Fakamaau
6:33-40; Senesi 18:32; ‘Ekisoto 4:3,4; Nomipa 10:3; Siosiua 17:16; 1 Kalonikali
12:18; 2 Kalonikali 24:20
Fakamaau 6:33-40
"33Pea fakatahataha ‘a Mitiani kātoa mo e kau ‘Amaleki, mo e ngaahi ha‘a ‘Ālepea, ‘o nau a‘a mai, ‘e fokotu‘u tēniti mei he potu fonua ‘i lalo ‘o Sisilili. 34Ka ko e Laumālie ‘o Sihova na‘e kofu ‘aki ‘a Kitione, pea ne ifi ‘a e talupite; pea na‘e fakataha mai ‘a ‘Apiesa, ‘o muimui kiate ia. 35Pea ne tuku atu ha kau talafekau ki ha‘a Manase kātoa, pea na‘e fakataha mai mo kinautolu ‘o muimui kiate ia: pea ne tuku atu ha kau talafekau kia ‘Āseli mo Sepulone mo Nafitalai, pea na‘a nau ‘alu hake ke fakafetaulaki kiate kinautolu.
36Pea fakatau folofola ‘a Kitione kia ‘Elohimi, Kapau ko ho‘o fai ke fakahaofi ‘a ‘Isileli ‘aki hoku nima, ‘o hangē ko ho‘o me‘a, ko eni, te u tuku ha fulufulu‘i sipi ki he mala‘e uite; 37kapau ‘e hausia ‘a e fulufulu‘i sipi pē, kae mātu‘u ‘a e kelekele kotoa, pea te u toki ‘ilo ai te ke fakamo‘ui ‘a ha‘a ‘Isileli ‘aki hoku nima, ‘o hangē ko ho‘o me‘a. 38Pea na‘e pehē; he na‘a ne tu‘u hengihengi hake, ‘o ne kuku ‘a e fulufulu‘i sipi, ‘o ne tatau mei ai ‘a e hahau, pea fonu ha tisi ‘i he vai. 39Pea fakatau folofola ‘a Kitione kia ‘Elohimi, Ke ‘oua na‘a tuputāmaki ‘a e ‘Afiona kiate au, he ko ‘eku lea tātu‘otaha pē ‘eni; ka u sivi mu‘a ‘aki ‘a e fulufulu‘i sipi, ‘o tātu‘otaha pea ngata. Ke mōmoa mu‘a ‘a e fulufulu‘i sipi pē, kae hausia ‘a e kelekele kotoa. 40Pea na‘e fai pehē ‘e he ‘Otua ‘i he pō ko ia: he ko e fulufulu‘i sipi pē na‘e mōmoa, kae ‘i he funga kelekele kotoa ‘a e hahau."
Fakamaau 6:34 “Ka ko e Laumalie ʻo Sihová
naʻe kofuʻaki ʻa Kitione”. Ko e fuʻu tokolahi ʻa e
filí, naʻe fakalotosiʻi ia kia Kitione, pea mei aí ke fakapapauʻi ʻo ʻene tui
ʻaʻana, pea ko ʻene kau taú naʻa nau holi kinautolu ke ʻi ai ha ngaahi mana ke
fakaʻilongaʻiʻaki ʻa e lotolotonga ʻo e ʻOtuá. He ko e ʻuluaki fakaʻilonga naʻe
ʻikai ke fakafiemalie ia kiate ia, pea ʻoku eʻa mei ai ʻa e taʻetuí. Naʻe toe
kole ha fakaʻilonga ʻe taha, naʻá ne fai pe ʻi he manavahē mo e tāiliili. Naʻe
angaʻofa pe ʻa e ʻOtuá ʻo tali ʻa ʻene kolé. ʻOku tokoni pe ʻa e ʻOtuá ki he
kau tui moʻoní, neongo ʻa ʻenau vaivai, pea ʻoku ne mateuteu ke langaʻi hake
ʻenau tonounoú. Ko Kitioné tene maʻu ʻe ia ʻa e fulufuluʻi sipi ʻoku viviku,
kae momoa pe ʻa e kelekelé ia, he ko e fakaenatula totonu pe ia ʻo e fulufuluʻi
sipí, neongo ko e kiʻi hauhau siʻisiʻi pe ka ʻe tanaki pe ia ʻe he fulufuluʻi
sipí ʻo maʻu. Ko ia aí, naʻá ne fiemaʻu leva ko e pō ʻoku hokó, ke toe tuku pe ʻa
e fulufuluʻi sipí ʻi tuʻa, pea ke viviku ʻa e kelekelé, kae momoa pe ʻa e
fulufuluʻi sipí.Ko ia ko e ʻOtuá ʻi heʻene finangaló ke ʻasili hā ki he ngaahi
ʻea ʻo e talaʻofá (palōmesi) hono taʻemaliliu ʻo ʻEne tuʻutuʻuní (Hep 6:17,18),
koeʻuhi ko e ʻi ai ʻa e ongo meʻa taʻemaliliu ʻe ua, ʻa ia naʻe ʻikai ʻaupito
leva ke loi ai ʻa e ʻOtuá, ʻa ia naʻe ʻikai ko e ikuna pe ʻaki honau ngaahi
faingamalie, ka ko e fakafiemalie ki heʻenau ngaahi talá mo e ngaahi
taʻefiemalié. Ko e fakaʻilonga ko ení ko e mana pe ia pea ʻokú ne fakapapauʻi
ʻa e fekau ʻo Kitioné. Ko ia ai ʻoku pehē ko e hahau meia Sihová ko e tulutā
ʻuha, ʻoku ʻikai fakaongo ia ki ha ʻeiki, pea ʻoku ʻikai tali ki he haʻa
lauvale (Maika 5:7). Ko e ʻOtuá ʻoku fanongo ki he leʻo ʻo e tangatá, ʻo hangē ko
ʻene fai kia Siosiuá, ʻi heʻene kole ʻo fekauʻaki mo e laʻaá, pea kia Kitione
eni, ʻene kole ʻo fekauʻaki mo e hahaú, pea ʻoku hā mai, naʻe ʻikai ke toó ko
ha faingamalie, ka ko e ʻofa tauhi mai ʻa e ʻOtuá Pea ko e ongo fakaʻilongá
naʻe fuʻu mahuʻinga ia. He ko ia mo ʻene kau tangatá, te nau ʻalu ʻo taaʻi ʻa e
kau Mitianí, pea ʻoku lava ʻe he ʻOtuá, ʻo fakafaikehekeheʻi ʻa e kiʻi tokosiʻi
ʻo ʻIsilelí, mo e fuʻu kau Mitiani naʻe hangē ko e ʻoneʻone ʻo e tahí honau
tokolahi. ʻIo, pea ke ʻilo ʻe Kitione, ʻoku lava ʻe he ʻOtuá ʻo fai ia. Naʻe
holi ʻa Kitioné ke ʻalu hifo ʻa e hahau ʻa e kelesi ʻa e ʻOtuá kiate ia makehe
pe? ʻOku ne sio ki he fulufulu sipí ʻoku viviku ʻi he hahau ke fakapapauʻi ia.
Naʻá ne fakaʻamu nai ke hoko ʻa e ʻOtuá ko e hahau ki ʻIsileli fakakatoa?
Vakai, ko e kotoa ʻo e kelekelé ʻoku viviku.
Ko e ha nai ha meʻa te ne fakatupunga kiate
kitautolu ko e kau angahala Senitaile ke maʻu ʻa e tapuaki ʻa eʻEikí, ʻa ē ko e
hahau ʻo e ngahai tapuaki fakalangi ne hoko tatuʻotaha ki ʻIsilelí. Ka ʻi he
ʻahó ni ke ʻalu hifo ki he kau nofoʻi kotoa pe ʻo e māmani ʻo ʻikai
fakangatangata. Ko e ʻuhinga ia ʻo e Kelesí, ki he taha kotoa ʻia Kalaisi.
No comments:
Post a Comment