Wednesday, 31 January 2018

Pulelulu 31 Sanuali, 2018

Fakamaau 8:1-3; 7:24,25; 12:1; 2 Sam 19:41; Paloveepi 5:1; Filipai 2:3

Fakamaau 8:1-3
"1PEA lea ange ‘e he kau tangata ‘Ifalemi, Ko e hā kuo ke ngaohi pehē ai kimautolu, ‘o ‘ikai te ke ui kimautolu ‘i ho‘o ‘alu ke tau mo Mitiani? Pea na‘a nau lea mālohi kiate ia.
2Pea pehē ‘e ia kiate kinautolu, ‘E fakatatau ‘a e me‘a kuo u fai ki ho‘omoutolu? ‘Ikai ‘oku lelei hake ‘a e tufi ‘o e toenga kālepi ‘a ‘Ifalemi ‘i he ta‘u kotoa ‘o ‘Apiesa? 3Ko homou nima na‘e tuku ki ai ‘e he ‘Otua ‘a e ongo ‘eiki ‘o Mitiani, ‘a ‘Ōlepi mo Sī‘ipi: pea ko e hā ‘aku na‘e lava ke ofi ki ho‘omou me‘a ko ē? Pea na‘e toki lolou ‘enau ‘ita ‘i he‘ene fai ‘a e lea ko ia."

Fakamaau 8:1 “Pea lea ange ʻe he kau tangata Ifalemí. “Ko e hā kuo ke ngaohi peheʻi ai kimautolu ʻo ʻikai te ke ui kimautolu ʻi hoʻo ʻalu ke tau mo Mitiani? Pea naʻa nau lea malohi kiate ia” Hono ʻikai ke vave ange ʻa e hiliatu ʻa e kau Mitianí, naʻe fou mai ʻi he mamahi ʻa e niʻihi, ko ʻIsilelí naʻa nau mateuteu ke nau kē ʻiate kinautolu pe. Ko e kau taʻefiemalie mo ʻenau mamahi kia Kitioné tuʻunga ʻi heʻenau taʻekau mai ko hono tauʻi ʻo e kau Mitianí. Ko e kau Ifalemi eni naʻa nau lea kia Kitione, ʻi heʻenau haʻu ʻo ʻomai kia Kitione ʻa e ʻulu ʻo e ongo ʻeikitau Mitiani, ʻa ʻOlepi mo Siipi. Naʻe ʻikai ke nau houngaʻia ʻi heʻene lavameʻa mo fai ha fakamālō kia Kitione ʻi heʻene ngāué, ka nau kamata ʻaki ʻa e kumi haʻanau lelei ʻanautolou pe. He ko kinautolu ʻoku nau feinga pē fai ha faʻahinga meʻa ʻo ʻikai ko e fakatupu ʻe he ʻOtuá, ko kinautolu ia kuo nau mateuteu ki he fakatupu kē ʻi he laumalie fakatupu meʻa maʻa kinautolu pe, pea ko e tokolahi taha ia, ka ʻikai ke fai ha nofo tonu ʻi he Laumalie Maʻoniʻoni ʻo Kalaisi, ʻe fai pe ʻa e lotú, ko e kalisitiane ko e kalisitiane kakato (1 Kol 3:2,3) mo e fai fakaetangata pe.

Ko e tuʻu ʻa Kitione ʻi heni ko ha faʻifaʻitakiʻanga lahi ia ki he meʻa ko e fakaʻikaiʻi kita, kuo ne fakahaaʻi mai kiate kitautolu. Ko e kita kuo maté ko e laka leleitaha ia ʻaki ʻa e angaivaivai. Ko e ngāue totonu ʻoku angavaivai maʻu pe (sio Koheleti 4:4). Ko ia ai naʻe ʻikai ke nau saiʻia kinautolu ke pehē, ko kinautolu ʻoku nau fai meʻa ke nau ʻasi, heʻikai ke nau polepole ʻiate kinautolu. ʻOku nau lotomaʻulalo moʻoni, ʻoku nau fekumi pe ke tuku kinautolu ki lalo mei honau poto kuo nau ʻi ai. Ko e angavaivaí ko e founga pautaha ia, ke ne fakangata ʻa e kē, ka ko e fielahi (ʻafungi) ko hono fuá ko e kē (Palo 13:10). 
Ko e angavaivaí ko e meʻa ngāue ketau kamataʻaki ʻa e 2018, ʻo hangē ko ʻene hoko ʻia Kitioné ʻo ne ikuna ʻa e fokotuʻutuʻu lahi ko eni ki heʻene ngāué. He ko e ngāue lelei ʻa e angavaivaí ko ʻetau taki taha lau ʻoku lelei hake ʻa hotau kāingá ʻiate kitautolu (Fili 2:3) pea ko e langilangi ke ʻanautolu ia, he ko kitautolu ke tau hangē pe ko Kalaisi, he naʻá ne fakamasivesivaʻi ʻe ia ia heʻene toʻo ʻa e anga ʻo tamaioʻeiki mo ʻene hoko ʻi he tatau ʻo e tangatá (Fili 2:7).Ko e anga totonu ia mo e moʻui maʻae kau Kalisitiane fakalaumalié ʻo ʻikai ko e kalisitiane fakakakano. He ko e moʻui foʻoú, ko e mole ʻa e ngaahi meʻa ʻo onoʻahó, kuo tau hoko ʻo foʻou (2 Kol 5:17).

Tuesday, 30 January 2018

Tusite 30 Sanuali, 2018

Fakamaau 7:23-25; 3:27,28; 8:4; Saame 83:11; ʻAisea 10:26; Sione 1:28


Fakamaau 7:23-25
"23Pea na‘e fakataha mai ‘a e kau ‘Isileli mei Nafitalai mo ‘Āseli, mo Manase kātoa, ke tuli ki he kau, Mitiani. 24Pea kouna atu ‘e Kitione ha kau talafekau ki he fonua mo‘unga kotoa ‘o ‘Ifalemi ke fakahā, Mou ‘alu hifo ‘o hala tutu‘u kia Mitiani, ke puke mu‘a ‘a e ngaahi vai, ‘o a‘u ki Petapala mo Soatani. Ko ia na‘e tānaki mai ‘a e kau ‘Ifalemi kātoa; pea nau hala tutu‘u, ‘o ma‘u ‘a e ngaahi vai ‘o a‘u ki Petapala mo Soatani. 25Pea na‘a nau puke ‘a e ongo ‘eiki Mitiani, ‘a ‘Ōlepi mo Sī‘ipi; pea nau tāmate‘i ‘a ‘Ōlepi, ‘i he Makatu‘u ‘o ‘Ōlepi, pea nau tāmate‘i ‘a Sī‘ipi ‘i he Tata‘o‘anga uaine ‘o Sī‘ipi; pea na‘a nau tuli atu kia Mitiani; pea na‘a nau ‘omi ‘a e ‘ulu ‘o ‘Ōlepi mo Sī‘ipi kia Kitione, ‘a ia na‘a ne ‘i he kauvai ‘o Soatani."

Fakamaau 7:29 “Pea naʻe fakataha mai ʻa e kau ʻIsilelí mei Nafitalai mo ʻAseli mo Manase ke tuli ki he kau Mitianí”. Ko e ngaahi matakali pe eni naʻe tuku kiate kinautolu ha kau talafekau ki he tau mo e kau Mitianí, naʻe ʻikai ke kau kotoa mai ʻa e ngaahi matakali, koeʻuhí he naʻe tukuange tauʻatāina pe kinautolu ʻi he fekau mei he ʻOtuá telia naʻa nau toʻo ʻa e langilangi mo e fakafetaʻi mei he ʻOtuá ʻaki haʻanau ʻafungi ʻe fai, ʻi he ikuná ʻo nau lau pe ʻa e ikuna ia ko kinautolu, he ko e meʻa pe ia ʻoku faʻ ahoko ʻi he meʻa kotoa, ʻa ʻetau lau pe ko hotau poto mo hotau ivi, kae ngalo ʻa e ʻOtuá fakaleveleva ia ʻi he meʻa kotoa pē. Pea ʻoku totonu ke ako ai mo kitautolu, he ko e meʻa kotoa pe ko e ʻOtuá, tukukehe pe ʻa e angahalá. Ko e haʻa ʻIfalemi ʻeni naʻa nau hanga ʻo puke ʻa e ongo ʻeikitau ʻe toko ua ʻa e kau Mitiani ʻo ʻave ʻo tamateʻi. Ko hono hingoá mo hona ʻuhingá naʻe fakatatau pe ki hona natulá. Ko e hingoa ʻo e ʻeikitau ʻe taha ko ʻOlepi, ko hono ʻuhingá ko e leveni, pea ko e hingoa ʻo e tokotaha ko Sipi, pea ko hono ʻuhingá ʻoʻona ko e ulofi. Pea ʻi heʻena ʻi he taú, ʻoku toi ʻa e tokotaha ʻi he ʻana mo e avaʻimaka (Ais 2:21 ; Fkh 6:15) pea ko e tokotaha ʻoku toi ia he tataʻoʻanga uainé. Ka ko e ongo feituʻu ʻo hona toitoiʻangá kuo ngaohi ko e ongo feituʻu ko hona mateʻangá pea fakamanatu ʻa e ongo feituʻú, ʻo fakatolanga ai hona hingoá ʻi he ongo feituʻu ko iá. Ko hona ʻulú pē, naʻe ʻomi ia ʻe he kau ʻIfalemí kia Kitione, ki he kauvai ʻe taha ʻo Soataní. Ko e ngāue ko ení naʻe fai ʻe he matakali ko ení ʻoku ʻomi ʻa e fakaʻamu kiate kitautolu kotoa ke tau fai ha meʻa ʻo hangē ko ia naʻa nau faí, pea ʻe lava ʻa e tokoni ki he fiemaʻu naʻe fai ki ai ʻa e fakaʻamú ki he ongo ʻeikitau ko ení pea ʻoku ʻi ai ʻa e fiemaʻu ʻa e taha ki he taha pea ke ʻi ai ha loto mateuteu ki hono fai ʻa e tokoni, pea ka kuo ʻi ai ha fai fakapotopoto mo ha fakatupu meʻa kuo kamata, ʻoku tau loto moʻoni ke maʻu mai ha taha ko hoto kaungā ngāue ki hono fai ʻa hono fakaʻosí mo hono fakahaohaoaʻi ʻa e meʻa tatau pē. 
He ko e ngāue fakamoʻui naʻe fai ʻe Kalaisí, ko Ia pe naʻá ne kamata he ko e punake ʻoku pehē ni, “Naʻe taʻofia e laó. ʻIkai totonu ke tau hao. Ka e tuʻu ʻa e ʻAló, ʻo pehē. Ke fua ia ha taha kehe” (Him 525) pea ko Ia pe naʻá ne fakaʻosí.

Monday, 29 January 2018

Monite 29 Sanuali, 2018

Fakamaau 7:16-22; ‘Ekisoto 14:13,14; Siosiua 6:4; 2 Tuʻi 7:7; 2 Kalonikali 20:17; Saame 83:9; 2 Kolinito 4:6,7

Fakamaau 7:16-22
"16Pea na‘a ne vahevahe ‘a e toko tolungeau ko e vāhenga ‘e tolu, pea na‘a ne tuku ke nau to‘o talupite kotoa pē, mo ha nge‘esi sioki, pea mo e ngaahi tūhulu ‘i he loto sioki. 17Pea na‘a ne pehē kiate kinautolu, Mou sio kiate au, ‘o fa‘ifa‘itaki: pea ko eni, ka u ka a‘u atu ki he ngata‘anga ‘o e ‘apitanga, pea ‘ilonga ha me‘a te u fai, mou fai pehē foki. 18Pea ka u ka ifi talupite ‘e au, mo kinautolu ‘oku ‘iate au, pea mou ifi talupite foki kimoutolu mei he potu kehekehe, ‘o takatakai ki he ‘apitanga kotoa, pea mou kaila ‘o pehē, ‘A Sihova mo Kitione!
19Pea na‘e a‘u ‘a Kitione mo e toko teau na‘e ‘iate ia ki he ngata‘anga ‘o e ‘apitanga, ‘i he kamata‘anga ‘o e uasi loto, kuo toki fokotu‘u ‘a e kau le‘o; pea na‘a nau ifi talupite, ‘o ha‘aki ‘a e ngaahi sioki na‘a nau to‘o. 20‘Io, ko e tolu‘i vāhenga na‘a nau ifi talupite, mo ha‘aki ‘a e ngaahi sioki, pea na‘a nau puke ‘a e ngaahi tūhulu ‘i honau nima to‘ohema, mo e talupite ‘i honau to‘omata‘u ke ifi; 21pea nau kalanga, Ko e Heletā ‘a Sihova mo Kitione! Pea tu‘u ‘a e tangata takitaha ‘i hono tu‘unga, ‘o takatakai ki he ‘apitanga; pea felelei ‘a e hōsitē kotoa, ka nau kaila pē mo faka‘ohovale‘i. 22‘Io, na‘a nau ifi ‘a e tolungeau‘i talupite, pea na‘e ‘ai ‘e he ‘Eiki ke nau fehokohoka‘i pē kinautolu ‘i he hōsitē kotoa; pea na‘e feholaki pē ‘a e tau kātoa, ‘o a‘u ki Pete-sita ‘i he hala ki Sāleta, ki he ngutuvai ‘o ‘Ēpelimehola, ki Tāpati."

Fakamaau 7:22 “ʻIo naʻa nau ifi ʻa e tolungeauʻi talupite, pea naʻe ʻai ʻe he ʻEikí ke nau fehokohokaʻi pe kinautolu ʻi he hositē kotoa, pea naʻe feholaki pe ʻa e tau katoa”. Ko e kau tangata ʻe toko tolungeáu naʻe vahevahe kinautolu ki he kulupu ʻe tolu ʻo nau ʻātakaiʻi ʻa e ʻapitanga kotoa ʻo e kau Mitianí. Naʻa nau ʻai ʻenau ngaahi maama ʻi heʻenau ngaahi sioki, pea nau fakalaka atu ʻi he ʻapitanga ʻo e kau Mitiani ʻo taʻefakatokangaʻi. Pea ʻi he vaeuapo, ko e tokolahi taha honau filí kuo nau māʻumohe kinautolu. Naʻa nau fakahoko ha fuʻu longoaʻa lahi, ʻaki ʻenau haʻakai ʻenau ngaahi sioki, pea nau ifi ʻenau ngaahi talupite mo nau kaila “Ko e heletā ʻa Sihova mo Kitione”. Pea ko honau filí naʻa nau fihi, pea nau fuʻu ʻohovale ʻi he ufʻu kongakau lahi pehē, pea koeʻuhi ko ʻene fakapoʻulí naʻa nau fehokohokaʻi pe kinautolu mo nau fetamateʻaki. Ka ko e ivi ia ʻo e ʻOtuá naʻá ne teuteuʻi ʻa e ngaahi loto ʻo e kau Mitianí, ke nau maʻu ʻa e loto taʻotaʻomia, pea ne ʻai ʻa e heletā ʻa e tangata kotoa pē, ke nau fakafepakiʻi ʻaki pe ʻenau kau taú, ʻo tamateʻi. Ko e talangofua ʻo e tuí pē te ne lava ʻo fakahaofi ha kautaha taʻe ʻi ai hano maluʻi. Ko e founga ko eni ʻa hono ikunaʻi ʻo e kau Mitianí ʻoku hangē ia hano fakataipe ki hano fakaʻauha ʻo e puleʻanga ʻo e tevoló ʻi māmani, ʻaki ʻa hono malangaʻi ʻo e kosipeli taʻengatá. Ko e ongo ia ʻo e talupite, pea mo hono puke ki ʻolunga ʻa e maama ʻaki ʻa e ngaahi tuʻunga maama fakamāmaní, ko e kau faifekau ia ʻo e kosipelí, [ea ko e koloa ko iá ʻoku faʻo hina kelekele (ʻa e maama) (2 Kol 4:6,7). He kuo fili ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi meʻa ʻo māmani ʻoku ngalivalé ke fakamaaʻi ʻa e kau potó ha keke-paale ke ne fulihi ʻa e ngaahi teniti ʻo Mitianí, ko e ngali pto ʻa e iví. Ko e ʻOtuá tokotaha pē. Ko e kosipelí ko ha heletā ʻo ʻikai ʻi he nima ka ʻi he ngutu. Ko e heletā ʻa Sihova mo Kitioné, ʻo e ʻOtua mo Sīsū Kalaisi he ko ia ʻoku ʻafio ʻi he taloní pea mo e Lamí. ʻOkú ne toe fakafofongaʻi ʻa e fakamanavahe ʻo e ʻaho lahi, he kapau ko e ngaahi siokí mo e talupité pea mo e tuhulu naʻa nau fakahaaʻi ʻa e ʻafungi ʻa e kau tau ʻa Mitiani mo ʻAmalekí, ka ko hai ʻe malava ke tuʻu ʻi he taimi ʻe ongo mai ai ʻa e talupite ʻa e ʻAngelo pulé, pea ʻe mole ʻa e ngaahi langí mo e longoaʻa fau, pea ko e ʻEikí, te ne haʻele hifo. Haleluia! kuo hoko mai ʻa e Hau. 
ʻPea ʻi he māmaní ko e angahala ʻoku nau ʻi ai, ʻoku nau fakatupu ke ʻa e ʻOtuá ʻa e tokotaha, takitaha ʻi he malumalu ʻo ʻenau faianga, pea mo honau tautea taʻengata. Ka ʻi he māmani ka hoko maí. ʻE tokangaʻi hono hanga ʻe he ʻOtuá ʻo ngaohi ʻa e ngaahi fili ʻo e meʻangāue ʻo hono siasí ke fakaʻauha ʻa e taha mo e taha. Tuʻu totonu taʻeufi ʻia Kalaisi, pea luva maʻana he ko e māmani ʻe fakaʻauha.

Sunday, 28 January 2018

Sapate 28 Sanuali, 2018

Fakamaau 7:9-15; 6:5,33; 8:10; Senesi 46:2,3; 24:4; ‘Ekisoto 13:18; 1 Samiuela 14:9,10

Fakamaau 7:9-15
"9Pea ‘i he pō ko ia na‘e folofola mai ‘a e ‘Eiki kiate ia ‘o pehē, Tu‘u, ‘o ‘alu hifo ki he ‘apitanga tau; he kuo u tuku ia ki ho nima. 10Ka ‘o kapau ‘oku ke manavahē ke ‘alu hifo, ‘alu hifo mo ho‘o talavou ko Fiula; 11pea te ke fanongo ki he‘enau lau, pea hili ia ‘e mālohi ho nima ke hifo ki he ‘apitanga tau. Pea ne ‘alu hifo ai mo ‘ene talavou ko Fiula ki he ngata‘anga ‘o e kau to‘o mahafu na‘e ‘i he ‘apitanga. 12Pea ko e kau Mitiani mo e kau ‘Amaleki, mo e ngaahi ha‘a ‘Ālepea, na‘a nau fakaholo atu ‘i he fonua ‘i lalo, ‘o hangē ha he‘e honau tokolahi; pea ko e me‘a ki he‘enau fanga kāmeli na‘e ‘ikai malau, ‘ene hangē ko e ‘one‘one ‘i he matātahi hono lahi.
13Pea ‘i he a‘u atu ‘a Kitione, pea tā ‘oku fakamatala ‘e ha tangata ‘ene misi ki ha toko taha kehe, ‘o ne pehē, Siini, na‘a ku misi, pea tā ko ha keke mā pa‘ale na‘e teketeka hifo ki he ‘apitanga tau ‘o Mitiani, ‘o ne a‘u ki he Tēniti, ‘o taa‘i ia, pea holo, ‘o ne fulihi ia ke mafuli, pea tekefili ‘i lalo ‘a e Tēniti.
14Pea tali ‘e he taha, ‘o pehē, ‘Oku ‘ikai ko e me‘a kehe ia, ka ko e heletā ‘a Kitione ko e foha ‘o Soasi ko ha tangata ‘Isileli; kuo tuku ki hono nima ‘e ‘Elohimi ‘a Mitiani mo hono kotoa ‘o e hōsitē.
15Pea ‘i he fanongo ‘e Kitione ki he lau ‘o e misi mo hono faka‘uhinga, na‘a ne fai ‘ene lotu; pea ne foki ki he ‘apitanga ‘o ‘Isileli, ‘o ne pehē, Mou tu‘u, he kuo tuku ‘e Sihova ‘a e tau ‘a Mitiani ki homou nima."

Fakamaau 7:9 “Pea ʻi he po ko ia naʻe folofola mai ʻa e ʻEikí kiate ia ʻo pehē. “Tuʻu ʻo ʻalu hifo ki he ʻapitangataú, he kuou tuku ia ki ho nimá”.
Kuo fakatokosiʻi ʻa e kau tau ʻa Kitioné, naʻe fakateunga ia ʻe he ʻOtuá ʻaki ʻa e makatuʻunga lelei ko hono langa hake ʻo ʻene tuí ki ʻolunga. Tuʻu hake he kuo tuku koe ki lalo ʻi he tokolahi ʻa e kau tangata ʻi he kongakaú. He kuou tuku ia ki ho nimá ko e kotoá ʻe ʻaʻau ia. ʻOku ʻafio pe ʻe he ʻEikí ʻa e taʻepau ʻa hono kakaí, pea ko e hā ha fakalotolahi te nau ala toʻo mei ha meʻa siʻisiʻi. Naʻá ne ʻafioʻi pe ʻa e meʻa ʻe hoko kia Kitione ʻi he fuʻu tokolahi ʻo e ʻapitanga ʻe ʻalu ki laló, pea ne fekau kiate ia ke ʻalu ki lalo mo fanongo ki he meʻa te nau lea ʻakí, kae piki pe ʻene tuí, ki he meʻa ʻoku lea ki ai ʻa e ʻOtuá. Naʻe teuteu ʻe he ʻOtuá ha misi ʻi he ʻulu ʻo e toktoaha ʻo e kau Mitiané pea fakatonuleaʻi ia ʻi he ngutu ʻo e tokotaha, pea naʻe ʻomai ia kia Kitione ke ne fanongo ki ai, ki he misí mo hono fakatonulea pea ʻai ai hono ngaahi filí, ke nau ʻiloʻi ʻa ʻ ene ikuná, ko e kau fakalotolahí naʻa nau talaki ʻa ʻenau fihí. Neongo ko e ngaahi fili kinautolu ʻo e ʻOtuá, ka naʻa nau maʻu pe ʻa e ngaahi visone pea mo e ivi ke nau kumi ʻaki fakaekinautolu pe ʻenau totonú. Pea ki he kau angahalá ke toumuʻa fakatokangaʻi pe honau fakaʻauhá. Ko e misi ʻoku ngali maʻu pe ha mahuʻinga siʻisiʻi ki ai, ka ko e fakatonulea ki aí, ʻokú ne fakamoʻoniʻi, ko e katoá ko e haʻu ia mei he ʻOtua, pea ʻiloʻi ai, ko e hingoa Kitioné ʻokú ne fakafonu ʻa e loto ʻo e kau Mitianí ʻi he manavahē. Ko e kiʻi kongakau tokosiʻi ʻoku taki ʻe Kitioné, kuo ʻilo ia ʻe he kau Mitianí ʻo fekauʻaki mo kinautolu, pea ko kinautolu ia te nau ʻasi mai ko e foʻi keke pale, te ne hanga ʻo laiki mo fakaʻauha ʻa e tenití, ko e kau Mitianí mo ʻene kongakau. Naʻe toʻo eni ʻe Kitione ko e taukapoʻi ʻene lava meʻá, ʻo ʻikai ke ne toe toloi, ka naʻá ne hū mo fakafetaʻi ki he ʻOtuá, pea ne foki mai mo e falala ki heʻene kau tangata ʻe toko tolungeau, ko kinautolu ia ʻa e hoosite ʻa e ʻEikí pea ko kinautolu ia naʻá ne taumuʻa ki ai ke nau fakahaofi ʻa ʻIsilelí. Ko fē ʻa e feituʻu ʻoku tau ʻi aí, ke tau lea ki he ʻOtuá mo hū kiate Ia, mo ʻulo ʻa e hala kuo fakaava mei Hevaní. Ko e ʻOtuá kuopau ke ne maʻu ʻa e fakafetaʻi he te ne fakalotolahiʻi ʻa ʻetau tuí. Ko ʻetau tuʻu ia ki he ʻOtuá ʻia Kalaisí

Saturday, 27 January 2018

Tokonaki 27 Sanuali, 2018

Fakamaau 7:4-8; 1 Samiuela 14:6


Fakamaau 7:4-8
"4Pea folofola ‘a e ‘Eiki kia Kitione, ‘Oku kei tokolahi fau ‘a e kakai: taki hifo kinautolu ki he vai, pea te u sivi kinautolu ma‘au, pea ‘ilonga ‘a ia te u lea ai kiate koe, ‘o pehē, Ko eni ‘e ‘alu mo koe, pea ‘e ‘alu ia mo koe; ka ka ‘ilonga ‘a kinautolu te u pehē ki ai, ‘E ‘ikai ‘alu ia mo koe, pea ‘e ‘ikai ‘alu ia. 5Ko ia na‘a ne taki hifo ‘a e kakai ki he vai: Pea folofola ‘a e ‘Eiki kia Kitione, ‘Ilonga ‘a ia ‘oku hepo ha me‘a mei he vai ‘aki hono ‘elelo, ‘o hangē ko e hepo ‘a ha kulī, te ke tukukehe ia: pehē foki ‘a kinautolu ‘oku tū‘ulutui ke inu. 6Pea ko e lau ‘o e kakai na‘e hepo ‘i he ‘ai honau nima ki honau ngutu ko e toko tolungeau; ka ko hono toe ‘o e kakai na‘a nau tū‘ulutui ke inu ‘a e vai. 7Pea folofola ‘a e ‘Eiki kia Kitione, Te u fakamo‘ui kimoutolu ‘aki ‘a e toko tolungeau na‘e hepo, pea te u tuku ‘a e kau Mitiani ki ho nima: ka ke ‘alu ‘a e kakai kotoa pē takitaha ki hono feitu‘u. 8Ko ia na‘a nau to‘o ‘a e ‘oho ‘o e kakai, pea mo ‘enau ngaahi talupite, ka ne tukuange ‘a e kakai ‘Isileli kotoa ke ‘alu takitaha ki hono tēniti; ka ne ta‘ofi mai ‘a e toko tolungeau pē: pea ko e ‘apitanga ‘o Mitiani na‘e tu‘u mai mei he fonua ‘i lalo."

Fakamaau 7:6 “Pea ko e lau ʻo e kakai naʻe hepo ʻi he ʻai honau nima ki honau ngutú ko e toko tolungeau, ka ko hono toe ʻo e kakaí naʻa nau tuʻulutui ke inu ʻa e vaí”. Naʻe toʻo ʻe he ʻOtuá ha founga ʻe ua ke fakatokosiʻi ʻaki honau fuʻu tokolahi. 1. Naʻá ne fekau ke foki ʻakinautolu kotoa pē ʻoku tailiili mo lotofoʻí. He naʻe ʻi ai hono lao ia ʻoʻona (Teut 20:8). 2. Naʻe tataki mai kinautolu ʻe he ʻOtuá, ke tukuange kotoa kinautolu tukukeheʻi pe ʻa e toko tolungeau ʻo ne fai ia ko e fakaʻilonga. Naʻe fekau kia Kitione, ke ʻomai kotoa ʻene kau sotiá ki he vaí. Ko e vai eni ko Haloti, pea ko e matavai naʻe tafe hifo mei ai. Ko ia pe ko ha niʻihi naʻá ne fakanofo ke nau tokangaʻi ʻa e anga ʻo ʻenau inú.l Naʻa naʻe fieinua kotoa pē, naʻa nau ʻohoʻoho ke nau inu. Ko e tokolahi tahaá, naʻa nau tuʻulutui ki lalo ʻaki honau tuí, mo ʻai honau ngutú ki he vaí, naʻa nau maʻu ʻekinautolu ʻa e maʻanga vai kakato. Ka ko e toko tolungeaú naʻa nau toʻo hake pē ʻa e vaí ʻaki honau nimá ʻo hepo ʻi honau nimá, neongo naʻe siʻisiʻi pe ʻa e meʻi vai, naʻe ʻi ai ka ko e meʻa ia naʻe tala ʻe he ʻOtuá. Pea mei hení ko e faikehekehe eni kuo mahino ʻoku halaʻatā ha taha ke ne fie ngāueʻaki ha kakai te nau fefaʻuhi loloa mo e filí, fakatatau ki he ngāue ʻa e ʻOtuá mo honau fonua ʻoku fai kimuʻa ʻi he fiemaʻu ʻo e fakamokomokó. Ko eni ia ʻoku fili ʻe he ʻOtuá ke ngāué, ko kinautolu ʻoku ʻikai ko ʻenau fai leleí pē, ka naʻa nau moʻoni ʻi ha meʻa lelei. Ko e fai ʻosikiavelenga ʻo ʻikai ke uesia kinautolu ʻe ha meʻa kehe ʻi haʻanau siokita ʻi he lotolotonga ʻo e ʻOtuá mo ʻene ngāué. Naʻe foʻou eni ʻi hono fakatokosiʻi ʻa e kongakau ʻa Kitioné, ʻo ʻikai fai ha ako tau, peahangē ko e toko taha te ne fakakaukau ʻe ia naʻe fiemaʻú, ke hoko ko e lahi ʻi he ngāué. Pea ʻikai ke ʻai kinautolu ke na ako ngāue ke lahi ʻaki ha ngaahi meʻa ngāue. Ko e kau sotia kotoa naʻa nau toʻo ʻenau ngaahi teuteú, ko ʻenau tui te nau lava ʻo falala ki he ʻOtuá, ʻi he taimi te nau halaʻatā mo e ngaahi tokonakí, te nau lava ʻo toʻotoʻo. Ko e kau tangata ko ení ʻe toko tolungeáu, naʻe fakanaunauʻaki kinautolu ʻa e ngaahi talupite, ʻo ʻikai ko e ngaahi meʻatau. Naʻe ʻikai haʻanau tokanga ʻe taha ki he tauʻatāina ʻa e kakai kehe, kuo tukuange. ʻI hono fai ʻa e ngaahi fatongia naʻe fiemaʻu ʻe he ʻOtuá, kuopau heʻikai ke tau lau ʻa e ʻalu ki muʻá, pe ko e holomui ʻa e kakai kehé pea ʻikai ʻaupito ko ha ʻa e meʻa ʻoku nau fai, ka ko e ha pē ʻa e meʻa ʻoku ʻafio ki ai ʻa e ʻOtuá ʻoku ʻi hotau nima, ko ia ʻoku tau lea ʻi he kelesi makehe ʻa e ʻOtuá, ʻoku tau lau pe ʻa e meʻa ʻoku folofola ʻakí, ʻe he ʻOtua kia kitautolu pea ʻikai ke tau sio ki ha tangata pe ko e ha ʻa e meʻa ʻoku nau faí, ka ko kitautolu pea mo ʻOtua ʻia Kalaisi.

Friday, 26 January 2018

Falaite 26 Sanuali, 2018

Fakamaau 7:1-3; 6:32; Teutalonome 8:17; ‘Aisea 10:13; 1 Kolinito 1:29; 2 Kolinito 4:7

Fakamaau 7:1-3
"1PEA, ko Selupeali (‘a ia ko Kitione) pea mo e kakai kotoa na‘e ‘iate ia, na‘a nau tu‘u hengihengi hake, ‘o nau fokotu‘u tēniti ofi ki he vai ko Hāloti: pea ko e ‘apitanga ‘o Mitiani na‘e tu‘u mai mei he tokelau, mei he mo‘unga ‘o Mole ‘i he fonua ‘i lalo.
2Pea folofola ‘a e ‘Eiki kia Kitione, ‘o pehē, Ko e kakai ‘oku ‘iate koe ‘oku tokolahi fau ke u tuku ai ‘a Mitiani ki honau nima; na‘a pōlepole ‘a ‘Isileli kiate au, ‘o pehē, Ko hoku nima ni kuo ne fakamo‘ui au. 3Ka ko eni ke ke fanongonongo mu‘a ke ‘ilo ‘e he kakai, ‘o pehē, ‘Ilonga ha manavahē mo tailiili, ke ne foki ‘o fakatakamilo ‘i he mo‘unga ko Kiliati. Pea na‘e foki ai ha toko ua mano mā toko ua afe ‘o e kakai: pea ko e toko taha mano pē na‘e toe."

Fakam. 7:2 “Pea folofola ʻa e ʻEikí kia Kitione, ʻo pehē. “Ko e kakai ʻoku ʻiate koe ʻoku tokolahi fau ke U tuku ai ʻa Mitiani ki honau nimá, naʻa polepole ʻa ʻIsilelí, kiate Au”. Pea naʻe tuʻu hengihengi hake ʻa Kitione. Ko e taimí ni kuo pau ia ko e ʻOtuá pē pea mo ia, kuó ne makatakiʻi ʻa e toloi ʻo e taú, pea ko e kotoa ʻo e kakaí naʻe ʻiate ia, naʻa nau tuʻu hengihengi hake mo kinautolu ʻo nau fokotuʻu honau ngaahi tenití ʻi he veʻe vai ko Halotí, pea naʻe ʻikai ke nau toe faingataʻaʻia ʻi he fiemaʻu vaí, pea naʻá ne maʻu ha konga fonua ʻoku maʻolunga ange.Ko e tui ki he ngaahi palomesi ʻa e ʻOtuá ʻoku ʻikai ko e fakaholomui, ka ko e fai hotau tukuingata ki he vave tahá. ʻOku teuteu pe ʻe he ʻOtuá ia ʻa e fakafetaʻi ʻo taumuʻa ki he ikuna ʻo tuku kotoa ia kiate Ia, ʻaki hono fakanofo ʻa e kau tangata pe ʻe toko tolungeau ke nau fai ʻa e ngāue ko ení. Ko e kau tau ʻa ʻIsilelí, naʻe ʻi ai ʻa e kau tangata ʻe toko tolumano uaafe, ko ha fika siʻisiʻi eni, ʻi hono fakahoa atu ki he kau Mitiané. Ka ko Kitioné naʻe fakakaukau pe ia ʻoku nau tokosiʻi ʻi he toko tolumano uaafe ko ení, ka ʻoku fakahā mai ia ʻe he ʻOtuá, ʻoku nau fuʻu tokoloahi. Ka ʻe fakahā ʻe he ʻOtuá ʻi heni, neongo hono fakangāueʻi kinautolu ʻaki ha ngaahi meʻangāue ʻi heʻene ngāué, ka naʻe ʻikai ke ne fiemaʻu ʻa e meʻangāue, he ʻokú ne lava pe ia ʻo fai ʻene ngāué, taʻe ʻi ai ha meʻa ngāue. Ko ai aí, ʻoku ʻikai ke ne moʻua kiate kinautolu ʻi heʻenau ngāué, he ko ʻenau ʻi aí, ko Ia ʻi he ngāué. Ko ia aí, ko e polepolé ke fakalongolongoʻi pea tapuni, ko e ʻuhinga ia naʻá ne ʻoangé, he ʻokú ne ʻafioʻi ʻa e ʻafungi ʻi he ngaahi loto ʻo e tangata, pea ʻe fai ai ʻe ʻIsileli ia ʻa e fakafepaki kiate ia. Ko hono moʻoni, te nau fakaʻikaiʻi ʻa e langilangi ʻo e ngāué, pea ʻikai ke ʻoange ia ki he ʻOtuá ʻa e langilangi ʻo e lavameʻá. 
ʻOku ʻafioʻi pe ʻe he ʻEikí ʻa e ngaahi meʻa fūfū ʻi he loto kotoa pe. Pea ʻi he taimi ko ē ʻokú ne ʻafio mai ai ki he tangata kuo holo ʻene tokanga ange kiate Ia, ko e fou ia mei he taʻetui, ʻo ne ʻomi ai ʻa e ʻafungi ki he tangatá pea te nau fakafepaki leva kinautolu ki he ʻOtuá, pea te ne hanga leva ʻo tuku kinautolu ki he tafaʻaki, pea ke fai ʻene ngāué ʻe he kakai kehe.Ko e tokolahi ʻoku nau fakahā ko e kau muimui kinautolu ʻo Kalaisi, ko e kau tokoni ki heʻene kau sevāniti, pea nau teuteu ki he tau ʻi hono ngeia, ka ʻi heʻene kei mamaʻó, kae hoko ʻa e fakatanga mo e faingataʻa ka ʻoku ʻikai ha tui moʻoni mo ha konisenisi lelei, ʻe tō leva ʻa e loto ia ki he fakatuʻutamaki. ʻAi ʻetau tui falala kia Kalaisi ke falalaʻanga.

Thursday, 25 January 2018

Tu'apulelulu 25 Sanuali, 2018

Fakamaau 6:33-40; Senesi 18:32; ‘Ekisoto 4:3,4; Nomipa 10:3; Siosiua 17:16; 1 Kalonikali 12:18; 2 Kalonikali 24:20

Fakamaau 6:33-40
"33Pea fakatahataha ‘a Mitiani kātoa mo e kau ‘Amaleki, mo e ngaahi ha‘a ‘Ālepea, ‘o nau a‘a mai, ‘e fokotu‘u tēniti mei he potu fonua ‘i lalo ‘o Sisilili. 34Ka ko e Laumālie ‘o Sihova na‘e kofu ‘aki ‘a Kitione, pea ne ifi ‘a e talupite; pea na‘e fakataha mai ‘a ‘Apiesa, ‘o muimui kiate ia. 35Pea ne tuku atu ha kau talafekau ki ha‘a Manase kātoa, pea na‘e fakataha mai mo kinautolu ‘o muimui kiate ia: pea ne tuku atu ha kau talafekau kia ‘Āseli mo Sepulone mo Nafitalai, pea na‘a nau ‘alu hake ke fakafetaulaki kiate kinautolu.
36Pea fakatau folofola ‘a Kitione kia ‘Elohimi, Kapau ko ho‘o fai ke fakahaofi ‘a ‘Isileli ‘aki hoku nima, ‘o hangē ko ho‘o me‘a, ko eni, te u tuku ha fulufulu‘i sipi ki he mala‘e uite; 37kapau ‘e hausia ‘a e fulufulu‘i sipi pē, kae mātu‘u ‘a e kelekele kotoa, pea te u toki ‘ilo ai te ke fakamo‘ui ‘a ha‘a ‘Isileli ‘aki hoku nima, ‘o hangē ko ho‘o me‘a. 38Pea na‘e pehē; he na‘a ne tu‘u hengihengi hake, ‘o ne kuku ‘a e fulufulu‘i sipi, ‘o ne tatau mei ai ‘a e hahau, pea fonu ha tisi ‘i he vai. 39Pea fakatau folofola ‘a Kitione kia ‘Elohimi, Ke ‘oua na‘a tuputāmaki ‘a e ‘Afiona kiate au, he ko ‘eku lea tātu‘otaha pē ‘eni; ka u sivi mu‘a ‘aki ‘a e fulufulu‘i sipi, ‘o tātu‘otaha pea ngata. Ke mōmoa mu‘a ‘a e fulufulu‘i sipi pē, kae hausia ‘a e kelekele kotoa. 40Pea na‘e fai pehē ‘e he ‘Otua ‘i he pō ko ia: he ko e fulufulu‘i sipi pē na‘e mōmoa, kae ‘i he funga kelekele kotoa ‘a e hahau."

Fakamaau 6:34 “Ka ko e Laumalie ʻo Sihová naʻe kofuʻaki ʻa Kitione”. Ko e fuʻu tokolahi ʻa e filí, naʻe fakalotosiʻi ia kia Kitione, pea mei aí ke fakapapauʻi ʻo ʻene tui ʻaʻana, pea ko ʻene kau taú naʻa nau holi kinautolu ke ʻi ai ha ngaahi mana ke fakaʻilongaʻiʻaki ʻa e lotolotonga ʻo e ʻOtuá. He ko e ʻuluaki fakaʻilonga naʻe ʻikai ke fakafiemalie ia kiate ia, pea ʻoku eʻa mei ai ʻa e taʻetuí. Naʻe toe kole ha fakaʻilonga ʻe taha, naʻá ne fai pe ʻi he manavahē mo e tāiliili. Naʻe angaʻofa pe ʻa e ʻOtuá ʻo tali ʻa ʻene kolé. ʻOku tokoni pe ʻa e ʻOtuá ki he kau tui moʻoní, neongo ʻa ʻenau vaivai, pea ʻoku ne mateuteu ke langaʻi hake ʻenau tonounoú. Ko Kitioné tene maʻu ʻe ia ʻa e fulufuluʻi sipi ʻoku viviku, kae momoa pe ʻa e kelekelé ia, he ko e fakaenatula totonu pe ia ʻo e fulufuluʻi sipí, neongo ko e kiʻi hauhau siʻisiʻi pe ka ʻe tanaki pe ia ʻe he fulufuluʻi sipí ʻo maʻu. Ko ia aí, naʻá ne fiemaʻu leva ko e pō ʻoku hokó, ke toe tuku pe ʻa e fulufuluʻi sipí ʻi tuʻa, pea ke viviku ʻa e kelekelé, kae momoa pe ʻa e fulufuluʻi sipí.Ko ia ko e ʻOtuá ʻi heʻene finangaló ke ʻasili hā ki he ngaahi ʻea ʻo e talaʻofá (palōmesi) hono taʻemaliliu ʻo ʻEne tuʻutuʻuní (Hep 6:17,18), koeʻuhi ko e ʻi ai ʻa e ongo meʻa taʻemaliliu ʻe ua, ʻa ia naʻe ʻikai ʻaupito leva ke loi ai ʻa e ʻOtuá, ʻa ia naʻe ʻikai ko e ikuna pe ʻaki honau ngaahi faingamalie, ka ko e fakafiemalie ki heʻenau ngaahi talá mo e ngaahi taʻefiemalié. Ko e fakaʻilonga ko ení ko e mana pe ia pea ʻokú ne fakapapauʻi ʻa e fekau ʻo Kitioné. Ko ia ai ʻoku pehē ko e hahau meia Sihová ko e tulutā ʻuha, ʻoku ʻikai fakaongo ia ki ha ʻeiki, pea ʻoku ʻikai tali ki he haʻa lauvale (Maika 5:7). Ko e ʻOtuá ʻoku fanongo ki he leʻo ʻo e tangatá, ʻo hangē ko ʻene fai kia Siosiuá, ʻi heʻene kole ʻo fekauʻaki mo e laʻaá, pea kia Kitione eni, ʻene kole ʻo fekauʻaki mo e hahaú, pea ʻoku hā mai, naʻe ʻikai ke toó ko ha faingamalie, ka ko e ʻofa tauhi mai ʻa e ʻOtuá Pea ko e ongo fakaʻilongá naʻe fuʻu mahuʻinga ia. He ko ia mo ʻene kau tangatá, te nau ʻalu ʻo taaʻi ʻa e kau Mitianí, pea ʻoku lava ʻe he ʻOtuá, ʻo fakafaikehekeheʻi ʻa e kiʻi tokosiʻi ʻo ʻIsilelí, mo e fuʻu kau Mitiani naʻe hangē ko e ʻoneʻone ʻo e tahí honau tokolahi. ʻIo, pea ke ʻilo ʻe Kitione, ʻoku lava ʻe he ʻOtuá ʻo fai ia. Naʻe holi ʻa Kitioné ke ʻalu hifo ʻa e hahau ʻa e kelesi ʻa e ʻOtuá kiate ia makehe pe? ʻOku ne sio ki he fulufulu sipí ʻoku viviku ʻi he hahau ke fakapapauʻi ia. Naʻá ne fakaʻamu nai ke hoko ʻa e ʻOtuá ko e hahau ki ʻIsileli fakakatoa? Vakai, ko e kotoa ʻo e kelekelé ʻoku viviku.
Ko e ha nai ha meʻa te ne fakatupunga kiate kitautolu ko e kau angahala Senitaile ke maʻu ʻa e tapuaki ʻa eʻEikí, ʻa ē ko e hahau ʻo e ngahai tapuaki fakalangi ne hoko tatuʻotaha ki ʻIsilelí. Ka ʻi he ʻahó ni ke ʻalu hifo ki he kau nofoʻi kotoa pe ʻo e māmani ʻo ʻikai fakangatangata. Ko e ʻuhinga ia ʻo e Kelesí, ki he taha kotoa ʻia Kalaisi.

Wednesday, 24 January 2018

Pulelulu 24 Sanuali, 2018

Fakamaau 6:25-32; ‘Ekisoto 34:13; Teutalonome 7:5; 1 Samiuela 12:11; 2 Samiuela 11:21; Selemaia 11:13; Hosea 9:10

Fakamaau 6:25-32
“25Pea ‘i he pō ko ia na‘e folofola ‘a e ‘Eiki kiate ia, ‘Ave ‘a e pulu mui ‘a ho‘o ‘eiki, pea mo hono ua ‘o e pulu ‘oku fitu ta‘u, pea holoki ‘a e ‘ōlita ‘o Peali, ‘a ia ‘oku ‘a ho‘o tangata‘eiki, pea tā ‘a e ‘āsela ‘oku tu‘u ai; 26pea te ke fokotu‘u ha ‘ōlita kia Sihova ko ho ‘Otua ‘i he funga ‘o e talitau‘anga ni ‘aki ‘a e me‘a kuo ‘osi teu; pea ke to‘o hono ua ‘o e pulu. ‘o fai‘aki ha feilaulau-mōifua, ‘o tutu ‘aki ‘a e ‘akau ‘o e ‘āsela ‘a ia kuo ke tā. 27Pea ‘ave ‘e Kitione ha toko hongofulu ‘o ‘ene kau tamaio‘eiki, ‘o ne fai ‘o hangē ko e me‘a ‘a e ‘Eiki kiate ia: pea ko e me‘a ‘i he‘ene manavahē ki he fale ‘o ‘ene tamai, pea mo e kau tangata ‘o e kolo, na‘e ‘ikai te ne lava ke fai ‘aho, ka na‘a ne toki fai po‘uli.
28Pea ‘i he ‘ā hengihengi ‘a e kau tangata ‘i he kolo tā kuo holoki ‘a e ‘ōlita ‘o Peali, pea kuo tā ‘a e ngaahi keke ta‘elēvani ‘aki ha efa ‘āsela na‘e tu‘u ai, pea ko hono ua ‘o e pulu kuo feilaulau ‘aki ‘i he ‘ōlita kuo fokotu‘u. 29Pea nau fepehē‘aki, Ko hai tū kuo ne fai eni? Pea ‘i he‘enau fakatotolo mo ‘eke, na‘e tala, Ko Kitione ko e foha ‘o Soasi na‘a ne fai ‘a e me‘a ko ia. 30Pea pehē ‘a e kau tangata ‘o e kolo kia Soasi, ‘Omi ho foha kitu‘a ke ne mate; koe‘uhi kuo ne holoki ‘a e ‘ōlita ‘o Peali, pea kuo ne tā ‘a e ‘āsela na‘e tu‘u ai.
31Pea lea ‘a Soasi kiate kinautolu kotoa pē na‘e tu‘u mai kiate ia, Te mou taukapo‘i ‘a Peali, ‘e kimoutolu? pea te mou fakahaofi ia? Ko ia te ne taukapo‘i ia ke ne mate pē kei pongipongi. Kapau ko e ‘otua ia, tuku ke ne taukapo‘i ia ‘e ia, he kuo ne holoki hono ‘ōlita. 32Ko ia na‘e fakahingoa ia ‘i he ‘aho ko ē ko Selupeali (ko Taukapo‘i-‘e-Peali) he‘ene pehē, Ke talatalaaki‘i ia ‘e Peali, he kuo ne holoki hono ‘ōlita.”

Fakamaau 6:25,26 “Pea holoki ʻa e ʻolita ʻo Peali, ʻa ia ʻoku ʻa hoʻo tangataʻeiki, pea tā ʻa e ʻasela ʻoku tuʻu aí, pea teke fokotuʻu ha ʻolita kia Sihova ko ho ʻOtuá ʻi he funga ʻo e talitauʻanga ʻaki ʻa e meʻa kuo ʻosi teu”. Naʻe fakanofo ʻa Kitione ke ne hanga ʻo holoki ʻa e ʻolita ʻo Pealí, ʻa ia naʻe ʻa ʻene tamai. Sio ki he ivi ʻo e kelesi ʻa e ʻOtuá. ʻI heʻene lava pe ke fokotuʻu hake ʻa e tokotaha fai fakalelei, ʻi he ngāue atu ʻa ʻEne kelesi, pea te ne fokotuʻu hake ʻa e tokotaha fai fakahaofí, mei he famili ʻo e taki ʻi he tauhi ʻaitolí. Ko Kitioné naʻe ʻikai ke fakakaukau kuo feʻunga ke ʻoua ʻe lotu ki he ʻolitá, he kuopau ke ne tā ʻo holoki ki lalo, pea ke fakaʻauha ia, pea kuopau ke ne tā mo e ʻasela ki lalo, pea ke fokotuʻu ʻa e ʻolita ki he ʻOtua, ko Sihova, ko hono ʻOtua. Ko e ʻOtuá naʻá ne tataki ia ki he feituʻu totonu ke ne hanga ʻo langa ai ʻa e ʻolitá, pea naʻe ʻikai te ne fai ia fakavavevave, ka naʻá ne fai ʻo fakatatau ki he lao motuʻa maʻae ngaahi ʻolitá, naʻe fokotuʻu ki he ngaahi ouau. Pea ʻi he funga ʻolita ko ení, naʻá ne fai ai ʻa e feilaulau. Ko e ongo pulu ʻe ua ʻe faiʻaki ʻa e feilaulau ko e pulu ʻuluakí, ko e kiʻi pulumui ia ʻa ʻene tamai, pea ko e pulu hono uá, ko e kiʻi pulumui kuo fitu taʻu. Ko e ʻuluaki pulú, naʻá ne ʻoatu ko e feilaulau ia maʻana, pea ko e feilaulau kimui naʻá ne ʻoatu ia, maʻae ngaahi angahala ʻa e kakai, ʻokú ne fai honau fakahaofi.Ko hono tonú ia, ke ʻuluaki fai ʻa e fakamelino mo e ʻOtuá, kimuʻa ia pea toki tauʻi ʻa e kau Mitianí. ʻIo, ko e angahala ke fakamolemoleʻi ia ʻi he feilaulau lahi ʻa Kalaisí, ʻoku ʻikai lelei ke ʻamanaki pe ki ai. 
Ko Kitione naʻe talangofua ia ki he visone fakalangí. He naʻe fekauʻi ia ʻe he ʻOtua ʻo ʻIsilelí, he kuopau ke ne tukulolo ki he ʻOtua naʻá ne fekauʻi ia, pea ko e taipe ia ʻo Kalaisi, kuopau ke ʻuluaki fakamoʻui hono kakaí, mei heʻenau ngaahi angahala pea toki fakamoʻui kinautolu mei honau ngaahi filí. Naʻe ʻikai te ne loto, ke toʻo ʻa e pulu ʻa ʻene tamaí ki he feilaulau ʻaki ki he ʻOtua, ʻo taʻe ʻi ai ha fiemalie ki ai ʻa ʻene tamaí, ka koeʻuhi naʻe fakamatalaʻi ki ai ʻe he ʻOtuá ʻa fekau. Ko e Tamai ʻi he langí ʻoku pulé.

Tuesday, 23 January 2018

Tusite 23 Sanuali, 2018

Fakamaau 6:19-24; Senesi 18:6-8; Levitiko 9:24; 1 Tuʻi 18:33,34; 2 Kalonikali 7:1; Selemaia 33:16; ‘Isikeli 48:35

Fakamaau 6:19-24
“19Pea hū ki fale ‘a Kitione, ‘o ne ngaohi ha ki‘i kosi, ‘o ne natu ha mahoa‘a ‘e taha: na‘a ne ‘ai ‘a e kanomate ki ha kato, ka ne tuku ‘a e huhu‘a ki ha kulo, ‘o ne hū mo ia ki tu‘a ki he lolo ‘oke, ‘o ne ‘oatu ai. 20Pea me‘a mai ‘a e ‘Āngelo ‘a ‘Elohimi, To‘o ‘a e kanomate mo e ngaahi keke, ‘o tuku ki he maka ko ē, pea lilingi ‘a e huhu‘a. 21Pea na‘a ne fai pehē. Pea ‘ai atu ‘e he ‘Āngelo ‘a Sihova ‘a e mui tokotoko na‘a ne to‘o, ke lave ki he kanomate mo e ngaahi keke; pea na‘e ‘alu hake ‘a e afi mei he maka, ‘o keina ‘a e kanomate mo e ngaahi keke; pea hā‘ele ‘a e ‘Āngelo ‘a Sihova ‘o puli meiate ia.
22Pea vakai ‘e Kitione tā ko e ‘Āngelo ‘a Sihova ia, ‘o ne pehē, ‘Oiauē, ‘Ātonai Sihova! he ko e pehē koā ke u mamata ki he ‘Āngelo ‘a Sihova ‘o mātu‘aki femātaaki!
23Pea folofola ‘a e ‘Eiki kiate ia, Melino pē ho loto; ‘oua te ke manavahē; 24‘e ‘ikai te ke mate. Pea fokotu‘u ‘e Kitione ‘i he potu ko ia ha ‘ōlita ki he ‘Eiki, ‘o ne fakahingoa ia ko Sihova-Sālome (ko Sihova-ko-e-melino): ‘oku kei tu‘u ia ‘o a‘u ki he ‘aho ni ‘i ‘Ōfila ‘a ia ‘oku kau ki ha‘a ‘Apiesa.”

Fakamaau 6:20 “Pea meʻa mai ʻa e ʻAngelo ʻa ʻElohimi. “Toʻo ʻa e kanomate mo e ngaahi keke ʻo tuku ki he maka ko ē, pea lilingi ʻa e huhuʻá” Ko e ʻangelo naʻe nofo pe ʻi he teuteu meʻakai ʻa Kitione. Pea ko Kitioné naʻe taumuʻa ia ki he kai efiafi, ka ko e ʻangeló naʻá ne liliu ʻe ia ko e feilaulau. He ai ʻa e kanomate mo e inú, ko ʻene fai ia ʻa e finangalo ʻo ʻene tamaí, ko ʻene fakalave ʻa hono tokotokó ki he meʻakaí ʻo keina ia ʻe he afi mei he maka, pea mavahe leva ia ʻo puli. Pea ko ia naʻá ne fakakaukau ki heʻene lava ʻo ʻomai ʻa e afí mei he maká, ʻokú ne lava ʻo ʻoange ʻa e fakalotolahi mo e ivi „i tuʻa mei hono fatafata maté, pea ko e afi ko ení kuo ne keina ʻa e feilaulau te ne lavanoa ʻo keina ʻa e kau Mitianí. Ko e ʻAngeló naʻá ne liliu ʻa e kaimeʻakai, ko e feilaulau ʻo fai ʻaki ʻa e afí, ʻokú ne fakahaaʻi ʻi heni ʻoku ʻikai ko ha tangata, ke ne fiemaʻu ʻa e kanomaté, ka ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, he naʻá ne tauhi pea mo fakalangilangiʻi ʻa e feilaulau, he ko Ia ko ʻene kakato ʻa e taimi kotofa, te ne hoko ʻe Ia ko e feilaulau.Naʻá ne ʻomai afi mei he maka ke ne keina ʻa e feilaulau ko eni, naʻe haʻu ʻa e afí, naʻe ʻikai mei hano ta ʻo e maká ʻo hangē ko e haʻu ʻa e afí mei hono fetoloaki ʻa e ʻakaú (ʻa e toloafi) ka naʻe haʻu fiemalie ʻi hono fakalave ʻa e muiʻi tokotokó ki he feilaulaú. Pea ʻi hení naʻá ne ʻoange kia Kitione ha fakaʻilonga kuó ne maʻu mo ʻilo ʻa e kelesí ʻi heʻene vakai, koeʻuhí kuo fakamoʻoni mai ʻa e ʻOtuá ʻa ʻene tali lelei ʻa e fai feilaulau naʻe fakahoko ʻaki ʻa e angaʻofa kiate kinautolu. Kapau ko e fakatokolahi ko e afi mei langi ʻo hangē ko ia ʻia Mosese (Lev 9:24). Pea kapau ko e fakataautaha pe, pea ʻe hangē pe ko ení, ʻe haʻu pe ʻa e afí, mei he māmaní fakatouʻosi ko e ola pe ia ʻo e ivi fakaʻOtuá. Ko e tali ko eni ʻo ʻene feilaulau, ʻokú ne fakamoʻoniʻi ʻa e tali ʻa hono pesona, mo fakapapauʻi hono fekau. Pea ne mavahe ʻo pulia leva mei hono matá. Naʻá ne puliá he ko e Laumalie. Naʻe lahi ʻi heni ʻa e fakaʻilonga naʻe fakaʻamua ʻe Kitioné. Pea ko Kitione naʻá ne fakapapauʻi ʻene tuí, ʻi he fakahā meʻa kuo fai ʻehe ʻOtuá ʻi he pesona, naʻá ne lea ange kiate ia, pea ne toʻo ʻene manavahe. 
Ko e ʻEikí naʻá ne mavahe mei heʻene sio ka ʻokú ne lolotonga nofo pe ʻi he tuí, ko e tui ʻoku haʻu ʻi he fanongo ki he ʻEikí, ʻoku lea kiate ia pea ki heʻene folofola foki maʻa kitaua he ʻaho ni, he kuo vaivai ʻa e tui ʻa e niʻihi, ko e liʻaki ʻa e Folofolá.

Monday, 22 January 2018

Monite 22 Sanuali, 2018

Fakamaau 6:11-18; Siosiua 17:2; 1 Samiuela 12:11; 1 Kalonikali 15:2; Saame 86:17; ‘Aisea 7:11; Luke 1:11, 28; Hepelu 11:32,34

Fakamaau 6:11-18
"11Pea na‘e hā‘ele mai ‘a e ‘Āngelo ‘a Sihova, ‘o ne nofo ‘i he lolo ‘oke na‘e ‘i ‘Ōfila, ‘a ia ko e ‘api ‘o Soasi ko e tangata ‘Apiesa; pea ko hono foha ko Kitione na‘a ne tuki uite ‘i he tata‘o‘anga uaine ke puli mei he kakai Mitiani. 12Pea hā kiate ia ‘a e ‘Āngelo ‘a Sihova, ‘o ne pehē kiate ia, ‘Oku ‘iate koe ‘a e ‘Eiki, si‘i to‘a tete‘e.
13Pea tali ki ai ‘a Kitione, ‘Oiauē, Tangata‘eiki, kapau ‘oku ‘iate kimautolu ‘a e ‘Eiki, pea ko e hā ai kuo hoko mai ‘a e ngaahi fu‘u me‘a pehē? pea ko e fē ‘ene ngaahi ngāue fakaofo ‘a ia kuo talanoa‘ia mai ‘e he‘emau ngaahi kui, ‘o pehē, ‘Ikai na‘e ‘ohake kimautolu ‘e Sihova mei ‘Isipite? ka ko eni kuo li‘aki kimautolu ‘e he ‘Eiki, pea kuo ne tuku kimautolu ki he ‘aofinima ‘o Mitiani.
14Pea hāngai fofonga kiate ia ‘a Sihova, ‘o ne folofola mai, ‘Alu ‘aki ho ivi ko ena, ‘o fakahaofi ‘a ‘Isileli mei he ‘aofinima ‘o Mitiani: ‘ikai kuo u kouna koe?
15Pea tali ‘e ia ki ai, ‘Oiauē, Tangata‘eiki, te u fakahaofi ‘a ‘Isileli ‘aki ‘a e hā? Vakai, ko e kongakau ‘oku ou kau ki ai ko e vaivai taha ia ‘ia Manase, pea ko e si‘i taha au ‘i he fale ‘o ‘eku tamai.
16Pea folofola ki ai ‘a Sihova, Ka te u ‘iate koe pē, pea te ke taa‘i ‘a Mitiani ‘o hangē ko e toko taha pē.
17Pea tali ‘e ia ki ai, Kapau leva kuo u ta‘imālie ho‘o ‘ofa, pea ke fai mai ha faka‘ilonga, ko koe pē ‘oku ta fefolofolai mo au. 18‘Oua ā te ke hiki mei heni, kae‘oua ke u toe ha‘u, ‘o ‘atu ha‘aku me‘a‘ofa, ‘o tuku ‘i ho ‘ao.
Pea folofola mai ‘e ia, Te u nofo kae‘oua ke ke toe ha‘u."

Fakamaau 6:11 “Pea naʻe haʻele mai ʻa e ʻAngelo ʻa Sihová ʻo ne nofo ʻi he lolo ʻoke naʻe ʻofila, ʻa ia ko e ʻapi ʻo Soasi ko e tangata ʻApiesa”. Ko e tokotaha naʻe fekauʻi ke fakahaofi ʻa ʻIsilelí ko Kitione, ko e foha ʻo Soasi. Ko e tamai ko ení naʻe fakalaka mai ki aí, koeʻuhi naʻá ne ʻohake ʻa hono fāmilí ʻi he lotu kia Pealí. ʻOku lava pē ke tau fakamahaloʻi ʻa e fohá ni, ʻa e mamaʻo atu hono iví, ke ne fai ha fakamoʻoni fakafepaki. Ko e tokotaha naʻá ne ʻoange kiate ia ʻa e fekau, ko e ʻAngelo ʻa Sihová. Naʻe ʻikai ko ha ʻangelo naʻe fakatupu, ka ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá ʻe Ia, ko e Folofola taʻengata, ko e ʻEiki ʻo e kau ʻangelo, naʻá ne ʻasi ʻi he niʻihi ʻo e ngaahi ouau lahi ʻi he fotunga tangata ʻo hangē ko Haʻane talateu ki he meʻa ʻokú ne fakataumuʻa ki aí, ʻi he kakato ʻo e taimi kotofá, pea ʻi he taimi te ne hanga ai ʻo toʻo hotau natula ʻe Ia. Ko e ʻangeló ni ʻokú ne ʻi heni, ʻoku ui pe ko Sihova, ko e huafa ʻo e ʻOtua, pea ʻoku pehē. “Teu ʻiate koe”. ʻI he taimi naʻe hā mai ai ʻa e ʻangelo ʻa Sihová kia Kitioné, naʻá ne ʻiloʻi ia. 1. Ke mālōlō he meʻa kotoa pē, ko ia tokotaha pe. ʻOku toutou fakahaaʻi ʻe he ʻOtuá ia ki hono kakaí, ʻi he taimi ʻoku ʻikai ha longoaʻa mo ha fakavavevave ʻo e māmani. Ko e fakalongolongo mo e fakakaumeʻa fefeka ki heʻetau feohi mo e ʻOtuá. 2. Ko e ngāué ko e momosi uite ʻaki pe ha tokotoko naʻá ne maʻu ʻa e ngāue ka ko e kiʻi meʻa siʻisiʻi pe ke momosi naʻe ʻikai fiemaʻu ke fai ʻa e momosí ʻe ha pulu. Ko e ngāue naʻá ne kau ki aí, ko e fakaʻilonga ʻo e ngāue lahi ange kuo ui ia ki ai ʻo hangē ko e kau toutai naʻe ʻi he kau ako ʻa Kalaisí. 3. Ko e faingataʻaʻia naʻá ne momosi ʻene uite, ʻo ʻikai ʻi ha feituʻu lelei, ka ʻi he tataʻoʻanga uaine, tokotaha pe ʻi ha tuliki ʻoku ʻikaifai ki ai ha ʻilo, ko ʻene manavahe ki he kau Mitiani. Naʻa ʻinasi ʻi he faingataʻaʻia, ka ʻi he taimí ni naʻe haʻu ʻa e ʻangeló ʻo ui ia ke fakafepakiʻi ʻa e kau Mitiani, naʻá ne ongoʻi ʻa e mamafa ʻo e ʻioké. Ko e ʻaho ʻo e faingataʻaʻia lahitaha ʻoku ʻi he taimi ʻa e ʻOtuá ke hā maʻa hono kakaí. Ko Kitione naʻe vaivai ʻi he tuí, ka naʻe ngaohi ia ke mālohi ke fakalelei pea ke fakapapauʻi ia he taimí ni kuo ʻiate ia ʻa e lotolotonga ʻo e ʻOtuá, pea ko e faingataʻaʻia kuo holoki ia ʻe ʻIsileli. Ko e ʻangelo naʻá ne ʻoange ha tali feʻunga ki he ngaahi fakamamafa, ʻaki ʻa hono ʻoange ki ai ha fekau, ke fakahaofi ʻa ʻIsileli mei he ngaahi nima ʻo e kau Mitiani, mo fakapapauʻi te ne lavaʻi. ʻI he taimí ni ko e ʻangeló ʻoku ui ko Sihova, ʻokú ne lea ʻo hangē ha taha maʻu mafai, ʻo ʻikai lea tokotaha talafekau. ʻOku founga pehē hotau ui ki he moʻui fakakalisitiané, ʻoku ʻikai ko haʻatau lelei, pe fāmili lotu, ka ko e ʻuhinga ʻo e kalisitiané, “Ko Kalaisi ʻiate kita”. Ko moʻui ia.

Sunday, 21 January 2018

Sapate 21 Sanuali, 2018

Fakamaau 6:7-10; 2 Tuʻi 17:35,37,38; Saame 41:2,3; Selemaia 10:2


Fakamaau 6:7-10
"7Pea ‘i he faifai pea tautapa ‘a ha‘a ‘Isileli ki he ‘Eiki koe‘uhi ko e ngāue ‘a Mitiani. 8Na‘e toki fekau atu ‘e he ‘Eiki ha tangata palōfita ki ha‘a ‘Isileli, ke ne pehē kiate kinautolu, Ko eni ‘a e folofola ‘a Sihova ko e ‘Otua ‘o ‘Isileli, Ko au na‘a ku ‘ohake kimoutolu mei ‘Isipite, pea u fakahū mai kimoutolu mei he fale pōpula; 9pea u fakahaofi kimoutolu mei he nima ‘o e kau ‘Isipite, pea mei he nima ‘o e kakai kotoa na‘e fakamālohia kimoutolu, pea u kapusi kinautolu mei homou ‘ao, pea u foaki kiate kimoutolu honau fonua; 10pea u pehē kiate kimoutolu, Ko Sihova au ko homou ‘Otua: ‘e ‘ikai te mou ‘apasia ki he ngaahi ‘otua ‘o e kau ‘Āmoli, ‘a ia ‘oku mou nofo ki honau fonua: ka kuo ‘ikai te mou tokanga ki hoku le‘o."

Fakamaau 6:10 “Ko Sihova Au ko homou ʻOtua ʻe ʻikai te mou ʻapasia ki he ngaahi ʻotua ʻo e kau ʻAmolí, ʻa ia ʻoku mou nofo ki honau fonuá, ka kuo ʻikai te mou tokanga ki hoku leʻó” Tokangaʻi ʻa e founga naʻe toʻo ʻe he ʻOtuá maʻae fakahaofi ʻo ʻIsilelí. Kimuʻa, ʻi heʻene fekauʻi mai ha ʻangelo ke fokotuʻu kinautolu ki ʻolunga ke fakamoʻuí, naʻá ne fekauʻi ha palofita, ke ne ʻuluaki valokiʻi kinautolu ʻi heʻenau angahala, he kuo nau tauhi ʻotua kehe, pea kuo ʻikai ke nau toe tokanga ki he leʻo ʻo Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsilelí, pea ke ʻoange ʻe he palofitá ʻa e fakatomala, v.8.Ko e palofita ko ení ʻoku ʻikai hano hingoa, ka ko ha tangata ko e palofita, ʻo ʻikai ko ha ʻangelo, pea te ne fakaʻilo kiate kinautolu ʻenau fai ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá, pea ʻi heʻenau tangi kia Sihova ke nau fakahaaʻi ʻenau angahalá, pea mo e ongoʻi mamahi moʻoni ʻi he meʻa ko eni naʻa nau faí, pea ʻoua naʻa nau lāunga ʻi honau faingataʻaʻia. Naʻa nau tangi ki he ʻOtuá ki honau fakahaofi pea ʻomai ʻe he ʻOtuá kiate kinautolu ha palofita ke ne akonakiʻi kinautolu, mo ne ngaohi kinautolu ke nau mateuteu ki he taimi ʻa honau fakahaofi. Ko hono fekauʻi mai ha kau palofita ki ha kakai, pea ke nau fakateunga ʻa e fonuá ʻaki ha kau faifekau tonunga, ko e fakaʻilonga maʻae lelei mo e fakamoʻoni kuo fai meesi ʻa e ʻOtuá, ʻoku tuku ia maʻa kinautolu ʻi he kau ngāue tonunga ko ení kuo nau ʻinasi aí. Pea kiate kitautolu pe kuo tau ʻia Kalaisi, ke tau tuku atu ʻetau aʻusiá, moʻetau moʻui ʻia Kalaisí, ke siʻi ʻinasi ai ʻa e kau angahala ʻoku nau siʻi nofo takai mai kiate kitautolu, pea fai ʻi he ʻofa moʻoni ʻi siʻonau ngaahi laumalie, pea mo e langilangi ʻo e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí. ʻOku tau maʻu ʻi heni ʻa e tefito ʻo e fekau ʻi he palofita ko eni naʻá ne fakahaofi ʻa ʻIsileli, ʻi he huafa ʻo e ʻEiki, naʻá ne ʻai ʻi muʻa ʻiate kinautolu ʻa e ngaahi meʻa lalahi, kuo fai ʻe he ʻOtuá maʻa kinautolu. Naʻá ne fakahaaʻi ʻa e faingofua mo e lelei ʻa e ngaahi fiemaʻu, mo e ngaahi ʻamanaki meiate kinautolú. Pea naʻá ne fakamoʻuaʻi kinautolu ʻaki ʻenau angatuʻu ʻo fakafepaki ki he ʻOtuá. Ko honau fakamoʻuaʻi naʻe nounou, ka nau fuʻu ʻata lahi ʻa e lahi ʻo ʻenau angahala ʻi heʻenau talangataʻa ki he ʻOtuá, pea naʻá ne ʻomai ai ʻa e tuʻutamaki kia kinautolu. Pea naʻá ne taumuʻa ke ʻomi kinautolu ke fakatomala. Ko e fakatomala ʻoku totonu ia mo moʻoni, he ko e fai angahala ʻa e angahalá, ʻo ne talangataʻa ai ki he ʻOtuá. Ko e meʻa ʻuluaki pe ia ʻoku totonu ke faí, ko e fakatomala. Naʻe tala pehē pe ʻe he ʻapositolo ko Pitá ʻi he ʻaho Penitekosí. “Mou fei mo fakatomala, pea taki taha papitaiso ʻi he huafa ʻo Sīsū ko e Misaia, ki he fakamolemole ʻo hoʻomou ngaahi angahalá, pea te mou maʻu ko e Laumalie Maʻoniʻoní”.

Saturday, 20 January 2018

Tokonaki 20 Sanuali, 2018

Fakamaau 6:1-6; 2:19; Senesi 29:1; Teutalonome 28:30,33,51; 1 Samiuela 13:6; Siope 1:3; Maika 6:15; Hepelu 11:38


Fakamaau 6:1-6
"1PEA fai ‘e ha‘a ‘Isileli ‘a e me‘a na‘e tau kovi ki he finangalo ‘o Sihova, pea na‘e tuku kinautolu ‘e Sihova ki he nima ‘o Mitiani, ‘o fitu ta‘u. 2Pea na‘e mālohi ‘a e nima ‘o Mitiani ki ‘Isileli: pea ko e me‘a ‘ia Mitiani na‘e ngaohi ai ‘e ha‘a ‘Isileli ma‘anautolu ‘a e ngaahi toitoi‘anga ko ē ‘oku ‘i he ngaahi mo‘unga, pea mo e ngaahi ‘ana, mo e ngaahi talitau‘anga. 3Pea ka faifai pea ‘osi ‘a e tō ta‘u ‘a ‘Isileli, na‘e toki ‘alu hake ‘a e kau Mitiani mo e kau ‘Amaleki mo ha‘a ‘Ālepea, ke fai mo kinautolu: 4pea na‘a nau nofo ‘aki mai, ‘o maumau‘i ‘a e fua ‘o e fonua ‘o a‘u atu ki Kesa, ‘o ‘ikai te nau fakatoe ha me‘akai ‘i ‘Isileli, pe ha sipi, pe ha pulu, pe ha ‘asi. 5He na‘a nau ha‘u mo kinautolu ‘enau fanga manu, mo honau ngaahi tēniti; na‘e hangē ko ha ta‘emalau ‘o ha fanga he‘e ‘enau tokolahi; na‘e ‘ikai lava ke lau ‘a kinautolu, pe ko ‘enau fanga kāmeli: pea na‘a nau ha‘u ki he fonua ke faka‘auha ia. 6Pea na‘e hoko ‘o vaivai ‘aupito ‘a ‘Isileli koe‘uhi ko Mitiani, pea tautapa ‘a ‘Isileli ki he ‘Eiki."

Fakamaau 6:16 “… Pea naʻe tuku kinautolu ʻe Sihova ki he nima ʻo Mitianí, ʻo fitu taʻu”. Naʻe halaʻatā ha meʻa ʻe hoko ʻi he taimi fakalongolongo mo nonga ʻo ʻIsileli, kuo lekootí. Ko e taʻu eni ʻe fangofulu ʻo e mālōloó, hili ia ʻa hono ikunaʻi ʻo e tuʻi Hasoa ko Siapiní, ʻo nau haʻu fakalongolongo ai pē, pea ko e kamata eni ʻa e talanoaʻi ʻo e faingataʻa ʻe taha, pea mo e fakahaofi ʻe taha, ʻe Kitione ko fakamaau ia hono faá. Naʻe toe fai foʻou ʻe ʻIsilelí ʻa e angahala, pea ko ʻenau tuʻutamaki mo faingataʻaʻia naʻe toe hoko mai kiate kinautolu. Ko e fai angahala kotoa pē, ʻamanaki ki he hoko mai ʻa e faingataʻa, ʻi hoʻo feohi mo e ʻOtuá, te ne fakahaaʻi Ia kiate koe (SA 18:25) pea te Ne fakafepakiʻi ʻakinautolu ʻoku fai fakafepaki kiate Ia (Lev 26:21,24). Ko e faingataʻa ko eni, ko e tupu mei he fili maheni pea tuku leva kinautolu ʻe he ʻOtuá ki he nima ʻo e kau Mitianí, ʻoku ʻikai ko e kau Mitiani eni ia ki he tongá, ʻa e feituʻu ko ē ʻoku nofo ai ʻa Setelō, ʻa e tamai ʻi he fono ʻa Mosesé, ka ko e Mitiani eni ia ki hahake ʻo na kau fakataha maim o Moape (Nom 22:3). Pea kakai ko ení naʻe ʻuluaki taaʻi pe ia ʻe ʻIsileli kimuʻa (Nom 31:7) Ka ko hono kinisi eni ʻo kinautolu, kuo nau ʻai ʻa e ʻOtua fakatupú, ko honau fili. He kuo vaheʻi ʻe he angahala ʻa e ʻOtuá mei ʻIsilelí. Kuo ngaohi ʻe ʻIsileli ʻa honau toitoiʻanga ʻi he ngaahi moʻungá, mo e ngaahi ʻana pea mo e ngaahi tali tauʻanga, ko e ola ia ʻa e halaia honau konisenisi, ʻokú ne fakateteʻi kinautolu ʻo hangē ko e ngaungaue ʻa e louʻakaú ʻi hono ifi ʻe he matangí, pea mo e ongoʻi tautea ʻi heʻenau hē mei he ʻOtuá.Ko e angahalá ʻokú ne taʻefakalaumalie ʻa e tangatá. Tokanga ki ai, he ʻoku ʻunu mai ʻa e ʻaho ʻoe hoko mai ʻa e Kapiteni lahi, pea ko e tangata angahala kotoa pē, te nau ui ki moʻunga mo e ngaahi makatuʻu, ke nau holo mai ʻo fūfū kinautolu. Ko e fakamaau ʻa e ʻOtuá ʻi hono tautea ʻenau angahalá. He naʻa nau fakaʻikaiʻi ke fakalangilangiʻi ʻa e ʻOtuá ʻaki ʻenau meʻá, ka naʻa nau teuteu ia maʻa Peali, ka ko e ʻOtua naʻe totonu ke nau tauhi. Ko ia ai kuo fekauʻi mai ʻe he ʻOtuá ʻa e filí ke ne toʻo meia kinautolu ʻi hono taimi totonu (Hos 2:8- 10). Sio ki he nunuʻa ʻo e mavahe ʻa e ʻOtuá mei ha kakai, ko e taimi te ne mavahe ai meia kinautolú ko e leleí kotoa ʻe ʻalu, pea ko e kotoa ʻo e fehalaakí te nau hū mai. Ko e taimi ko ē naʻe tauhi ai ʻa ʻIsileli ki he ʻOtuá naʻa nau utu ʻi he meʻa naʻe tō ʻe he kakai kehé. (Sios 24:13 ; Sa 105:44). ʻI heni kuo liʻaki kinautolu ʻe he ʻOtuá, kuo utu ʻe he kakai kehe ʻa e meʻa naʻa nau toó. Tuku ke tau ako mei heni, pea ke tau fakafetaʻi ki he ʻOtuá ʻi he melino fakafonua ʻoku tau ʻi aí, pea ʻoku tau kai pe ʻi he ngāue hotau nimá, ʻio, tauhi ki he ʻOtuá ʻia Kalaisi ʻo ʻoua naʻa tuku ha momeniti.

Friday, 19 January 2018

Falaite 19 Sanuali, 2018

Fakamaau 5: 24-31; 4:17,19,21; ‘Ekisoto 15:9; 2 Samiuela 23:4; Saame 19:5; 83:9,10; Luke 1:28


Fakamaau 5:24-31
"24Ke monū‘ia taha ‘i he kau fefine ‘a Siaili,
‘A e uaifi ‘o Hepa ko e Keini,
Ke ne monū‘ia taha ‘i he fine nofo tēniti!
25Na‘a ne kole vai: na‘a ne ‘ange hu‘akau:
‘I he ipu ‘a hou‘eiki na‘a ne ‘atu hu‘akau fatu.
26Na‘a ne ala ki he fa‘o ‘aki hono nima, Puke ‘aki hono to‘omata‘u ‘a e hāmala ‘a tufunga:
Pea ne hapo‘i ‘aki ia ‘a Sīsela,
Na‘a ne laiki hono ‘ulu na;
‘Io, na‘a ne fahi‘i mo tui‘i hono manifinifihanga.
27‘I he vaha‘a ‘o ongo va‘e na‘a ne mākaua,
Na‘a ne tō, na‘a ne tokoto;
‘I he vaha‘a ‘o ongo va‘e na‘a ne mākaua, na‘a ne tō:
Ko e potu na‘a ne mākaua ē
Ko ia na‘a ne tō ai ‘o mate.
28He fakasio mai he tupa mo lāulau
‘a e fa‘ē na ‘a Sīsela ‘i he tukihau!
“Ko e hā ‘oku fakatuai ai ‘ene sāliote ‘ene ha‘u?
Ko e hā ‘oku ve‘etuia ai ‘ene fanga manu?”
29Tali hake ‘e hono kau fine‘eiki poto na,
‘Io, na‘a ne tali ‘e ia ma‘ana
30“‘Ikai kuo nau ma‘u vete, pea ‘oku nau tufa?
Taki taha, taki ua ‘a e to‘a ‘ene kaunanga”
“Ko e kofu pulepule ko e koloa ia ‘a Sīsela,
Ko e koloa pulepule–ha taha kuo teu‘i,
Ha pulepule ‘e ua kuo teu‘i, ki he kia ‘o e ma‘itaki.”
31Ke pehē ‘a e ‘auha ‘o ho fili fua pē, ‘e Sihova!
Ka ko ha‘a ‘ofa ki he ‘Afiona
Ke nau hangē ko e la‘ā ‘ene hopo mo hono ha‘aha‘a.
Pea na‘e nonga ‘a e fonua ‘o fāngofulu ta‘u."

Fakamaau 5:31 “Ke pehē ʻa e ʻauha ʻo ho fili fua pe, ʻe Sihova! Ka ko haʻa ʻofa ki he ʻAfiona. Ke nau hangē ko e laʻā ʻene hopo mo hono haʻahaʻa. Pea naʻe nonga ʻa e fonua ʻo fangofulu taʻu”. Ko e kakai eni ʻo Melosi naʻe tuʻutuʻuni ʻe he ʻangelo ʻa Sihová ke nau tukitaleʻi, ka ko ʻIsilelí ia, neongo naʻe ʻi ai ʻenau manavahe ʻi he kau Kenaní, ka naʻa nau saiʻia ange kinautolu ʻi he kau Kenaní, ʻo laka ange ʻi heʻenau manavahe ki he fuʻu ivi, mo fakahoifua ki he ʻOtuá, ko ia aí, naʻe tuku kinautolu ʻe he ʻOtuá ki he nima ʻo e kau Kenaní.Ko e fefine ko eni ko Siaili, neongo naʻe ʻikai ko e ʻIsileli pea ʻikai ke tui, pe ʻofa tupu mei he ʻOtuá, ka naʻá ne maʻu ʻa e tapuaki makehe. Ko hono tapuakí he ʻe maʻolunga ia ʻi he kakai fefine nofo tenití. Ko e kau nofo teniti, naʻa nau ʻi he tuʻunga maʻulalo, pea kapau te nau tauhi ki he ʻOtuá ʻo fakatatau pē ki honau mafaí, heʻikai ke mole honau pale. Ko Siailí naʻe ʻi he teniti, naʻá ne ikuna ʻa e koloa ʻi hono tapuaki, ʻo hangē pe ko Pelaki naʻe ʻi he malaʻetaú. Ko e faʻē eni ʻa Sisela naʻá ne fiu he tatali mo ʻene fakasio ki haʻane foki mai ʻi heʻene saliote, ka ko e meʻa fakaofo ʻa e tuai ʻene foki maí he ko e ʻeikitau lava meʻa, pea ko e hā ʻoku veʻetuai ai ʻene fangamanu toho saliote. Pea ko ʻene kau fefine poto naʻa nau ʻi he matapā pe tupá, naʻa nau fokotuʻu ange ki he faʻeé, ko Sisela ʻoku tatali ke vahevahe ʻa e koloa vete kuó ne maʻu, ʻo nau fakafiemalieʻi ʻa e ʻatamai ʻo e faʻē ko ení, ka ke ne fakakaukau loto pe ki ai. Pea kiate kitautolú, ke tau matuʻaki tokanga ki he ngaahi holi ki he ngaahi meʻa lelei fakataimi pe hono mahuʻingá. He ko e taʻe faʻa katakí ʻi heʻetau ngaahi holi meʻá, ʻokú ne fakatupunga ha lavea lahi, pea ʻokú ne ngaohi ia ke tuʻu lotoloto ʻiate kitautolu, ʻo hoko ia ko e kolosi. ʻOku pehē mo ʻetau talitali ki he haʻele ʻangaua mai ʻa Sīsū Kalaisí, pea mo e langilangi ʻo e ʻaho ko iá. Kuo uesia ʻa e niʻihi ʻoku nau pehē, “Haʻu. ʻEiki Sīsū, haʻu vave! koeʻuhi ʻi hení ʻoku ʻikai lava ke maʻu fiemalie”. Ko e fakatātā ʻoku tuku mai mei he faʻē ko ení, ko e taʻelotu, mo e loto fakakakano. Tokanga naʻa haʻu ʻa e ʻEikí ʻokú ke kei fakakakano pē. ʻOku fakamaʻopoʻopo ʻaki ʻe Tepola ʻa e hivá ni, ʻaki ha lotu ki he ʻOtuá, ki hono fakaʻauha ʻa e kotoa hono ngaahi filí, pea mo hakeakiʻi mo fakafiemalieʻi ʻa e kotoa hono ngaahi kaumeʻá ko ʻEne fānau. Ke tuku ʻakinautolu ʻoku nau ʻofa ki he ʻOtuá, mo fakaʻamua loto lelei ki hono puleʻanga ʻi he lotolotonga ʻo haʻa tangata ke nau hangē ko e laʻaá, ʻi he taimi ʻoku nau ʻalu ai ʻi hono mālohí. Pea ʻai kinautolu ke nau ulo ʻo ngingila, ke hā ʻa e langilangi ʻi honau matá ki māmani, pea kapusi ʻene tohoakí, ke ʻoua naʻa aʻu kiate kinautolu honau ngaahi filí, ko hai ʻokú ne fakamalaʻia ʻa e hopo ʻa e laʻaá, koeʻuhi ʻokú ne hulungia kinautolu, tuku kinautolu ke nau fiefia, ʻo hangē ha tangata malohi, ʻokú ne teu lele ʻi he pué (lova) (Sa 19:5). Tuku kinautolu ke hangē ha afi kuo tutu ke nau fakamaama ngingila ʻi honau ngaahi feituʻú. Ko e moʻuí ia.

Thursday, 18 January 2018

Tu'apulelulu 18 Sanuali, 2018

Fakamaau 5:19-23; 4:10,16; 5:25; Siosiua 10:11; 1 Samiuela 17:47; 25:23; Saame 41:12,30; 77:17,18.


Fakamaau 5:19-23
"19Na‘e ha‘u ‘a e ngaahi tu‘i–na‘a nau tau mai;
Toki tau ‘a e ngaahi tu‘i Kēnani,
‘I Ta‘anaka, ‘i he ngaahi vai ‘o Mekito:
Ka na‘e ‘ikai ha momo‘i pa‘anga vete te nau to‘o.
20Na‘e fai tau mei langi na,
Ko e ngaahi feitu‘u mei ho‘onautolu founga na‘a nau fai tau mo Sīsela.
21Na‘e ‘auhia kinautolu ‘e vaitafe Kīsoni,
‘A e vaitafe panea, ‘a e vaitafe ko Kīsoni!
Fai atu hoku loto ‘o mālohi!
22Toki patatū ‘a e va‘e ‘o e fanga hoosi
‘I he takai holo, takai holo ‘a honau kau mālohi.
23Folofola mai ‘a e ‘āngelo ‘a e ‘Eiki,
“Mou tukitala‘i ‘a Mēlosi,
Mou tuki‘aungafa‘i ‘a e kau nofo ai;
Ko e ‘ikai te nau ha‘u ki he tokoni ‘o Sihova,
Ki he tokoni ‘o Sihova kuo ō mo e kau to‘a.”"

Fakamaau 5:20 “Naʻe fai tau mei langí na, ko e ngaahi fetuʻu mei hoʻonautolu founga naʻa nau fai tau mo Sisela”. Naʻe tokanga ʻa Tepola, ko hai ʻe fai tau ʻo fakafepakiʻi ʻa ʻIsileli, ko hai ʻe tau maʻa kinautolu, pe ko hai heʻikai kau ia ki ha tafaʻakí. Ko hai ʻe fai tau ʻo fakafepakiʻi kinautolu. Ko ʻAmaleki naʻe taha ia mo Siapini, ko e tuʻi ʻo Hasoa, pea nau ʻi ai ke tokoniʻi ia, mo nau fai tukuingata ki ai. Ko Ifalemi naʻe ʻi ai ke fakafepakiʻi ʻa ʻAmaleki, ke nau hanga ʻo tuʻusi ʻa e niʻihi ʻo e kau ʻAmalekí, naʻa nau laka mai ke nau kau mo Sisela. Ko ʻAmalekí naʻa nau tokoniʻi ʻa Moape ke nau taaʻi ʻa ʻIsilelí (3:13) pea ko eni kuo nau tokoniʻi ʻa Siapini. Ko e ngahi fili kinautolu ʻa e kakai ʻa e ʻOtuá. Pea ko honau nimá ʻoku nau fakafepaki maʻu pe ki he taloni ʻo e ʻOtuá (Eki 17:16). Ko ia aí, ko e fakatuʻutamaki ʻoku lahi. Ko e ngaahi tuʻi kehe ʻo Kenaní naʻa nau haʻu ki he tau. Naʻe fai ʻeni, naʻe ʻikai ke nau maʻu ai ha paʻanga, ko ʻenau pole pē, mo nau loto ʻaki ke fakafepakiʻi ʻa ʻIsileli, naʻe ʻikai ke nau fiemaʻu ha koloa, pe ko ha siliva, ka ko ʻenau foʻi fiemalie ke nau tokoni ke fakaʻauha ʻa ʻIsileli. Ko hai leva ia ʻe tau maʻa kinautolu. Ko e ngaahi matakalí ʻoku nau tokolahi, ka neongo ia ko koe ʻOtua ʻoku tefito aí ke ne langilangi, pea ko Ia ʻenau ngaahi meʻa ngāue ke Ne maʻu ʻenau fakafetaʻi mo e fakalotolahi ki he kakai kehe, kae hili ange ko e ʻEiki kuo liliu ke nau ngāueʻaki, pea ko toe hai ʻe tatau mo Ia ʻoku ʻAʻana ʻa e meʻa kotoa, pea ke tau fakatefito ʻiate Ia ʻetau meʻa kotoa pē. Ko e ngaahi fetuʻu ʻi hoʻonautolu fotunga, ʻo fakatatau ki he fekau mo e tataki ʻa e ʻOtuá ko e ʻEiki lahi ʻo ʻenau ngaahi hoositē, kuo nau tau ʻo fakafepakiʻi ʻa Sisela, pea ʻaki ʻenau tohoaki pe ko e fakatupu ʻa e ngaahi matangi ʻo e havili mo e mana ʻokú ne tokoni lahi ʻa e fakaholomui ʻa e kau tau ʻa Sisela, ko e mafai ia ʻo e ʻOtua ʻi Hevani, ʻoku fakafepakiʻi ʻa Sisela, pea kau mai mo e kau ʻangelo ʻo e langi, pea pehē ki he laʻaa, naʻe tuʻumaʻu ʻi he lea ʻa Siosiua, pea ʻoku hoko atu pe ʻi heʻene founga ke fakafepakiʻi ʻa Sisela.Ko kinautolu ʻoku fili ki ai ʻa e ʻOtuá, ko e kotoa ʻo e fakatupu ʻoku nau tau mo kinautolu. Ko Tepola ko hono laumalié naʻe tau ʻo fakafepakiʻi kinautolu he naʻá ne lea ʻaki ʻa e maʻoniʻoní. “Pea fai atu hoku totó ʻo malohi. Naʻá ne fai tokonia ʻa e kakai kehe ke nau fai, pea fai ʻaki ʻa e kotoa hono loto pea mo ʻene lotu tōtōaki. Ikunaʻi ʻa ʻAmaleki ʻaki ʻa e hiki hono nima ʻo Mosese kae ikunaʻi ʻe Tepola ʻa Sisela ʻaki ʻa e hiki hake hono loto ki ʻolunga.

Wednesday, 17 January 2018

Pulelulu 17 Sanuali, 2018

Fakamaau 5:12-18; Nomipa 32:1,39,40; Siosiua 13:25,31; 19:29,31; Saame 49:14; 57:8; 68:18


Fakamaau 5:12-18
"12‘Ā mu‘a, Tepola, ‘ā;
‘Ā, ‘ā, ‘o fai ha ta‘anga!
Tu‘u hake Pēlaki ē!
‘O taki pōpula ho‘o vete,
Si‘i foha ‘o ‘Apinoame!
13Toki ‘alu hifo ‘a e toe ‘ei‘eiki–ko e kakai;
Na‘e ‘alu hifo ‘a Sihova ma‘aku ‘i he kau mafi.
14Meia ‘Ifalemi, ‘a kinautolu kuo akaaka ‘i ‘Amaleki na;
Mei ho tu‘a ‘a Penisimani, ‘o ō mo ho ngaahi fa‘ahinga;
Meia Mākili na‘e ‘alu hifo ha kau angi,
Pea meia Sepulone ‘a kinautolu ‘oku ala ki he tokotoko lau kakai.
15Pea ko e hou‘eiki meia ‘Īsaka na‘e ha‘u mo Tepola;
‘Io, na‘e tatau mo Pēlake ‘a ‘Īsaka,
Na‘e leleekina kinautolu ‘e honau va‘e ki he tele‘a.
‘I he ngaahi funga vai ‘o Lūpeni
Na‘e fokotu‘u ‘a e ngaahi lea ‘a loto lahi.
16Ko e hā ‘a e mo‘utangutu na ‘i he ngaahi loto‘ā sipi
Ke fanongo ki he mimiha ‘a e kau tauhi?
‘I he ngaahi funga vai ‘o Lūpeni
Na‘e fokotu‘u ‘a e ngaahi lea ‘a lotolahi.
17Tekefili ‘a Kiliati ‘i Tu‘a-Soatani,
Mo Tani–ko e hā na‘a ne ma‘unga ki vaka ai?
Ko ‘Āseli na‘e nofo ‘i matātahi,
‘O tekefili ‘i hono ngaahi kōmaki.
18Sepulone–ko e kakai na‘e va‘inga‘aki ki he mate ‘enau mo‘ui.
Pehē ‘i he ngaahi tumu‘i mo‘unga ‘a Nafitalai."

Fakamaau 5:12 “ʻA muʻa, Tepola ʻa. ʻA, ʻa ʻo fai ha taʻanga! Tuʻu hake Pelaki e! ʻO taki popula hoʻo vete. Siʻi foha ʻo ʻApinoame”. Ko e ui kia Tepola ke fatu ʻa e taʻangá ni ke fakamanatu ki he kau takí mo e kakaí. Ke nau fakafetaʻi ki he ʻEikí. Naʻe ui ʻa Tepola ki hono laumalie ke akonekina ʻa e kakaí ke nau ui ange kiate ia, ke ne fai tōtōivi ʻi he gāue mahuʻinga taha mo fakafiefia. He ko e ʻEikí te ne ʻai ʻa e ngaahi loto ʻo e kau tangata kehe ʻaki ʻa e afi (ʻa ē naʻe hoko ʻi he Penitekosí) ʻio, pea ʻaki ʻa e ʻofa ʻa Kalaisi, he kuopau ʻiate Ia ʻe tutu ʻaki ʻa e ʻofa. Fakafetaʻi ki he ʻOtuá ʻi he ngāue ʻoku totonu ke tau ʻa hake ki ai, pea ne fakaʻaaki kitautolu ki ai. Ko Pelaki ko e seniale kuopau ke ne fai ia ʻi he ikuna ʻa hono lakanga. Pea taki popula ʻa e kau popula. Pea ʻoku ʻikai ko ia naʻá ne faí. ʻO hangē ko ia ʻoku mate ʻa e kau lotu tokolahi, ʻaitoli ko ia ko e polepole mo e ʻafungi, ka kia Pelaki kuopau ke ʻoatu ʻa e langilangí ki he ʻOtua, mo tauhi kiate Ia naʻá ne fakakaveinga ia, pea ke tau tokangaʻi ai ʻa kinautolu ʻoku ʻafungí, mo makatuʻunga pe ʻiate kinautolú. Ko e tokolahi ʻo e kau ʻIsilelí kuo tamateʻi, pea fetuku ki he ngaahi fonua kehe, ka ko e ʻEikí kuo ne ngaohi ʻa e toenga ʻo kinautolú, ke nau fakamalumalu ʻi he puleʻanga ʻo haʻa fefine, ke nau puleʻi ʻa honau ngaahi fili malohi tahá. He ʻokú ne ʻoange ʻa e ʻuhinga lelei ki he fakafetaʻi pea mo e ikuná. He ko e taimí ni kuo ngaohi ʻe he ʻEikí ʻa e loto ʻo e kakaí ke nau tau ʻi he ngaahi tau ʻa e ʻEikí. Ko ia ʻoku ʻomai ʻe he punaké, “ʻOka fakatē he filí ʻene ngaahi kongakau, hanga ko e ki he ʻEikí. Teʻeki vaivai ʻi ha tau. Fai tangane. Fai tangane! Ko e ʻEiki ʻoku kau. Fai tangane! Fai tangane ʻi he tau” (Himi 654:6). Pea ui ʻoku fai ʻe he palofita mo e fakamaau ʻo ʻIsilelí, ke tuʻu taha ʻa e ʻOtuá he meʻa kotoa pē, ʻo tuʻu ʻetau falalá mo ʻetau ʻofa moʻoni kiate Ia. Pea hangē ʻoku loloa ʻa e ʻOtua ʻo ʻIsileli ʻi toenga, pea ko e toenga naʻe toki maʻu mai ʻi taimi kovi taha, ka ʻoku ʻi ai ʻa e ʻamanaki, neongo ʻa e tokosiʻi ʻa e toengá, ka ko e ʻOtuá ʻokú ne lava ʻo ngaohi ia, neongo ko ha foʻi tokotaha pē, ke ne hanga ʻo ikunaʻi ʻa e ʻafungi lahitaha.He ko Tepolá naʻe ʻi he tuʻunga vaivaiange he ko e feifne, ka ko e ʻEikí ʻoku maʻolunga ange Ia ʻi he tuʻunga mafai maʻolunga taha ke ne pule ki ai, mo e kau tangata mafai lahi ʻo ʻIsilelí, ko hai ʻokú ne fakalotoa ke fai ʻa e tukulolo ki heʻene takí, pea mo fakamafaiʻi ia ke ne ikunaʻi ʻa e kau tangata mafaiʻia ʻo Kenaní. ʻOku pehē ʻetau tuʻu taʻetoeufi ʻi he moʻui ʻa e ʻOtuá, ʻa ē kuo fakamafai kitautolu ki ai ʻia Kalaisí, ko hotau ʻEiki Fakalaloa ki ʻItaniti.

Tuesday, 16 January 2018

Tusite 16 Sanuali, 2018

Fakamaau 5:6-11; 3:31; 4:17; Levitiko 22:26; 2 Kalonikali 15:5; ‘Aisea 33:8; 49:23


Fakamaau 5:6-11
"6‘I he taimi ‘o e foha ‘o ‘Ānati ko Sāmika‘a,
‘I he taimi ‘o Siaili, na‘e ta‘e‘uhia ‘a e ngaahi hala,
Pea fou ‘i he ngaahi hala vao ‘a e ngaahi fononga.
7Na‘e li‘aki ‘a e ngaahi mala‘e ‘o ‘Isileli,
‘Io, na‘e li‘ekina;
‘O a‘u ki he‘eku tu‘u hake, ‘a au Tepola,
‘Eku tu‘u hake ko ha fa‘ē ‘i ‘Isileli,
8Na‘a nau fili ‘otua fo‘ou;
Toki a‘u mai ki he matanikolo ‘a e tau:
Na‘e ‘iloa koā ha pā pe ha tao
‘I ha ‘Isileli ‘e faa‘i mano?
9‘Oku ngaue hoku fatu ki he kau ‘Isileli ‘oku angi,
‘A kinautolu na‘e tō mo mate ma‘a e kakai:
Mou fakafeta‘i ki he ‘Eiki.
10Lau ki ai, ha‘a heka ‘asi hina,
Ha‘a nofo he ngaahi fata,
Mo ha‘a hā‘ele he ngaahi hala.
11He mama‘o ē ‘a e kalamū
‘a e kakai fana na‘e le‘o he ‘utuvai–
Ko e potu ko ia te nau ‘a‘au ai ‘a e ngaahi faitotonu ‘a e ‘Eiki,
‘Ene taukapo‘i hono ngaahi mala‘e ‘i ‘Isileli,
Toki ‘alu hifo ki he ngaahi matanikolo ‘a e kakai ‘a e ‘Eiki."

Fakamaau 5:9 “ʻOku ngāue hoku fatú ki he kau ʻIsilelí ʻoku angi. ʻAkinautolu naʻe to mo mate maʻae kakaí. Mou fakafetaʻi ki he ʻEikí”. ʻOku fakamatalaʻi ʻe Tepola ʻa hono lomekina ʻo ʻIsilelí ʻi he malu ʻo e pule ʻa Siapiní, pea ko e lahi ʻo ʻenau faingataʻaʻiá ʻoku ngaohi honau fakamoʻuí ke ʻasi mai ʻi lahi hono sīpingaʻi mo e lahi hono fakakelesi. Pea mei he ngaahi ʻaho ʻo Samikaá, naʻá ne fakaʻilongaʻi ia he ko e fonuá naʻe moveuveu. 1. ʻIkai ha fakatau. Koeʻuhi, he naʻe fiemaʻu ha kau sotia ia ke nau maluʻi ʻa e kakai ʻi heʻenau ngaahi pisinisi mei he filí, mo tauteaʻi ʻa e kau kaihaʻá. 2. ʻIkai ha fefonongaʻaki he naʻe tuʻutuʻuni ia ki he kau fonongá, ko ʻenau hao ʻi he hala ʻoku ʻataʻatā, he ko e kau kaihaʻa naʻa nau fakamalohiʻi ʻa e kakai fononga. 3. ʻIkai ha Fakamaauʻanga. Kuo aʻu mai ʻa e tau ia ki he matanikolo koe feituʻu ia naʻe ʻi ai ʻa e lotoʻā faiʻanga hopo. 4. ʻIkai ha feʻuhiʻaki. He naʻe liʻaki ʻa e ngaahi kolo iiki, pea taʻofi mo ʻenau ngāue (v.8). Naʻe fakahaaʻi foki ʻe Tepola ʻa e ʻuhinga pe ʻe taha naʻe ʻomai ai ʻa e kotoa ʻo e faingataʻá ni kiate kinautolu. Naʻe ʻi ai honau ʻaitoli ʻo valokia ʻa e ʻOtuá ke ne ʻomi kinautolu ki he nima honau ngaahi filí. “He naʻá nau fili honau ʻotua foʻou” pea ʻaki ʻa e ngaahi huafa foʻou. Ka ʻi he malumalu kotoa ʻo e ngaahi ʻimisi ko ení. Ko Setane naʻa nau lotu ki aí. Ko ʻenau fanga tamaí, ʻi he taimi naʻe tuku atu ai ke nau fili, naʻa nau fili ʻa Sihova maʻa honau ʻOtuá (Sios 24:21). Ka ko e ngaahi toʻutangata hokohoko maí, naʻe ʻikai ke nau pipiki ki he fili ko ia kuopau ke nau maʻu ʻa e ngaahi ʻotua ʻo ʻenau fili pē ʻakinautolú. Kaekehe, ʻi he taimi kotoa pē ʻoku fai ʻe Setane hono tukuingatá, ke fakaholomuiʻi ʻa e kau tuí, mei heʻenau ʻunuʻunu ke nau ofi ki he taloni ʻo e kelesí. Fakatokangaʻi ʻa e angaʻofa ʻa e ʻOtuá ko hono kakai ngāvaivai, ko e kau nofoʻi ʻo e fanga kiʻi kolo iiki ʻa ia ʻoku nau tuʻu ʻatā taha ki he filí, pea nau faingataʻaʻia lahi taha, pea ʻoku nau ʻi he fakatuʻutamaki lahitaha. Pea ko e langilangi ʻo e ʻOtuá ke ne maluʻi ʻa kinautolu ʻoku nau faingataʻaʻia peheé, pea mo tokoniʻi ʻa e vaivaitahá. Pea ke ʻai ʻakitautolu kotoa ke tau taʻimālie mei he monū te tau maʻu mei he melino fakatokolahi, pea ko kinautolu ʻoku nau nofoʻi ʻa e fanga kiʻi kolo iiki, ke tau ʻoatu ʻa e fakafetaʻi. ʻIo, ko ʻetau kau fakataha ia mo hotau ʻOtuá, ke fai tokonia ʻa e kakai ʻa hono puleʻanga kuo nau liʻaki koeʻuhi ko ʻene ʻAfio ʻia Kalaisi. “ʻA ia te ne liliu ʻa e sino ʻo ʻetau moʻulaloá ni, ke alaanga mo e sino ʻo ʻene langilangiʻia (Filipaki 3:21)