Teutalonome 20:1-9; 1Tim 6:11-16; Matiu26:48-54
Teutalonome 20:1-9
"1KA ke ka ‘alu ke fai tau mo ho ngaahi fili, pea ke vakai ha tau hoosi mo ha tau sāliote, ha kakai tokolahi hake ‘iate koe, ‘oua te ke manavahē kiate kinautolu: he ko Sihova ko ho ‘Otua ‘oku ‘iate koe, ‘a ia na‘a ne ‘ohake koe mei ‘Isipite. 2Pea ko eni, ka mou ka ‘unu‘unu atu ke fai ‘a e tau, ‘e hā‘ele mai ‘a e taula‘eiki ‘o lea ki he kakai, 3pea te ne pehē kiate kinautolu, Fanongo mai, ‘a ‘Isileli, ko ho‘omou ‘unu‘unu atu ē ke fai tau mo homou ngaahi fili: ‘oua na‘a vaivai homou loto; ‘oua te mou manavahē, pea ‘oua te mou tailiili, pea ‘oua te mou teki kiate kinautolu; 4he ko Sihova ko homou ‘Otua ia ‘oku hā‘ele mo kimoutolu ke fai tau mo homou ngaahi fili ma‘amoutolu, ke fakahaofi kimoutolu. 5Pea ‘e lea ‘a e kau ‘ōfisa ki he kakai, ‘o pehē, Ko hai ha tangata kuo langa hano fale fo‘ou, ka kuo ‘ikai huufi? ke ‘alu ia ‘o foki ki hono ‘api; na‘a ne mate ‘i he tau, pea huufi ia ‘e ha taha kehe. 6Pea ko hai ha tangata kuo tō ngoue vaine, ka kuo te‘eki polopolo? ke ‘alu ia ‘o foki ki hono ‘api; na‘a ne mate ‘i he tau, pea polopolo ia ‘e ha taha kehe. 7Pea ko hai ha tangata kuo ne polo‘i ha fefine, ka kuo te‘eki fai ha nonofo? ke ‘alu ia, ‘o foki ki hono ‘api; na‘a mate ia ‘i he tau, pea ma‘u ‘a e fefine ‘e ha tangata kehe.
8Pea ‘e fai atu ‘a e kau ‘ōfisa ‘enau lea ki he kakai, ‘o pehē, Ko hai ha tangata ‘oku manavahē mo loto vaivai? ke ‘alu ia ‘o foki ki hono ‘api; na‘a vai ‘a e loto ‘o hono kāinga ‘o hangē ko ho‘ona. 9Pea ka ‘osi leva ‘a e lea pehē ‘a e kau ‘ōfisa ki he kakai, te nau tu‘utu‘uni ha hou‘eiki tau ke taki ‘a e kakai."
1Timote 6:11-16
"11Ka ko koe, tangata ‘o e ‘Otua, hola mei he ngaahi me‘a pehē; ka ke tuli ki he faitotonu, ki he lotu mo‘oni, ki he tui, ki he ‘ofa, ki he kātaki, ki he anga vaivai. 12Tau ‘a e tau lelei ‘o e tui, puke ki he mo‘ui ta‘engata, ‘a ia ne ui koe ki ai, pea na‘a ke fai ‘a e tukupā lelei ‘i he ‘ao ‘o ha kau fakamo‘oni tokolahi. 13Ko e ‘Otua ē, ‘a ia ‘oku ne tauhi ‘a e mo‘ui ‘a e me‘a kotoa pē, mo Kalaisi Sīsū, ‘a ia na‘a ne fakamo‘oni ki he‘ene tukapā lelei ‘i he pule ‘a Ponitō Pailato. 14‘Oku ou na‘ina‘i atu ke ke tauhi ‘a e fekau ke ta‘emele mo ta‘efa‘a lau‘i, ‘o a‘u ki he fakahā mai ‘o hotau ‘Eiki ko Sīsū Kalaisi. 15‘A ia te ne fai ‘i hono ngaahi taimi totonu, ‘e he ‘Ene ‘Afio ko e Pule Mohu Monū‘ia mo Tāfataha; ko e Tu‘i ‘o kinautolu ‘oku tu‘i, mo e ‘Eiki ‘o kinautolu ‘oku ‘eiki. 16‘A ia ‘oku ‘a‘ana toko taha pē ‘a e ta‘efa‘amate, he‘ene ‘afio ‘i he maama ta‘efa‘a fotuaki; ‘a ia kuo te‘eki ke mātā ‘e ha tangata, pe te ne lava ke sio ki ai–ke ‘o ‘Ene ‘Afio ‘a e faka‘apa‘apa, pea mo e pule ta‘engata, ‘Ēmeni."
Matiu26:48-54
"48Pea ko hono lavaki kuo ne tuku kiate kinautolu ha faka‘ilonga, he‘ene pehē, Ka u ka ‘uma ki ha taha, ko ia ia, mou puke. 49Pea ‘unu‘unu leva ia kia Sīsū, ‘o ne pehē, Lāpai, si‘oto‘ofa; ‘o ne ‘uma lolomi kiate ia. 50Pea pehē ‘e Sīsū ki ai, Siana, ko e me‘a kuo ke ha‘u ai26.50 ko e [hā e] me‘a kuó ke ha‘u aí?; pe ‘Ai ke vave, kaume‘a. – Pea toki ‘unu‘unu mai ‘a e kakai, ‘o nau ala mālohi kia Sīsū, ‘o puke ia. 51Pea ‘iloange, ko ha toko taha ‘iate kinautolu na‘e kau mo Sīsū na‘a ne ala ‘o unuhi ‘ene heletā, ‘o ne taa‘i ‘a e tamaio‘eiki ‘a e Taula‘eiki Lahi, ‘o ne tu‘usi hono lau‘i telinga. 52Pea toki pehē ‘e Sīsū ki ai, Fakafoki ho‘o heletā ki hono tu‘unga; he ‘ilonga kinautolu ‘oku ala ki he heletā te nau mate heletā. 53He ‘oku ke pehē koā ‘oku faingata‘a kiate au ke kole ‘eni ki he‘eku ‘Eiki, ke ne ‘omi ha konga kau ‘āngelo ‘e hongofulu mā ua, pe lahi hake, ke tapa kiate au? 54Kae fakamo‘oni fēfē ai ‘a e ngaahi folofola, ‘a ia ‘oku fakahā kuo pau ke hoko ‘o pehē?"
KO E SAPATE ENI MAʻAE NGAAHI TAMAÍ, he ko e tamai kotoa pe ko e taki fakalaumalie kinautolu ki he ngaahi fāmilí. Ko e ngaahi tau kotoa pe naʻe fakahoko ʻe ʻIsileli ʻi he ngaahi feituʻu naʻa nau ʻi aí. ʻO fakatatau ki he finangalo ʻo e ʻOtuá, naʻa nau ʻamanaki ki he tokoni makehe, te ne fai kia kinautolú. Pea ko ia pe honau falalaʻangá. Pea nau fakapapauʻi ʻi he ngaahi ngāue fakaofo, kuo ne fai maʻa kinautolu kimuʻa, pea ko e ngaahi meʻa ni, naʻe fakamanatu ia kia kinautolu ʻe he kau taulaʻeikí ko honau fakalotolahi. ʻOku tukunga pehē ʻa e ngaahi tamaí, ʻa ʻenau fakalotolahiʻi ʻene memipa kotoa ʻo e fāmili ke nau tuʻu ʻi he fononga maʻa Kalaisi, he ko ia ʻa e ʻEikitau ʻo e fonongaʻanga. He ko e ngaahi ʻamanaki kotoa ko ení, ʻoku nau fakataipe mai ʻa e tau fakakalisitiane.
Naʻe ʻi ai ʻa e faʻahinga naʻe fekau ke nau foki ki honau ngaahi ʻapí ʻo ʻoua te nau kau kinautolu ʻi he taú. Ko e faʻahinga naʻe toki langa, pe fakatau honau falé, ka kuo teʻeki huufi, mo e faʻahinga naʻa nau tō haʻanau ngoue vaine, ka kuo teʻeki ke polopolo, pea mo ha tangata kuo poloʻi ki ha fefine ke na mali, pea mo ha niʻihi ʻoku manavahe, mo loto vaivai. Ko e ʻOtuá, heʻikai te ne ngāueʻaki ha kakai tangata ki heʻene taú, ʻaki hono fakamalohiʻi kinautolu, ka kuopau ke nau pole pe ki ai. Ko e kotoa hoʻo kau tau te nau maʻu loto ki ai (Sa 110:3). Ko e lele ʻi he fakapuepue ʻa e kalisitiané mo e tau ʻa e tau lelei ʻo e tuí, kuopau ke tau tuku ki he tafaʻaki ʻa e fakamamafa kotoa, ʻa e ngaahi meʻa te ne uesia hotau ʻatamaí, ʻo ʻai kitautolu ke tau taʻeloto.
Ko Pita naʻa ne tuʻusi ʻa e telinga ʻo e sevaniti ʻa e taulaʻeiki lahi (Sn 18:10). Naʻe feinga ʻa Pita ke ne maluʻi, ʻa ē naʻa ne sio ki ai, hangē te nau foʻí. He naʻe ʻikai te nau ʻiloʻi ko Sīsuú ia kuopau ke pekia. Koeʻuhí, ke maʻu ʻa e ikuná. He naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsū ia ʻene tukulolo haohaoa ki he finangalo ʻo ʻene Tamaí. Ko hono puleʻangá heʻikai fakalakalaka ʻaki ʻa e ngaahi heletā, kae fai ʻaki ʻa e tui mo e talangofua. Pea ne toʻo ʻa e telinga ʻo e tamaioʻeikí ʻo fakamoʻui
No comments:
Post a Comment