Fakamaau
5:6-11; 3:31; 4:17; Levitiko 22:26; 2 Kalonikali 15:5; ‘Aisea 33:8; 49:23
Fakamaau 5:6-11
"6‘I he taimi ‘o e foha ‘o ‘Ānati ko Sāmika‘a,
‘I he taimi ‘o Siaili, na‘e ta‘e‘uhia ‘a e ngaahi hala,
Pea fou ‘i he ngaahi hala vao ‘a e ngaahi fononga.
7Na‘e li‘aki ‘a e ngaahi mala‘e ‘o ‘Isileli,
‘Io, na‘e li‘ekina;
‘O a‘u ki he‘eku tu‘u hake, ‘a au Tepola,
‘Eku tu‘u hake ko ha fa‘ē ‘i ‘Isileli,
8Na‘a nau fili ‘otua fo‘ou;
Toki a‘u mai ki he matanikolo ‘a e tau:
Na‘e ‘iloa koā ha pā pe ha tao
‘I ha ‘Isileli ‘e faa‘i mano?
9‘Oku ngaue hoku fatu ki he kau ‘Isileli ‘oku angi,
‘A kinautolu na‘e tō mo mate ma‘a e kakai:
Mou fakafeta‘i ki he ‘Eiki.
10Lau ki ai, ha‘a heka ‘asi hina,
Ha‘a nofo he ngaahi fata,
Mo ha‘a hā‘ele he ngaahi hala.
11He mama‘o ē ‘a e kalamū
‘a e kakai fana na‘e le‘o he ‘utuvai–
Ko e potu ko ia te nau ‘a‘au ai ‘a e ngaahi faitotonu ‘a e ‘Eiki,
‘Ene taukapo‘i hono ngaahi mala‘e ‘i ‘Isileli,
Toki ‘alu hifo ki he ngaahi matanikolo ‘a e kakai ‘a e ‘Eiki."
Fakamaau 5:9 “ʻOku ngāue hoku fatú ki he kau ʻIsilelí
ʻoku angi. ʻAkinautolu naʻe to mo mate maʻae kakaí. Mou fakafetaʻi ki he ʻEikí”.
ʻOku
fakamatalaʻi ʻe Tepola ʻa hono lomekina ʻo ʻIsilelí ʻi he malu ʻo e pule ʻa
Siapiní, pea ko e lahi ʻo ʻenau faingataʻaʻiá ʻoku ngaohi honau fakamoʻuí ke ʻasi
mai ʻi lahi hono sīpingaʻi mo e lahi hono fakakelesi. Pea mei he ngaahi ʻaho ʻo
Samikaá, naʻá ne fakaʻilongaʻi ia he ko e fonuá naʻe moveuveu. 1. ʻIkai ha
fakatau. Koeʻuhi, he naʻe fiemaʻu ha kau sotia ia ke nau maluʻi ʻa e kakai ʻi
heʻenau ngaahi pisinisi mei he filí, mo tauteaʻi ʻa e kau kaihaʻá. 2. ʻIkai ha fefonongaʻaki
he naʻe tuʻutuʻuni ia ki he kau fonongá, ko ʻenau hao ʻi he hala ʻoku ʻataʻatā,
he ko e kau kaihaʻa naʻa nau fakamalohiʻi ʻa e kakai fononga. 3. ʻIkai ha
Fakamaauʻanga. Kuo aʻu mai ʻa e tau ia ki he matanikolo koe feituʻu ia naʻe ʻi
ai ʻa e lotoʻā faiʻanga hopo. 4. ʻIkai ha feʻuhiʻaki. He naʻe liʻaki ʻa e
ngaahi kolo iiki, pea taʻofi mo ʻenau ngāue (v.8). Naʻe fakahaaʻi foki ʻe
Tepola ʻa e ʻuhinga pe ʻe taha naʻe ʻomai ai ʻa e kotoa ʻo e faingataʻá ni
kiate kinautolu. Naʻe ʻi ai honau ʻaitoli ʻo valokia ʻa e ʻOtuá ke ne ʻomi
kinautolu ki he nima honau ngaahi filí. “He naʻá nau fili honau ʻotua foʻou”
pea ʻaki ʻa e ngaahi huafa foʻou. Ka ʻi he malumalu kotoa ʻo e ngaahi ʻimisi ko
ení. Ko Setane naʻa nau lotu ki aí. Ko ʻenau fanga tamaí, ʻi he taimi naʻe tuku
atu ai ke nau fili, naʻa nau fili ʻa Sihova maʻa honau ʻOtuá (Sios 24:21). Ka
ko e ngaahi toʻutangata hokohoko maí, naʻe ʻikai ke nau pipiki ki he fili ko ia
kuopau ke nau maʻu ʻa e ngaahi ʻotua ʻo ʻenau fili pē ʻakinautolú. Kaekehe, ʻi
he taimi kotoa pē ʻoku fai ʻe Setane hono tukuingatá, ke fakaholomuiʻi ʻa e kau
tuí, mei heʻenau ʻunuʻunu ke nau ofi ki he taloni ʻo e kelesí. Fakatokangaʻi ʻa
e angaʻofa ʻa e ʻOtuá ko hono kakai ngāvaivai, ko e kau nofoʻi ʻo e fanga kiʻi
kolo iiki ʻa ia ʻoku nau tuʻu ʻatā taha ki he filí, pea nau faingataʻaʻia lahi
taha, pea ʻoku nau ʻi he fakatuʻutamaki lahitaha. Pea ko e langilangi ʻo e ʻOtuá
ke ne maluʻi ʻa kinautolu ʻoku nau faingataʻaʻia peheé, pea mo tokoniʻi ʻa e
vaivaitahá. Pea ke ʻai ʻakitautolu kotoa ke tau taʻimālie mei he monū te tau maʻu
mei he melino fakatokolahi, pea ko kinautolu ʻoku nau nofoʻi ʻa e fanga kiʻi
kolo iiki, ke tau ʻoatu ʻa e fakafetaʻi. ʻIo, ko ʻetau kau fakataha ia mo hotau
ʻOtuá, ke fai tokonia ʻa e kakai ʻa hono puleʻanga kuo nau liʻaki koeʻuhi ko ʻene
ʻAfio ʻia Kalaisi. “ʻA ia te ne liliu ʻa e sino ʻo ʻetau moʻulaloá ni, ke
alaanga mo e sino ʻo ʻene langilangiʻia (Filipaki 3:21)
No comments:
Post a Comment