Teutalonome 20:15-20
"15Ko e anga eni ‘o ho‘o fai ki he ngaahi kolo ‘oku mama‘o ‘aupito meiate koe, ‘a ia ‘oku ‘ikai ko e ngaahi kolo ‘o e kakai ko ē, hena. 16Ka ko e ngaahi kolo ‘o e ngaahi kakai ko ē ‘a ia ‘oku foaki kiate koe ‘e Sihova ko ho ‘Otua mo‘ao tofi‘a, ‘e ‘ikai te ke fakamo‘ui ai ha momo‘i me‘a ‘oku mānava: 17ka te ke mātu‘aki mōifua kinautolu; ‘a e Heti mo e ‘Āmoli, ‘a e Kēnani mo e Pēlisi, ‘a e Hevi mo e Siepusi; ‘o hangē ko e tu‘utu‘uni koe ‘e Sihova ko ho ‘Otua: 18koe‘uhiā ke ‘oua te nau ako kimoutolu ke fai ‘o hangē ko e ngaahi fakalielia ‘oku nau fai ki honau ngaahi ‘otua, ka mou angahala ai kia Sihova ko homou ‘Otua. 19Ka mou ka tau‘i ha kolo ‘o fuoloa, pea ‘i ho‘o fai tau ki ai ke hamu, ‘e ‘ikai te ke maumau hono ngaahi ‘akau, ‘i ho‘o apo ha toki ki ai; he te ke kai pē mei ai ka ‘e ‘ikai te ke tā; he ko e tangata ‘a e ‘akau ‘o e vao ke ke nofo‘aki hono tau‘i? 20Ngata pē ‘i he ‘akau ‘oku ke ‘ilo ‘oku ‘ikai ko e ‘akau kai, ‘a ia te ke maumau mo tā ka ke langa taua ‘aki ki he kolo ‘oku fai tau mo koe, kae ‘oua ke tō."
Teutalonome 7:2
" 2‘io, ka tuku atu kinautolu ‘i he ‘ao ‘e Sihova ko ho ‘Otua, ‘o ke taa‘i kinautolu; pea te ke taa‘i kinautolu ke ‘osi; ‘e ‘ikai te ke fai talite mo kinautolu, pe fai ha ‘ofa ki ai"
‘Ekisoto 23:33
"33‘E ‘ikai te nau nofo ‘i ho fonua; na‘a nau o‘i koe ke fai angahala kiate au: he kapau te ke tauhi honau ngaahi ‘otua, kuo pau ke hoko ia ko e tauhele kiate koe."
Siosiua 11:14
"14Pea ko e koloa ‘o e ngaahi kolo ko ia mo hono mānumanu, na‘e vete ia ‘e ha‘a ‘Isileli ma‘anautolu; ka ka ‘ilonga ha tangata na‘a nau taa‘i ia ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā, kae‘oua ke ‘osi honau faka‘auha: na‘e ‘ikai te nau tuku ha toko taha na‘e kei manava"
KO E LAO KI HE NGAAHI KOLO MAMAʻO, ʻA E ANGA HONO TAUʻI KINAUTOLU. Ko e kolo kotoa ko ení naʻe tuʻutuʻuni ke ʻoua naʻa fakamoʻui ai ha meʻa ʻoku manava. Naʻe anga fēfē ʻa hono lava ʻe ha ʻOtua faimeesi mo faitotonu ke fai ha tuʻutuʻuni ke fakaʻauha ʻa e kakai kotoa ʻi he ngaahi senita ko ení? Naʻa ne fai ení ke maluʻi ʻa hono kakaí mei he fai meʻa fakalielia ʻa e ngaahi kakaí ni, ʻi heʻenau lotu ki honau ngaahi ʻotua ʻaitolí, he te ne ʻomi ʻe ia ʻa e meʻa pau ki ʻIsileli (v.18). Ka ko hono moʻoní, ko ʻIsileli, naʻe ʻikai ke nau fakaʻauha kakato, ʻa e kakai kovi ko ení, ʻo hangē ko honau fekauʻi ʻe he ʻOtuá. Ko ʻIsileli naʻe tuʻumaʻu hono fakamalohia kinautolu ʻe he kakai naʻe ʻikai ke nau tamateʻi, pea nau toe aʻusia ʻo lahiange ʻi he hoko ʻa e lingitotó mo e fakaʻauha ʻi he kimuʻá, he kapau naʻa nau muimui pe ki he ngaahi fakahinohino ʻa e ʻOtuá ʻi he ʻuluaki feituʻu (Sio 7:2-10).
Ko e taha ʻo e fakatokanga ʻi hení ʻi hono tauʻi ʻo e ngaahi kolo ko Kenaní. Ko e ngaahi ʻakau fuá ʻe ʻikai ke fakaʻauha. ʻOku ʻikai ke ʻuhinga pe ki hono fua ʻe ʻaonga pea ʻe ʻaonga ki he papá maʻa kinautolu, ka koeʻuhí ko e taimi ʻoku ʻaʻafu ai ʻa e taú ko e tangata ʻoku ʻikai te ne toe fakakaukauʻi ʻe ia ha lelei maʻae kakaí. Ka ko hono tamateʻi ʻa e ʻakaú ʻoku ʻikai ke ne fai kovi kia kinautolu. Ka ki he laó ni ʻokú ne akoʻi kitautolu ko e ʻOtuá, ko e kaumeʻa fafale ia ʻo e tangatá, pea mo e tangatá kiate ia, pea ko e lao ʻa e ʻOtuá, ʻoku tau poto he lāungá, ʻo hangē ʻoku mamafa ʻa e ʻioké, ka ko ʻetau kumi pe hotau manakó mo ʻetau fiemalié, kae lolotonga ko iá ko ʻetau ngaahi ʻuakai mo ʻetau ngaahi mamahi ʻoku tau fakaʻamua ha meʻa fakatupu fiefia, ʻio, ko hotau ngaahi fili moʻoní ia ʻa ʻetau leleí. Pea ko e taumuʻa lahi ia ʻo e ngaahi tuʻutuʻuni fakaʻOtuá, ke taʻofi kitautolu mei hono fakaʻauha ʻetau moʻui mo e meʻakai ʻaki pe hotau natula tangata, ʻoku fiemaʻu ʻetau fakaongo ki he tataki ʻoku fai ʻe he ʻEikí ʻi hono Laumalie Maʻoniʻoní ke tau hao mei he fakaʻauhá.
No comments:
Post a Comment