Tuesday, 16 January 2018

Tusite 16 Sanuali, 2018

Fakamaau 5:6-11; 3:31; 4:17; Levitiko 22:26; 2 Kalonikali 15:5; ‘Aisea 33:8; 49:23


Fakamaau 5:6-11
"6‘I he taimi ‘o e foha ‘o ‘Ānati ko Sāmika‘a,
‘I he taimi ‘o Siaili, na‘e ta‘e‘uhia ‘a e ngaahi hala,
Pea fou ‘i he ngaahi hala vao ‘a e ngaahi fononga.
7Na‘e li‘aki ‘a e ngaahi mala‘e ‘o ‘Isileli,
‘Io, na‘e li‘ekina;
‘O a‘u ki he‘eku tu‘u hake, ‘a au Tepola,
‘Eku tu‘u hake ko ha fa‘ē ‘i ‘Isileli,
8Na‘a nau fili ‘otua fo‘ou;
Toki a‘u mai ki he matanikolo ‘a e tau:
Na‘e ‘iloa koā ha pā pe ha tao
‘I ha ‘Isileli ‘e faa‘i mano?
9‘Oku ngaue hoku fatu ki he kau ‘Isileli ‘oku angi,
‘A kinautolu na‘e tō mo mate ma‘a e kakai:
Mou fakafeta‘i ki he ‘Eiki.
10Lau ki ai, ha‘a heka ‘asi hina,
Ha‘a nofo he ngaahi fata,
Mo ha‘a hā‘ele he ngaahi hala.
11He mama‘o ē ‘a e kalamū
‘a e kakai fana na‘e le‘o he ‘utuvai–
Ko e potu ko ia te nau ‘a‘au ai ‘a e ngaahi faitotonu ‘a e ‘Eiki,
‘Ene taukapo‘i hono ngaahi mala‘e ‘i ‘Isileli,
Toki ‘alu hifo ki he ngaahi matanikolo ‘a e kakai ‘a e ‘Eiki."

Fakamaau 5:9 “ʻOku ngāue hoku fatú ki he kau ʻIsilelí ʻoku angi. ʻAkinautolu naʻe to mo mate maʻae kakaí. Mou fakafetaʻi ki he ʻEikí”. ʻOku fakamatalaʻi ʻe Tepola ʻa hono lomekina ʻo ʻIsilelí ʻi he malu ʻo e pule ʻa Siapiní, pea ko e lahi ʻo ʻenau faingataʻaʻiá ʻoku ngaohi honau fakamoʻuí ke ʻasi mai ʻi lahi hono sīpingaʻi mo e lahi hono fakakelesi. Pea mei he ngaahi ʻaho ʻo Samikaá, naʻá ne fakaʻilongaʻi ia he ko e fonuá naʻe moveuveu. 1. ʻIkai ha fakatau. Koeʻuhi, he naʻe fiemaʻu ha kau sotia ia ke nau maluʻi ʻa e kakai ʻi heʻenau ngaahi pisinisi mei he filí, mo tauteaʻi ʻa e kau kaihaʻá. 2. ʻIkai ha fefonongaʻaki he naʻe tuʻutuʻuni ia ki he kau fonongá, ko ʻenau hao ʻi he hala ʻoku ʻataʻatā, he ko e kau kaihaʻa naʻa nau fakamalohiʻi ʻa e kakai fononga. 3. ʻIkai ha Fakamaauʻanga. Kuo aʻu mai ʻa e tau ia ki he matanikolo koe feituʻu ia naʻe ʻi ai ʻa e lotoʻā faiʻanga hopo. 4. ʻIkai ha feʻuhiʻaki. He naʻe liʻaki ʻa e ngaahi kolo iiki, pea taʻofi mo ʻenau ngāue (v.8). Naʻe fakahaaʻi foki ʻe Tepola ʻa e ʻuhinga pe ʻe taha naʻe ʻomai ai ʻa e kotoa ʻo e faingataʻá ni kiate kinautolu. Naʻe ʻi ai honau ʻaitoli ʻo valokia ʻa e ʻOtuá ke ne ʻomi kinautolu ki he nima honau ngaahi filí. “He naʻá nau fili honau ʻotua foʻou” pea ʻaki ʻa e ngaahi huafa foʻou. Ka ʻi he malumalu kotoa ʻo e ngaahi ʻimisi ko ení. Ko Setane naʻa nau lotu ki aí. Ko ʻenau fanga tamaí, ʻi he taimi naʻe tuku atu ai ke nau fili, naʻa nau fili ʻa Sihova maʻa honau ʻOtuá (Sios 24:21). Ka ko e ngaahi toʻutangata hokohoko maí, naʻe ʻikai ke nau pipiki ki he fili ko ia kuopau ke nau maʻu ʻa e ngaahi ʻotua ʻo ʻenau fili pē ʻakinautolú. Kaekehe, ʻi he taimi kotoa pē ʻoku fai ʻe Setane hono tukuingatá, ke fakaholomuiʻi ʻa e kau tuí, mei heʻenau ʻunuʻunu ke nau ofi ki he taloni ʻo e kelesí. Fakatokangaʻi ʻa e angaʻofa ʻa e ʻOtuá ko hono kakai ngāvaivai, ko e kau nofoʻi ʻo e fanga kiʻi kolo iiki ʻa ia ʻoku nau tuʻu ʻatā taha ki he filí, pea nau faingataʻaʻia lahi taha, pea ʻoku nau ʻi he fakatuʻutamaki lahitaha. Pea ko e langilangi ʻo e ʻOtuá ke ne maluʻi ʻa kinautolu ʻoku nau faingataʻaʻia peheé, pea mo tokoniʻi ʻa e vaivaitahá. Pea ke ʻai ʻakitautolu kotoa ke tau taʻimālie mei he monū te tau maʻu mei he melino fakatokolahi, pea ko kinautolu ʻoku nau nofoʻi ʻa e fanga kiʻi kolo iiki, ke tau ʻoatu ʻa e fakafetaʻi. ʻIo, ko ʻetau kau fakataha ia mo hotau ʻOtuá, ke fai tokonia ʻa e kakai ʻa hono puleʻanga kuo nau liʻaki koeʻuhi ko ʻene ʻAfio ʻia Kalaisi. “ʻA ia te ne liliu ʻa e sino ʻo ʻetau moʻulaloá ni, ke alaanga mo e sino ʻo ʻene langilangiʻia (Filipaki 3:21)

No comments:

Post a Comment