Teutalonome 16:18-22; ʻEkisoto 23:2,8
Teutalonome 16:18-22
"18Te ke fokotu‘u hao kau fakamaau mo hao kau ‘ōfisa ‘i he ngaahi kolo kotoa pē ‘oku ‘atu ‘e Sihova ko ho ‘Otua, ‘o fakamatakali: pea te nau fakamaau ‘a e kakai ‘aki ‘a e fakamaau totonu. 19‘E ‘ikai te ke le‘ei ‘a e fakamaau; ‘e ‘ikai te ke filifilimānako: pea ‘e ‘ikai te ke tali ha me‘a‘ofa; he ko e me‘a‘ofa, ‘oku ne fakakui ‘a e mata ‘o e kau poto, mo piko‘i ‘a e me‘a ‘a e totonu. 20Ko e totonu, ko e totonu te ke muimui ki ai, koe‘uhi ka ke mo‘ui, ‘o tofi‘a ‘aki ‘a e fonua ‘oku foaki kiate koe ‘e Sihova ko ho ‘Otua. 21‘E ‘ikai te ke tō mo‘ao ‘Āsela ha momo‘i ‘akau ‘i he tafa‘aki ‘o e ‘ōlita ‘o Sihova ko ho ‘Otua, ‘a ia te ke ngaohi ma‘au. 22Pea ‘e ‘ikai te ke fokotu‘u ha‘o pou tapu; ‘a ia ko e me‘a ‘oku fehi‘a ki ai ‘e Sihova ko ho ‘Otua.
ʻEkisoto 23:2,8
"2Neongo ko ha tokolahi, ‘oua na‘a ke ō mo kinautolu ke fai ha kovi; ‘oua na‘a ke lea angimui ki ha tokolahi ke piko‘i ha fakamaau. 8Pea ko e me‘a‘ofa ‘e ‘ikai te ke tali; he ‘oku fakakui ‘e he me‘a‘ofa ‘a kinautolu ‘oku ‘ā, mo fakakehe ‘a e fakamatala ‘a e tonuhia."
KO E TOKANGA
KO ENÍ, ʻO FEKAUʻAKI MO HONO PULEʻI ʻO E FAKAMAAUʻANGA, ʻI HONAU LOTOLOTNGÁ. Lolotonga ʻenau kei
nofo kemi ʻi he toafá, naʻe ʻi ai pe honau kau fakamāu, mo honau kau ʻofisa, ʻo
fakatatau pe ki honau tokolahi, ko e kau pule ki he ngaahi toko afé, pea mo e
kau pule ki he ngaahi toko teaú (ʻEki 18:25). Pea ʻi heʻenau haʻu ki Kenaní,
kuopau ke nau maʻu honau kau pulé, ʻo fakatatau ki honau ngaahi koló, pea mo e
ngaahi kolo lalahi, pea ʻi he kotoa homau ngaahi matapa koló, ko e ngaahi
lotoʻā ia ʻo e fakamaauʻangá. Pea ko e fekau naʻe ʻoange ki kau fakamaaú, ke
nau faitotonu ʻi he tamate fakalao, he ko e falalá kuo tuku kia kinautolu. Ko e
fakamaau, kuopau ke tokanga taha ki he faitotonú, pea ko e tokotaha kotoa pe,
kuopau ke feilaulauʻi ia ke fai ʻa e totonu ki he taha kotoa pe ʻo ʻikai ha fai
hala.
Ko e fakatokanga ʻe taha,
ko e fai ia ke maluʻi ʻenau fakafotunga ki he ʻulungaanga ʻo e kau ʻaitoli
hitení. Kuopau heʻikai ke nau tō ha ʻakau ʻo ofi ki he ʻolita ʻo e ʻOtuá, ʻo
hangē ko e ngaahi ʻolita ʻo e kau hitení. Ko e kau lotu ʻaitolí, ʻoku nau ‘ai
ʻa e ngaahi ‘ulu‘akau ‘i he ‘olita ‘o e hiteni ke fakapulitaki ‘aki enau ngaahi
faiangahala, ka ko e moʻoni mo e lelei ‘oku ne fiemaʻu ʻa e maama, pea ke
ngaohi ke molumalu, pea ʻikai fiemaʻu ha fakalakalaka ʻi he ʻātakaí. Pea kuopau
heʻikai ke nau ʻai ha ʻimisi fakatātā, pe ha pouke fakalangilangiʻi ʻaki ʻa e
ʻOtuá, he ko e ngaahi meʻa, ia ʻoku fehiʻa ai ʻa e ʻOtuá, heʻikai ke ʻai ha
meʻa ke ne uesia ʻa e ʻatamai ʻo e tangatá, pe ke ne fakafofongaʻi, mo lotu ki
ha ʻimisi. He ko e ʻOtuá ʻoku taʻengata, mo e laumalie taʻengata, pea ʻoku ne
ʻofa pe ki he meʻa ʻoku totonu, mo moʻoni, pea ʻoku ne fakataumuʻa pe, ʻa e
kotoa ʻene akonaki, maʻae lelei ʻa hono kakaí. Pea ko e meʻa tatau pe naʻe haʻu ai ʻa Kalaisi,
naʻe kaveinga pe ki he lelei, mo e moʻui ʻa hono kakaí. Pea ʻi heʻetau ʻia Kalaisi, pea fakakoloa leva kitautolu ʻaki ʻa e koloa
ʻo e moʻui faitotonu mo e fai moʻoni.
No comments:
Post a Comment