Fakamaau 14:17-24; 5:25; Saame 19:47
Fakamaau 4:17-24
"17Ka ko Sīsela na‘a ne hola ‘i lalo ki he tēniti ‘o Siaili ko e uaifi ‘o Hepa ko e Keini: he na‘e lelei ‘a e vā ‘o Siapini ko e Tu‘i Hasoa pea mo e fale ‘o Hepa ko e ha‘a Keini. 18Pea hū kitu‘a ‘a Siaili ke fakafetaulaki kia Sīsela, pea ne pehē ki ai, Afe mai kiate au, Tangata‘eiki; afe mai, ‘oua te ke manavahē. Pea ne afe kiate ia, ‘o hū ki he tēniti, ‘o ne ‘ai hono kafu. 19Pea pehē ‘e ia ki he fefine, ‘Omi mu‘a haku me‘i vai ke u inu; he ‘oku ou fie inua. Pea na‘a ne to‘o ha hina hu‘akau ‘o ne ‘ange hano inu, ‘o ne ngaohi hono kafu. 20Pea ne pehē ki he fefine, Ke ke tu‘u koe ‘i he mata tēniti, pea ka ai ha taha ‘e hau ‘o ‘eke atu, ‘o pehē, ‘Oku ‘i hena ha tangata? Pea ke tali, ‘Ikai.
21Pea hanga ai ‘a Siaili ko e uaifi ‘o Hepa, ‘o ne to‘o ha fa‘o ‘o e tēniti, ‘o ne ala ki he hāmala, ‘o ne faka‘ete‘ete atu, ‘o ne tuki ‘a e fa‘o ki hono manifinifihanga, pea na‘e ‘asi atu ia ki he kelekele; he na‘e ma‘u pē ‘ene mohe he‘ene ongosia. Ko ia na‘a ne pekia. 22Pea ‘iloange ko Pēlake ē ‘oku ne tuli kia Sīsela. Pea hū kitu‘a ‘a Siaili, ke fakafetaulaki kiate ia, ‘o ne pehē ki ai, Ha‘u, ka u fakahā kiate koe ‘a e tangata ‘oku ke kumi ki ai. Pea ne ‘alu ange; pea tā ko Sīsela ‘oku tekefili hena, kuo pekia, pea na‘e ‘i hono manifinifihanga ‘a e fa‘o.
23Ko ia na‘e fakavaivai‘i ‘e he ‘Otua ‘i he ‘aho ko ia ‘a Siapini ko e Tu‘i Kēnani ‘i he ‘ao ‘o ha‘a ‘Isileli. 24Pea na‘e fakautuutu ai pē ‘a e mamafa ‘o e nima ‘o ha‘a ‘Isileli kia Siapini ko e Tu‘i Kēnani, kae‘oua ke ‘auha ‘a Siapini ko e Tu‘i Kēnani."
Fakamaau 4:17 “Ko Sisela naʻá ne hola ʻi lalo ki he
teniti ʻo Siaili ko e uaifi ʻo Hepa ko e Keini, he naʻe lelei ʻa e vā ʻo
Siapini ko e Tuʻi Hasoa pea mo e fale ʻo Hepa ko e haʻa Keini”. Ko Sisela naʻe hifo mei heʻene salioté o ne hola lalo pe,
ko ʻene taumuʻá ke kumi hufanga ki he teniti ʻo Hepá, he ko e fāmili nonga ia,
he naʻe ʻikai ko ha ʻIsileli pea mahino pe ʻe ʻikai ke fakatuʻutamaki kiate ia.
Ko ʻene salioté, naʻe polepole mo falala ki ai, kuó ne ngaohi ke fakamā mo hono
tuʻunga fakakautau ʻi he hifo mei hono falalaʻanga, pea fakakaukau ʻe hao ange
ia mo faingofua ʻi heʻene ʻatā mei heʻene salioté. He ko e hā ha meʻa ʻokú ke
tu„u „aki ʻe vave pe ʻene holofa ki laló. Ko e ʻaitolí kuo hoko mo ia ko e
kavenga (Ais 46:1). Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku tau puke aí, ʻoku lava pē ʻe he ʻOtuá
ʻo ngaohi kitautolu ke tau puke. Ko e ngaahi mahakí ko e kau sevāniti ia ʻa e ʻOtuá.
Naʻá ne fiefia ke ne fakamalumalu ʻe ia ʻi he taha ʻo e ngaahi teniti naʻe tuʻu
takai ʻi he feituʻú ni. Pea naʻá ne fili ʻa e teniti ʻo ha uaifi, mahalo pe, ʻe
siʻi ʻa hono mahaloʻi ʻoku ʻi ai ha tahá. Ko e uaifi ko ení, ko Siaili naʻe
mali ia ki he haʻa Keiní. Pea naʻe talitali ia ʻe he uafí ni mahalo pe naʻá ne
taumuʻa moʻoni, ke ne fai ha angaʻofa kia Sisela ʻa e ʻeiki ʻa Siapini ko e tuʻi
Hasoa, he naʻá ne fakaafeʻi ia ki he teniti peá ne fakahaaʻi kotoa ʻo ʻene
talitali kakai, ka ʻi he pule ʻa e ʻOtuá, hili pe ia, naʻá ne taki ia ke ʻiloʻi,
mo fakapapauʻi ia.Ko e fili ia ʻo Sihova ko e ʻOtuá, pea mo hono kakai, pea ne
ueʻi ia ʻi he faingamalie ke fakaʻauha ia. Ka naʻá ne talitali ia, pea ne ʻoange
hono fakamokomoko, ka ʻi he maʻu ʻo ʻene mohé ʻa Sisela he kuó ne ongosia, naʻe
toʻo mai ʻe Siaili ʻa e faʻo ʻo e teniti, pea mo e hamala, ʻo ne tukiʻi ʻi hono
manifi ʻo fakamaʻu hono ʻulú, ki he kelekelé, ʻo ne tamateʻi ia ko e ʻeikitau.Ko
e kotoa ʻo ʻetau fehokotaki mo e ngaahi fili ʻo e ʻOtuá, kuopau ke maumauʻi ia,
he kapau ʻoku tau maʻu ʻa e ʻEikí, ko hotau ʻOtuá pea ko hono kakaí, ko hotau
kakai. Ko Sisela naʻá ne mate ʻi he nima ʻo e fefine ʻo fakamā ange ia ʻi he
mate ʻi he ʻao ʻo e kakai tangata. Ko e lotolahí mo e tui, ko e meʻaʻofa
kinaua ʻa e ʻOtuá naʻe maʻu ʻe Siaili ʻa e meʻaʻofa ko ia, pea ke tau ʻamanaki
kiate ia ʻia Kalaisi he te ne foaki ʻa e meʻaʻofa maʻa hono langilangí, ko e
fefine eni naʻe malí ke mahino ʻoku ʻikai ke fakangatangata ʻa e ʻOtuá ki he
kakai tangatá pe, ka ko hai ʻe tui mo falala kiate ia, te ne foaki ki ai ʻa e
meʻaʻofá ni, maʻa hono langilangí, pea poupou ʻaki ʻa hono puleʻangá ʻi māmani,
fakapoʻulí ni.
No comments:
Post a Comment