Wednesday, 17 May 2017

Pulelulu 17 Me, 2017

Teutalonome 19:1-7; 2:20,29; Senesi 15:18-21; Nomipa 35:9-15

Teutalonome 19:1-7
"1KA faifai pea tu‘usi ‘e Sihova ko ho ‘Otua ‘a e ngaahi kakai ‘a ia ‘oku ne foaki atu honau fonua kiate koe, pea kuo ke fetongi kinautolu, ‘o nofo ‘i he‘enau ngaahi kolo, mo honau ngaahi fale; 2pea te ke vahe‘i ma‘au ha tolu‘i kolo ‘i ho loto fonua, ‘a e fonua ‘oku ‘atu ‘e Sihova ko ho ‘Otua ke ke ma‘u. 3Te ke hanga ‘o ngaohi ‘a e hala, pea te ke vahetolu ‘a e feitu‘u ‘o e fonua, ‘a ia kuo tuku ‘e Sihova ko ho ‘Otua mo‘o tofi‘a, koe‘uhi ke hola ki ai ‘a e fakapō kotoa pē. 4Pea ko e anga eni ‘o e fakapō ‘a ia te ne hola ki ai ‘o mo‘ui: ko ia te ne taa‘i hono kaungā‘api ‘i he fāinoa, ka na‘e ‘ikai te ne fehi‘a ki ai ‘i mu‘a. 5‘O pehē, ka ‘alu ha taha mo hono kaungā‘api ki he vao ke fai ta‘anga, pea ‘oku ne ofa‘aki hono toki ke tā ‘a e ‘akau, pea homo ‘a e ukamea mei he ‘esia, ‘o lave ‘i he tangata ‘e taha, ‘o ne pekia; pea ‘e hola ia ki ha taha ‘o e ngaahi kolo ko ena ‘o hao: 6na‘a tuli ‘a e fakapō ‘e he koeli tongi-toto ‘oku māfana hono loto, ‘o ne ma‘u ia ko e me‘a ‘i he lōloa ‘a e hala, ‘o ne taa‘i ‘ene mo‘ui: ‘osi, na‘e ‘ikai taau ke ne mate, koe‘uhi na‘e ‘ikai te ne fehi‘a ki ai mu‘a. 7Ko ia ‘oku ou kouna atu ai ‘e au, ‘o pehē, Ko e tolu‘i kolo te ke vahe‘i ma‘au."

Teutalonome 2:20,29
"20(Na‘e lau mo ia foki ko ha fonua Lifaimi; na‘e nofo ai ‘i mu‘a ‘a e kau Lifaimi; ‘oku ui kinautolu ‘e ha‘a ‘Āmoni ka e Samisumi. 29‘O hangē ko e fai kiate au ‘e ha‘a ‘Īsoa ‘oku nofo ‘i Seia, mo ha‘a Moape ‘oku nofo ‘i ‘Ala; kae‘oua ke u laka ‘i Soatani ki he fonua ‘oku foaki mai ‘e Sihova ko homau ‘Otua."

Senesi 15:18-21
"18‘I he taimi ko ia na‘e fai fuakava ‘e Sihova mo ‘Epalame, ‘o pehē, Kuo u ‘atu ki ho hako ‘a e fonua, ko eni, mei he vaitafe ‘o ‘Isipite ‘o a‘u ki he vaitafe lahi ko ‘Eufaletesi; 19‘a e ha‘a Keini, mo e ha‘a Kēnasi, mo e ha‘a Katemoni, 20mo e ha‘a Heti, mo e ha‘a Pēlisi, mo e ha‘a Lifaimi, 21mo e ha‘a ‘Āmoli, mo e ha‘a Kēnani, mo e ha‘a Kilikesa, mo e ha‘a Siepusi."

Nomipa 35:9-15
"9Pea folofola ‘a Sihova kia Mōsese, ‘o pehē, 10Lea ki ha‘a ‘Isileli, ‘o tala kiate kinautolu, Ka mou ka laka atu ‘i Soatani ki he fonua ko Kēnani, 11pea te mou vahe‘i hamou ngaahi kolo mo kolo-hūfanga, ke hola ki ai ‘a e fakapō kuo ne te‘ia ha taha ‘i he fāinoa. 12Pea ko e ngaahi kolo ko ia ko homou hūfanga mei he koeli, ke ‘oua na‘a mate ‘a e fakapō kae‘oua ke ne tu‘u ‘i he ‘ao ‘o e fakataha ke fakamaau. 13Pea ko e ngaahi kolo te mou ‘atu ko homou ono‘i kolo-hūfanga ia. 14Ko e tolu te mou ‘atu ‘i tu‘a Soatani, pea ko e kolo ‘e tolu te mou ‘atu ‘i Kēnani: ko e ngaahi kolo-hūfanga ia. 15Ko e ono‘i kolo ko ē ko e hūfanga ia ma‘a ha‘a ‘Isileli, mo e muli, mo ia ‘oku ‘āunofo ‘iate kinautolu, ke hola ki ai, ‘a ia kuo ne te‘ia ha taha ‘i he fāinoa."

KO E NGAAHI KOLO HŪFANGA ʻE TOLU. ʻOku hiki heni ʻe Teutalonome ʻa e ʻamanaki ikunaʻi ʻo Kenaní. Ko e meʻaofa ia ʻa e ʻOtuá, ki hono kakai ʻIsilelí. Ko e ngaahi kolo ʻo e fonuá ʻe hoko ia ko e koloa ʻa e kakai ʻIsileli. Pea ko ʻIsileli ʻe ʻikai ke nau fakaʻauha ʻa e ngaahi kolo ʻi he ikuná, ka ke fakaʻauha pe ʻa e kakai ʻoku nau nofo aí, ʻaki ʻa e tau ʻi he malaʻetau. Ko Selikō mo hasoa naʻe tutu, ko e tutu ʻo ʻAí, ko e nunuʻa ia ʻo e angahalá.

Ko e kolo hufanga ʻe tolu, te nau fili ʻi Kenani, ʻo tanaki ia ki he kolo hufanga ʻe tolu ʻi he hahake ʻo Soataní. Ko e sosaieti kotoa pe kuopau ke fehangahangai ia mo e tamaté, pea ʻoku mahino mei ai, ko ʻetau nofo fakataimi pe ʻi he māmani, pea ko hotau natula angahala, ʻoku hoko ai ʻa e tamaté. Ka ʻe fakafēfē ha meʻa totonu ʻa e sosaieti ke fai ki he kau taʻehalaia pea ko ha fakatuʻutamaki, ʻo hoko ai ʻa e mate, kae hangē ha tamaté? Kuo ʻomi ʻe he ʻOtuá ʻa e tali maʻae kau ʻIsilelí. Ko e talu pe ʻa e fai sauni vave mo mo ta‘e faka‘atu‘i ʻi he ʻaho ʻo Mosesé. Kuo ʻai ai ʻe he ʻOtuá ki ʻIsileli ke tauhi mavahe ʻa e “ngaahi kolo hufanga”. Ki ha taha, pe ko e hoko ha fakatuʻutamaki ʻo mate ai ha taha, kae hangē ha tamate, ke ne hola ki ha taha ʻo e ngaahi kolo kaeʻoua kuo lava hano fakamaauʻi lelei. Pea kapau leva ʻe ʻilo ʻoku tonuhia, mei taumuʻa tamate, te ne lava pe ʻo nofo ʻi he koló ʻo malu ai, mei he kau fekumi ke fai sauní. Ko e sipinga fakaʻofoʻofa eni, ʻa e anga ʻa hono tuifio ʻe he ʻOtuá, ʻene fakamaau, mo e meesi ki hono kakai ʻoʻoná. Pea telia naʻa tuli ʻa e fakapoó ʻe he koeli tongi-toto (“ko e tokotaha maluʻi ʻa e totonu ʻa e fāmilí”. Ko e tokotaha pe ia ʻoku tuʻu hake maʻae fāmilí ke huhuʻi ʻa e koloa mo ha tokotaha kuo fakapoongi ʻo e fāmilí) koeʻuhi ke maʻu ʻa e sauní. Ko e langilangi ʻo ʻIsilelí ko e koeli tongi-toto, ko e ʻOtuá pe ia. (ʻAis 41:14). Pea ko ia tofu pe ʻa e meʻa naʻe fai ʻe he ʻOtuá maʻa kitautolu ʻia Kalaisi. Naʻa ne ngaohi ko e koto angahala, ʻa e tokotaha ko ia naʻe ʻikai te ne ongona ha angahala, koeʻuhiā ko kitautolu, koeʻuhi ke tau hoko ai ‘iate ia ko e koto maʻoniʻoni fakaʻOtua (2 Kol 5:11). ʻI heʻetau tui falala kia Kalaisí, ʻoku tau maʻu leva ʻa e fetongi ʻetau angahalá ʻaki ʻene maʻoniʻoní, ko ʻetau angahalá naʻe lilingi kia Kalaisi ʻi hono kalusefaí kae lilingi mai ʻene maʻoniʻoní kia kitautolu ʻi heʻetau ului ʻo tui kia Kalaisí.

No comments:

Post a Comment