Saturday, 4 February 2017

Tokonaki 4 Fepueli, 2017

NOM 36:5-13; 27:1; 1 TUʻI 21:3; 1 KALO 23:22

Nomipa 36:5-13
"5Pea tu‘utu‘uni ‘e Mōsese ‘a ha‘a ‘Isileli ‘i he fekau ‘a Sihova, ‘o pehē, ‘Oku mo‘oni pē ‘a e lau ‘a e matakali ‘o ha‘a Siosifa. 6Ko eni pē ‘a e me‘a kuo tu‘utu‘uni ‘e Sihova ki he fānau fefine ‘a Silofehati, Ke nau fa‘iteliha pē ha taha te nau mali, ka te nau mali pē ki ha fāmili ‘i he matakali ‘o honau tupu‘anga. 7Pea ‘e ‘ikai hiki ha tofi‘a ‘o ha‘a ‘Isileli mei he matakali ki he matakali: kae piki ‘e ha‘a ‘Isileli takitaha ki he tofi‘a ‘o e matakali ‘o hono tupu‘anga. 8Pea ‘ilonga ha fefine ‘oku ma‘u tofi‘a ‘i ha matakali ‘o ha‘a ‘Isileli, te ne nonofo mo ha taha ‘i ha fāmili ‘o e matakali ‘o hono tupu‘anga, koe‘uhi ke ma‘u ‘e ha‘a ‘Isileli takitaha ‘a e tofi‘a ‘o hono tupu‘anga. 9Ko ia, ‘e ‘ikai hiki ha tofi‘a mei ha matakali ki ha matakali, kae piki ‘e he ngaahi matakali ‘o ha‘a ‘Isileli takitaha ki hono tofi‘a. 10Hangē ko e tu‘utu‘uni ‘e Sihova kia Mōsese, na‘e pehē ‘a e fai ‘e he ngaahi ‘ōfefine ‘o Silofehati; 11he ko Māhala, Tīlisa, mo Hōkela, mo Milika, mo Noa, ko e ngaahi ‘ōfefine ‘o Silolehati, na‘a nau mali mo e ngaahi foha ‘o e ngaahi tokoua ‘o ‘enau tamai. 12Na‘a nau mali ki he ngaahi fāmili ‘o ha‘a Manase, foha ‘o Siosifa, pea na‘e kau honau tofi‘a ki he matakali ‘oku ‘i ai ‘a e fāmili ‘o ‘enau tamai. 13Ko e ngaahi fekau ia mo e ngaahi kupu‘i konisitūtone ‘a ia na‘e tu‘utu‘uni ‘e Sihova ki ha‘a ‘Isileli, ‘o fakafai ‘ia Mōsese ‘i ‘Alapā-Moape ‘i he ve‘e Soatani-Sielikō."

Nomipa 27:1
"1PEA ‘unu‘unu mai ‘a e ngaahi ‘ōfefine ‘o Silofehati, foha ‘o Hēfeli, foha ‘o Kiliati, foha ‘o Mākili, foha ‘o Manase, ‘o kau ki he ngaahi fāmili ‘o ha‘a Manase, ko e foha ‘o Siosifa: pea ko e ngaahi hingoa eni ‘o e ngaahi ‘ōfefine ko ia, ko Māhala, Noa, mo Hōkela, pea mo Milika mo Tīlisa."

1 Tu'i 21:3
"3Pea tali ‘e Nēpote kia ‘Ēhapi, Mole ke mama‘o ha‘aku foaki ‘a e tofi‘a ‘o ‘eku ngaahi kui ki he ‘afiona."

Ko e meʻa ne tangi ki ai ʻa e ngaahi ʻofefine ʻo Silofehati, ne tokamalie pe ia ʻi hono fakamatalaʻi ʻa e tuʻutuʻuni ʻa e ʻOtuá, mo tokanga ke maluʻi ʻenau kaveinga ʻi heʻenau manavahé. Pea ko kinautolu ʻoku talatala ʻenau ngaahi meʻa ki he ʻOtuá, ko ʻenau tokanga ke ʻai honau tofiʻa fakalangi ke pau, ʻoku ʻikai ko ʻenau hangatonu pē, pe ko e hā ʻa e meʻa te nau faí, ka ko ʻenau ngaahi fehuʻi, ke angaʻofa hono tali mai, he ko e ʻOtuá ke Ne tali mai ʻia Kalaisi. Kaekehe, ko e meʻa ko ē te nau taau ai mo e ʻea hokó, kuopau ke nau mali, ʻo ʻikai ki he matakali pe ʻoku nau kau ki ai ʻa Manasé, ka ki he lotoʻi famili ʻoku nau kau ki ai. Ko e ngaahi ʻofefine ko eni ʻo Silofehati, naʻa nau tukuloto ki he tuʻutuʻuni ko ení, pea hono ʻikai ke nau mali lelei, mo fiemalie ʻi hono tataki kinautolu ʻe he ʻOtuá.Afiona.

Ko e akoʻanga eni ki he kakai ʻa e ʻOtuá, ʻa e taau, mo e lelei, pea mo e pau, ʻo hangē ko e ngaahi ʻofefine ko eni ʻo ʻIsileli, ʻa ʻenau taha pe ki hoʻonautolu matakali. Hono ʻikai ke totonu mo e kau tui moʻoni kotoa pe ʻia Kalaisi Sīsuú, ke nau anga tokanga, mo nau mahuʻingaʻia ʻi heʻenau vaofi, mo felāveʻi ʻi he moʻui, ke nau taha pe he ko ʻenau taha ʻi he ʻEikí? He kuo nau mate ki he kakano ʻa ē ʻoku ne fai ʻa e mavahevahe, he ko ia kuo mate kuo ʻataʻatā meia Angahala (Lo 6:7). He ko e ivi mo e tautea ʻo e angahala, naʻe pekia ia mo Kalaisi ʻi hono kolosí ka ke tau taha ʻa e kau tui kotoa pe.

Ko e kotoa ʻetau ngaahi fakakaukaú, mo e kotoa hotau ngaahi manakó, ʻoku totonu ke haohaoa kotoa ki he finangalo ʻo e ʻOtuá, pea ke ʻiloa ai ʻiate kitautolu, kae tefito ki he mali mo hono ngaahi ola ʻo e toʻutangata ʻo e kahaʻu, ke ke ʻi he matakali ʻoku ke kau ki aí ʻia Kalaisi. Ko e kau fefine ko eni ʻi ʻIsilelí, ko e taipe ia ʻo e siasí, kau ki he siasi ʻia Kalaisi, he ko e taha ia ʻo e fakatātā ʻo e siasí ʻi he Tohitapú, ko e taʻahine-mali, pea ko Kalaisí ko e ʻEiki taʻané Ia pea ʻoku tau ʻamanaki ki heʻene foki maí, ke fakahoko ʻa e taʻane ʻa e lamí, mo hono siasí. Kau ki ai ʻia Kalaisi.

No comments:

Post a Comment