘ia Mōsese, ‘io, ki he matakali ‘e hiva mo e vaeua ‘o e matakali.   3(He kuo vahe tofi‘a ‘e Mōsese ki he matakali ‘e ua mo e vaeua ‘o e matakali, ‘i he kauvai ‘e taha ‘o Soatani, pea na‘e ‘ikai te ne vahe ha tofi‘a ki ha‘a Līvai fakataha mo kinautolu). 4He ko e hako ‘o Siosifa kuo matakali ua, ko Manase mo ‘Ifalemi; pea na‘e ‘ikai vahe tofi‘a ki he kau Līvai ‘i he fonua, ko e ngaahi kolo pe ke nofo ai, pea mo e ngaahi ‘api takatakai ma‘a ‘enau monumanu mo ‘enau koloa. 5Hangē ko e tu‘utu‘uni ‘a Sihova ‘ia Mōsese na‘e pehē ‘a e fai ‘a ha‘a ‘Isileli ‘i he‘enau vahe ‘a e fonua."

Ko Kenani ‘eni. Ko hono lahí naʻe kiʻi siʻisiʻi pē. Naʻe maile pē ʻe 160 hono loloá, pea maile ʻe 50 hono falahí. Ko e fonua eni naʻe palomesi ʻaki ʻe he ʻOtuá, ki he tamai tōnunga, ko e koloa ia ʻa e hako ʻo ʻIsilelí. Ko e kelekele ʻo e fonuá, naʻe siʻisiʻi pe ʻi he ngaahi taʻu lahi, ka naʻe ʻiloa ʻa e ʻOtuá ‘i ai, pea ko Hono Huafá, naʻe maʻolunga pe ia ki ʻIsileli (Sa 76:1). Ko e ngoue vaine eni ʻa Sihova. Pea ko e ngoue kuo ʻaaʻi. Ko e ngaahi ngoue mo e ngaahi vaine mo e faifua ʻa hono kelekele, fakatokangaʻi ange, ʻoku anga fēfē ha kiʻi konga siʻisiʻi ʻo e māmaní, kuo maʻu ʻe he ʻOtuá Maʻana. Ko eni ia ʻa e fonua, kuo tuʻutuʻuni ʻe Mosese ke vahe ʻinasi mei ai ʻa e matakali ʻe hiva, mo e konga ʻo haʻa ʻIsilelí, ko e meʻa ia meia Sihova, pea neongo pē, pe ʻoku anga fēfē ha meʻa, ka ko ʻene kau ki ai ʻa e ʻOtuá, ko e fakakoloa atu. Ka e kehe, neongo ko e māmani ia, ko ʻene meʻa, pea mo hono fonu, ka ko e tokosiʻi pē ia, ʻoku nau ʻiloʻi Ia mo tauhi kiate Ia, pea ko e tokosiʻi pē ko ia ʻoku nau fiefia mo nekeneka, koeʻuhí ko e fuangafuhi ʻi he ʻOtuá, pea anga fēfē ha ʻinasi ʻa e māmaní, ʻi he foaki ʻa e ʻOtuá, maʻa hono kakaí ʻoʻona. ʻOku nau maʻu honau tofiʻa ʻi Hevani, pea ʻoku nau fiemalie pē, ʻi he fanga kiʻi mamahi fua nounou ʻo e māmaní. He ko e ʻOtua ʻo natula, ko e tokotaha Ia ʻoku Ne maluʻi kinautolu. Pea ko e ngaahi fakamanatu eni kia kinautolu ko honau kauʻā fakatongá naʻe aʻu ia ki he vaitafe ʻo ʻIsipité. Ko e fakamanatu ʻenau nofo popula ʻi ái, mo honau fakahaofi fakaofo mei ái. Ko honau kauʻaá, naʻe kamata mei he tahi masima (v3). Ko e fakamanatu ʻa hono fakaʻauha ʻo Sotoma, ʻi he angahala naʻa nau fai, ke nau fakaʻehiʻehi mei ai, he naʻe ʻiloa ia ʻi ʻIsileli. (Isik 16:49,50). Ko hotau ui ko ē ki he Kenani ʻi he langi, ʻoku totonu ke huʻu ki ai ʻetau tokanga, ki he ngaahi meʻa ʻo ʻolungá, ʻo ʻikai ki he ngaahi meʻa ʻoku ʻi māmaní he kuo mou pekia, pea ko hoʻo mou moʻuí, ʻoku fūfū fakataha mo Kalaisi ʻi he ʻOtuá. (Kol 3:2, 3)

No comments:

Post a Comment