Fakamaau
4:10-16; 5:18; ‘Ekisoto 11:8; Nom 10:29; Teut 9:3; 2 Sam 5:24; 1 Tuʻi
20:40
Fakamaau 4:10-16
"10Pea tu‘u ‘a Tepola, ‘o ‘alu mo Pēlake ki Kētesi. Pea fanongonongo ‘e Pēlake ke ha‘u ‘a Sepulone mo Nafitalai ki Kētesi; pea na‘a ne ‘alu hake ‘oku muimui kiate ia ha toko taha mano: pea na‘e ō mo ia ‘a Tepola.
11Pea ko Hepa ko e tangata Keini, kuo ne mavahe mei ha‘a Keini, mei he hako ‘o Hōpapi ko e kāinga mali ‘o Mōsese, pea kuo a‘u ki he ‘oke ‘i Sa‘ananimi ‘ene hiki tēniti, ‘a e potu ‘oku kau ki Kētesi.
12Pea na‘e fakahā kia Sīsela, kuo ‘alu hake ‘a Pēlake ko e foha ‘o ‘Apinoame ki he mo‘unga ko Tepoa. 13Pea fanongonongo ‘e Sīsela ke fakataha mai ‘ene ngaahi sāliote kotoa pē, ko e sāliote ukamea ‘e hivangeau, pea mo e kakai kotoa na‘e ‘iate ia ke nau hiki mei Haloseti Senitaile ki he luoki vai Kīsoni.
14Pea lea ‘a Tepola kia Pēlake, Tu‘u, he ko e ‘aho eni kuo tuku ai ‘e Sihova ‘a Sīsela ki ho nima: ‘ikai kuo mu‘omu‘a atu ‘a e ‘Eiki? Ko ia na‘e ‘alu hifo ‘a Pēlake mei he mo‘unga ko Tepoa, pea muimui ki ai ha kau tangata ‘e toko taha mano. 15Pea veuveuki ‘e Sihova ‘a Sīsela mo ‘ene ngaahi sāliote mo ‘ene tau kotoa ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā ‘i he ‘ao ‘o Pēlake; pea na‘e ‘alu hifo ‘a Sīsela mei he‘ene sāliote, ‘o ne hola ‘i lalo. 16Ka ka tuli ‘a Pēlake ki he tau sāliote mo e hōsitē, ‘o a‘u ki Haloseti Senitaile: pea na‘e tō ‘a e tau kotoa ‘a Sīsela ‘i he mata ‘o e heletā; na‘e ‘ikai toe ha taha."
Fakamaau 4:15 “Pea veuveuki ʻe Sihova ʻa Sisela
mo ʻene ngaahi saliote mo ʻene tau kotoa ʻaki ʻa e mata ʻo e heletā ʻi he ʻao ʻo
Pelaki, pea naʻe ʻalu hifo ʻa Sisela mei heʻene saliote, ʻo ne hola ʻi lalo”. Ko e fehangahangai ko eni ʻa ʻIsileli mo Sisela mo ʻene tau saliote
ukamea ʻe hivangeaú, ka ko e ongo matakali pe ʻe ua, naʻe tefito ai hono ui ki
he taú, ko e matakali pe ʻo Sepuloné mo e matakali ʻo Nafitalai, ka ʻoku ʻasi
ia ʻi he hiva naʻe faʻu ʻe Tepola ʻa e ngaahi matakali kehe naʻa nau haʻu ʻo
kau mai ki aí, ko Manase mo ʻIsaka, mo e niʻihi naʻe ʻamanaki ke nau haʻu pe ʻikai
meia Lupeni, Tani mo ʻAseli (5:14-17). He ko Sisela, naʻe fakafalala ia ki heʻene
ngaahi saliote ukamea ki heʻene taú. Tokangaʻiange ʻoku hanga ʻe he ngaahi
naunau pehē ʻo māmaní ʻo toʻo ʻa ʻetau tokangá mo ʻetau falalá mei he ʻOtuá,
pea ʻoku kau ia he vaivaiʻanga ʻa e lotu ʻa e tokolahi. Pea lea ʻa Tepola kia
Pelaki. “Tuʻu he ko e ʻaho eni kuo tuku ai ʻe Sihova ʻa Sisela ki ho nimá”. Ko
e ʻaho kuo fakaʻilongaʻi ʻe he ʻOtuá ki hono ikunaʻi. Ko e ngaahi filí, ʻoku
nau ʻasi fakamanavahē taha kuo nau poloʻuto ki honau fakaʻauhá. Pea ko e
fakafiemalie lahi ki hono kakaí ʻi heʻenau ʻiloʻi pau ko e ʻOtuá ʻokú ne ʻalu
muʻomuʻa ʻiate kinautolu, ʻoku tau ʻi he hala ʻo hotau fatongia, ʻio, ʻoku
fakamalumalu ʻi heʻene tatakí. Pea kapau ʻoku tau maʻu ʻa e kelekele ʻo e ʻamanaki
lelei ko iá, ko e ʻOtuá ʻokú ne ʻalu muʻomuʻa ʻiate kitautolu, ʻoku totonu mo
kitautolu ke tau muimui atu mo e lotolahi mo fiefia taʻengata he meʻa kotoa pē.
ʻOua ʻe mūnoa ʻi he ngaahi faingataʻa te tau fetaulaki mo ia ʻi he fakafepaki ʻa
Setané ʻi he tauhi ʻOtuá pe faingataʻaʻia maʻana, ko e ʻOtuá heʻikai te ne
mavahe meiate koe, muimui kakato. Naʻe talangofua ʻa Pelaki ki he ngaahi tuʻutuʻuni
ʻa Tepolá, pea naʻe fakamoʻoni ʻa Pelaki ki hono lelei ʻi heʻene tōtōivi taʻehalaia,
pea naʻe ʻikai ha taha ʻe hao „iate kinautolu naʻe tuku mai ʻe he ʻOtuá, ki
hono nimá ke fakaʻauha. Naʻe ʻikai ha taha ʻe toe ʻi honau ngaahi filí. ʻI
he taimi ʻoku ʻalu muʻomuʻa ai ʻa e ʻOtuá ʻi heʻetau ngaahi fefaʻuhi
fakalaumalié, kuopau ke tau tokangaʻi kitautolu pea ʻi he taimi ʻokú ne ʻomi ai
ʻene kelesí kiate kitautolu ke tau lava ʻo fakafepakiʻi ʻa e ngaahi fili hotau
ngaahi laumalié, kuopau ke tau fakamoʻoni ki ai, ʻaki ʻa ʻetau tokanga ki ai mo
hono veteki, pea ke tau toʻo ʻa e mahafutau ko e maʻoniʻoni, pea te nau hola
meiate kitautolu.
No comments:
Post a Comment