Fakamaau
2:6-10; Siosiua 19:50; 22:6; 24:28-31
Fakamaau 2:6-10
"6Pea ‘i he tukuange ‘e Siosiua ‘a e kakai, na‘e ‘alu ‘a ha‘a ‘Isileli takitaha ki hono tofi‘a ke ma‘u ‘a e fonua. 7Pea na‘e tauhi ‘a Sihova ‘e he kakai lolotonga ‘a e mo‘ui ‘a Siosiua, pea lolotonga ‘a e mo‘ui ‘a e kau mātu‘a na‘a nau tolonga ‘ia Siosiua, ‘a kinautolu na‘a nau mamata ki he ngāue lahi ‘a Sihova, ‘a ia kuo ne fai ma‘a ‘Isileli. 8Pea pekia ‘a Siosiua ko e foha ‘o Nuni, ko e Sevāniti ‘a Sihova, kuo teau mā hongofulu mālie hono ta‘u. 9Pea na‘a nau telio ia ‘i he ngata‘anga ‘o hono tofi‘a, ‘i Tīminati-hēlesi ‘i he fonua mo‘unga ‘o ‘Ifalemi, ‘i he potu tokelau ‘o e mo‘unga ‘o Kā‘asi. 10Pea ko e to‘utangata ko ia foki na‘a nau ului ki he‘enau ngaahi kui pea na‘e tupu kimui ha to‘utangata kehe, ‘a ia kuo ‘ikai te nau ‘ilo ‘a Sihova, ‘uma‘ā ‘a e ngāue na‘a ne fai ma‘a ‘Isileli."
Fakamaau 2:7 “Pea na‟e
tauhi „a Sihova „e he kakaí lolotonga ʻa e moʻui ʻa Siosiua pea
lolotonga ʻa e moʻui ʻa e kau matuʻa naʻa nau tolonga ʻia Siosiuá ʻakinautolu naʻa nau mamata ki he ngāue
lahi ʻa Sihova ʻa ia naʻá ne fai maʻa ʻIsileli”. Ko e palopalema lahi ʻeni
ʻo ʻIsileli, pea ʻoku palopalema pehē ʻa e tokolahi ʻi he moʻui fakalotú. He ko
ʻetau fehangahangai ko ē, mo e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ke tau ʻiló, ʻokú ne
fakatupu ʻa ʻetau hohaʻa. Ko e tauhi ʻOtua ʻa ʻIsilelí ko ʻenau sio kia Siosiua
mo e kau mātuʻá pea mo e ngaahi ngāue lahi ʻa e ʻOtua, ʻo faiʻaki pē ʻa ʻenau
fonongá ʻa e meʻa ʻoku nau mamata ki aí.Ko e vaivaiʻanga tatau, naʻe moʻua ai ʻa
e kau asiasi ko ē ʻe toko 10, naʻe fekauʻi atu ki Kenani (Nom 13:28-33). Naʻa
nau sio pe ki he kau saieniti ʻAnakí mo e maʻolunga ʻa e ngaahi ʻaá pea nau
ngata pe ai. Naʻe ʻikai haʻanau tui ʻa kinautolu ia ki he ʻOtuá. Ko ia ʻa e
fokotuʻu ʻoku fai mai ʻe he ʻapositoló “He ko ʻemau fononga ʻoku fai ʻaki ʻa e
tui, ʻo ʻikai ʻaki ʻa e mamata” (2 Kol 5:7). Kapau ʻoku tau tui kia Sīsū
Kalaisi ʻoku lava ke tau ʻinasi ʻi he ʻamanaki mo e falala ʻa e ʻApositolo ko
Paula ki he moʻui taʻengata ʻia Kalaisi. ʻIo, pea aʻu ki he maté he ko e maté
ko ha talateu pe ia ki he moʻui taʻengatá, he ʻoku manavahē ʻa e tokolahi ʻi he
mate ko ʻenau sio pē he ouau ʻo e putú, mo hono tanu ʻo e sinó, pea ngata pe
ai. He ko e kau moʻui he tui kia Kalaisí, ʻoku ʻikai ha mate, ko e hiki pe
hotau laumalié ki he ʻafioʻanga hotau ʻOtuá, kae foki pe ʻa e sinó ki he
kelekelé he naʻe ngaohi ia mei ai, kehangē pe ko ʻene ʻi ai ʻi muʻá (Koheleti
12:7). Kāinga Moʻui Foʻou, ko hotau ui ia naʻe fai ʻe he ʻOtua´, ke tau moʻui
ʻi he tui-falala ki he ʻOtua´ ʻia Sīsū Kalaisi he ko Ia ʻa ʻetau teuteu fungani
taha ki he moʻui taʻengata´; ʻo ʻikai tuʻu ʻetau tauhi ʻOtua´ ʻi ha tangata ʻo
tatau ai pē pe ko hai, ka ko ʻetau tui falala pē kia Kalaisí.
No comments:
Post a Comment