Wednesday, 31 May 2017

Pulelulu 31 Me, 2017

Teutalonome 22:5-7; 4:40; Levitiko 22:28

Teutalonome 22:5-7
"5‘E ‘ikai ‘ai ki ha fefine ‘a e teunga ‘o ha tangata, pea ‘e ‘ikai tui ‘e ha tangata ‘a e kofu fakafefine; he ‘oku fakalielia‘ia ‘e Sihova ko ho ‘Otua ‘i ha taha ‘oku fai pehē.
6Ka ‘iloange te ke a‘u ‘i he hala ki he pununga ‘o ha manupuna, ‘i ha ‘akau, pe ‘i he kelekele, kuo ‘i ai ha fānganga, pe ha fo‘i manu, pea ko e motu‘a manu ‘oku ne ‘ō‘ōfaki ‘a e fānganga, pe ko e fo‘i manu, ‘e ‘ikai te ke ‘ave ‘a e motu‘a manu fakataha mo e fānau: 7kuo pau ke ke tukuange ‘a e motu‘a manu, kae ngofua ke ke to‘o ‘a e fānau ma‘au; koe‘uhiā ka ke tu‘umālie, pea ke fakalahi ho ngaahi ‘aho."

Teutalonome 4:40
"40Pea te ke tauhi ‘a e ngaahi fekau mo tu‘utu‘uni ‘a‘ana, ‘a ia ‘oku ou kouna atu he ‘aho ni, koe‘uhi ke ke tu‘umālie, ‘a koe mo ho‘o fānau ‘amui, pea koe‘uhi ke lahi ho ngaahi ‘aho ‘i he funga kelekele ‘oku ‘atu ‘e Sihova ko ho ‘Otua ‘o lauikuonga."

Levitiko 22:28
"28Pea neongo ko ha pulu pe sipi, ka ‘e ‘ikai te mou tāmate‘i ‘a e sināmanu mo ‘ene tama ‘i ha ‘aho pē taha."

KO E NGAAHI LAO KO E NGAHI FAKATOKANGA KEHEKEHE ʻO FAKATATAU KI HE MEʻA KUO ʻAFIOʻI ʻE HE ʻOTUÁ, ʻoku fai ʻe haʻa tangata ʻo fakatatau ia ki honau natula angahalá ka ʻoku taukovi ki he ʻOtuá mo hono finangaló. ʻI he v.5 ko e fekau ia ʻa e ʻOtuá ki he kakai tangatá mo e kakai fefiné ke ʻoua te nau femafuliʻaki ʻa honau fatongia fakatangatá mo fakafefiné. ʻOku ʻikai ʻuhinga ʻa e veesí ni ʻo fekauʻaki mo e sīpinga ʻo e ngaahi kofú. Ko e ʻahó ni ia ʻi he vahaʻa ʻo e tangata mo e fefiné kuo fakaʻikaiʻi ʻo tatau pe, ʻo ʻikai ha faikehekehe ia kuo ʻi ai ʻa e kakai tangata ia, ʻoku nau fiemaʻu ʻekinautolu ke nau hoko ko e kakai fefine, mo e kakai fefine ʻoku nau loto kinautolu ke nau hoko ko e kakai tangataá ʻOku ʻikai ko e sipinga ʻo e kofú ʻoku hia ki he ʻOtuá ka ʻoku ngāueʻaki ʻa e kofú ke fakatātāʻaki ʻa e faikehekehe ʻo e tangatá mo e fefiné. He naʻe ʻi ai ʻa e taumuʻa ʻa e ʻOtuá ʻi heʻene ngaohi kitautolu ʻi he tuʻunga ko e tangata mo e fefine. Pea ko e fakaʻilonga ko e tangata ē, pea fefine ē, ke tauhi ki ai, ko hono fakatolonga ʻo e angamaʻá mo e loto maʻá. ʻOku akoʻi pe ʻe natula ʻa e faikehekehe ʻo e tangatá mo e fefiné ʻi honau louʻulú (1 Kol 11:14), pea ko e lao tatau pe mo ia honau kofú. Ko e fakamā ko ē ʻa e kofú ʻoku ne ʻomi ʻa e ngaahi faingamalie ke fai ha ngāue kovi, pea ko ia ʻoku tapui ai ʻe he laó, koeʻuhi ke fakamamaʻo ʻakinautolu mei he fai angahalá.

Ko e lao ki he manupuná. ʻOku pehē ʻe he kau Siú “Ko e siʻisiʻi taha ʻeni ʻi he kotoa ʻo e ngaahi lao ʻa Mosesé” Ka ko e palomesi tatau pe ʻi heni ke fai ʻa e tauhi ki aí. He ko e talangataʻa ko e meʻa siʻisiʻi ʻoku ne fakaeʻa ʻa e siolalo mo e taʻefietauhi ʻo e laó. Ko e talangofua ki he meʻa siʻisiʻi ʻoku ne fakahaaʻi ʻa e lahi ʻo e lau mo e tokanga ki aí. ʻOku pehē ʻe he folofolá, “Kuopau k eke tukuange ʻa e motuʻa manú”. ʻOku akoʻi ʻe he ʻOtuá kinautolu ke mahino ʻoku nau fakamahuʻingaʻi ʻa e tuʻutuʻuni kotoa pe, ʻo fekauʻaki mo e meʻa kotoa pe ke totonu pea ke nau lava ʻo fakaʻikaiʻi ʻa e angahala ʻoku fakafepaki ki he ʻOtuá. ʻOku tokangaʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e manupuna? ʻOku pau moʻoni ia (1 Kol 9:9) pea ʻoku lave ki ai hotau fakamoʻui (Lk 12:6)

Tuesday, 30 May 2017

Tusite 30 Me, 2017

Teutalonome 22:1-4; ʻEkisoto 23:4-5

Teutalonome 22:1-4
"1‘E ‘ikai te ke sio ki he pulu pe sipi ‘a ho kāinga ‘oku ‘alu hē, ka ke hanga kehe mei ai: kuo pau te ke fakafoki ia ki ho kāinga. 2Pea kapau ‘oku ‘ikai ofi mai ‘a ho kāinga, pe ‘oku ‘ikai te ke ‘ilo ia, pea te ke ‘ave ki ho ‘api, pea ‘e ‘iate koe ‘a e manu kae‘oua ke kumi ki ai ‘e ho kāinga, pea te ke toki fakafoki ia ki ai. 3Pea ‘e pehē mo ho‘o fai ki he‘ene ‘asi, pea pehē ki hono kofu: ‘io, te ke fai pehē, neongo pe ko e hā ‘a e me‘a ‘a ho kāinga kuo mole, ha me‘a kuo mole meiate ia ka kuo ke ‘ilo: ‘e ‘ikai ngofua ha‘o hanga kehe. 4‘E ‘ikai te ke sio ki he ‘asi ‘a ho kāinga, pe ko ‘ene pulu, kuo tō ki lalo ‘i he hala, ka ke hanga kehe mei ai: kuo pau te ke tokoni kiate ia ke toe fokotu‘u."

ʻEkisoto 23:4-5
"4Ka ‘iloange te ke ma‘u ‘a e pulu ‘a ho fili, pe ko ‘ene ‘asi, ‘oku ‘alu hē, kuo pau te ke fakafoki ia ki ai. 5Kapau te ke sio ki he ‘asi ‘a ha taha ‘oku fehi‘a kiate koe ‘oku ta‘omia ‘i he‘ene kavenga, pea ke pehē ke tuku pē kiate ia-‘a! te ke hanga ‘o kau mo ia ke vete."

TOKANGA MAKEHE KI HE KOLOA ʻA HO KAUNGAʻAPÍ. Ki ʻIsileli, ke ʻoua te nau tukunoaʻi ʻa e ngaahi palopalema pe ko e ngaahi tōnounou ʻa honau ngaahi kaungaʻapí. Ko e tokotaha fakafoʻituitui kotoa ʻi he komiunití ʻoku ʻi ai hono fatongia ke puke ki ʻolunga ʻa e faitotonú ʻi he nofo ʻa e kakai ʻo e komiunití. He kapau te tau fai ʻo hangē ko hono tonu ʻo e lao koulá “Fai ki he kakai kehé ʻa e meʻa tatau ʻoku tau loto ke nau fai mai kia kitautolu”. Ko e tokolahi ʻoku nau fakakaukau ki aí ke liʻaki. Ko e angatonú mo e loto ʻofá ʻokú na akoʻi kitautolu ke ʻoua ʻe lau ʻa e faingataʻá, mo ha fakamole ʻi hono fai ha faʻahinga ngāue ki hotau kaungaʻapí, mo fakamanatu kia kitautolu ʻoku tau lava ʻo maʻu ha meʻa hotau kaungaʻapi, kuo tau ʻilo ʻo taimi loloa mo tauhi lelei pe kaeʻoua kuo tau ʻiloʻi ʻa e tokotaha ʻoku ʻaʻaná. ʻOku akoʻi kitautolu ʻe he lotú ke tau fakakaungaʻapi, mo teuteu ke fai ʻa e meʻa lelei kotoa pe, ki he meʻa kuo faingamalie ki ai, pea ki he tangata kotoa pe.

Neongo ko e pulu ʻoku fakatupu loto mamahi, ʻoku totonu ke tokoniʻi pe pea kuopau ke fai eni ʻi he manavaʻofa ki he meʻamoʻui ko em anu, ki he tangata fai meesi ki he moʻui ʻa e monumanu, neongo ʻoku ʻikai ko ʻene meʻa, ka ʻi he ʻofa mo e fakakaumeʻa ki hotau kaungaʻapí. Ko hono moʻoní ʻoku tau ʻiloʻi hono vave kuo tau maʻu ʻa e ouaau ke tokoni ʻOkapau te tau manatuʻi, ke tau pehē ki ha tokotaha. “ʻOku ʻi ai ʻeku meʻaʻofa, kae ʻikai fiemaʻu koe” Ko e kau Hepeluú naʻa nau tokanga ʻo fakafoki ʻa e ngaahi monumanu mole mo e koloa kuo nau maʻu ki he tokotaha tototnu ʻoku ʻaʻaná. ʻOku kehe ʻa e founga ia ʻa māmaní “Ko e tokotaha ʻokú ne ʻiló ko e tokotaha tauhí pe ia, ko e tokotaha ʻoku mole ʻene meʻá ko e tokotaha tangi pe ia”. ʻAlu atu ke kō ʻa e tokotaha ʻiló mo tauhi ki he lao, maluʻi, pea fakafoki ʻa e koloa kehe ke tauhi kitautolu mei he moʻui meheká mo e manumanú ʻi honʻo tuʻu ʻia Kalaisi, ko ho pule foʻou ia mo ho ivi foʻou, ke tauhi maʻoniʻoni kiate ia mo hono langilangi.:4,5


Monday, 29 May 2017

Monite 29 Me, 2017

Teutalonome 21:22,23; Levitiko 18:25; Sione 19:31; Kaletia 3:13

Teutalonome 21:22,23
"22Pea ka kuo feia ‘e ha tangata ha angahala ko hono tautea ‘i he lao ko e mate, pea ‘oku tāmate‘i ia, pea ke tautau ‘i ha ‘akau; 23‘e ‘ikai ‘ahoia hono ‘anga‘anga ‘i he ‘akau, ka kuo pau ke ke tanu ia ‘i he ‘aho pē ko ia; he ko ia ‘oku tautau ko e koto mala‘ia ki he ‘Otua; koe‘uhiā ke ‘oua te mou ‘uli‘i ho kelekele ‘oku foaki kiate koe ‘e Sihova ko ho ‘Otua."

Levitiko 18:25
"25pea kuo ‘uli‘i ai ‘a e fonua: ko ia ‘oku ou ‘eke ki ai hono kovi, pea ‘oku pu‘aki ‘e he fonua hono kau nofo‘anga."

Sione 19:31
"31Pea ko e ‘aho Tokonaki ia; ko ia na‘e feinga ai ‘a ha‘a Siu ke ‘oua na‘a tautau ‘i he kolosi ‘a e ngaahi ‘anga‘anga ‘i he Sāpate: (he ko e ‘aho lahi ‘a e Sāpate ko ia) pea nau kole kia Pailato ke fesi‘i honau va‘e, ‘o ‘ave kinautolu."

Kaletia 3:13
"13Ne huhu‘i kitautolu ‘e Kalaisi mei he mala‘ia faka-Lao, he‘ene hoko ko e koto mala‘ia koe‘uhi ko kitautolu; (he kuo tohi, ‘Ilonga ‘a ia ‘oku tautau ‘i ha ‘akau ko e mala‘ia ia)"

KO E ʻANGAʻANGA ʻO E KAU FAI HIÁ HEʻIKAI TATAU IA ʻI HE POÓ KAKATO. Pea ko hono laó ke tanu ʻa e ngaahi sino ʻo e kau fai hia naʻe tautau ʻi he ʻakaú kimuʻa ʻi heʻene ʻahó. Ko e tautau ʻo kinautolú naʻe fai ʻi he kiá, kaeʻoua kuo mate ʻa e sinó. Ka tolomakaʻi ha taha ke mate, ko ʻene lea fieʻOtua, pe ko ha hia kehe pē, pea ko ʻene mate pe ʻi hono tolomakaʻi. Pea ʻoku tuʻutuʻuni leva ʻe he kau fakamaaú, ke tautau ʻa e ngaahi sino kuo mate ʻi ha ngaahi taimi, ke fakahāhā ki māmani ʻa e mamafa ʻo e hia naʻe faí pea ke hoko ko e fakatokanga ia ki he kakai kehe, pea ʻi hono fai hono tatau ʻo e sino kuo mate, pea ʻi he tō ʻa e laʻaá pea ʻoku totonu leva ke tukuhifo ia ki lalo, ʻo fai hono tanu. ʻI he lao ʻa Mosesé ko e lave ki he sino mate ʻoku ʻuli, ko ia ai, ko e ngaahi mate kuopau heʻikai ke kei tautau he te nau hanga ʻo ʻuliʻi ʻa e fonuá.
Ko e taha ia ʻo e ʻuhinga naʻe ʻai ʻo lau kia Kalaisí ko ʻene tautau ko e malaʻia ia ki he ʻOtuá. ʻOku fakahaaʻi mai ʻe he ʻapositoló kuo huhuʻi ʻe Kalaisi tautolu mei he malaʻia fakalaó, heʻene hoko ko e koto malaʻia koeʻuhí ko kitautolu (Kal 3:13). Naʻe ngāueʻaki ʻe Mosese ʻa e konga leá ni “Ko e koto malaʻia ki he ʻOtuá”. Naʻe fakahoko ia ki he pekia ʻa Kalaisi ʻo ʻikai ko ʻene fua pe ʻetau ngaahi angahalá ka ko hono fakahaaʻi ko e tokotaha kuo malaʻia ki he laó maʻa kitautolu, ʻo fai ia ʻi heʻene ʻofa, pea mo e fakalotolahi ke tui kiate ia. ʻI heʻene tautau ʻi he ʻakaú, pea ʻi heʻene efiafí naʻe tuku hifo ia mei he ʻakau malaʻia ʻo teloi. Ko ia ʻoku lave ai ki he lao ko eni ʻa e ʻapositolo ko Sioné 19:31. Kuo ne fakaʻilongaʻi ko e moʻui halaia kuo ʻosi toʻo ia, ko e lao kuo fiemalie ʻi he tautau ʻa e tangata faihia, ʻo aʻu ki he tō ʻa e laʻaá, ʻoku ʻikai toe fiemaʻu ha meʻa ia. He naʻa ne tuku ko e malaʻia, maʻa kinautolu ʻoku ʻaʻaná. Pea ko e fonua ʻo ʻIsilelí kuo maʻa mo masani, pea ʻi hono lanu ʻa e sino mate ko e siasi kuo fufulu mo maʻa ʻaki ʻa e fakafiemalie kakato kuo fai ʻe Kalaisi maʻa hono siasí, pea mo hono kakaí. Kau ki ai pea liʻoa kiate ia.

Sunday, 28 May 2017

Sapate 28 Me, 2017

ʻEkisoto 20:1-11; 2 Timote 2:14-17; Ma’ake 10:17-21

ʻEkisoto 20:1-11
"1Pea na‘e folofola‘aki mai ‘e he ‘Otua ‘a e ngaahi fo‘i lea ko eni, ‘o pehē: 2Ko Au ko Sihova ko ho ‘Otua, ‘a ia na‘a ku ‘omi koe mei ‘Isipite mei he fale pōpula. 3‘Oua na‘a ai hao ‘Otua kehe, ‘o ua ‘aki Au. 4‘Oua te ke ngaohi ma‘au ha tamapua, pe ha momo‘i fakatātā ‘o ha me‘a ‘o e langi ‘i ‘olunga na, pe ‘o māmani ‘i lalo ni, pe ‘o e tahi ‘i lolofonua. 5‘Oua te ke hū ki ai, pea ‘oua te ke tauhi ki ai, he ko Au Sihova ko ho ‘Otua ko e ‘Otua fua‘a au; ‘oku ou ‘eke ‘a e kovi ‘a e mātu‘a ki he fānau, ‘o a‘u ki he tolu mo e faa‘i to‘utangata, ‘a kinautolu ‘oku fakafili mai;  6ka ‘oku ou fai meesi ki he afe‘i to‘utangata, ‘a kinautolu ‘oku ‘ofa kiate au, mo tauhi ‘eku ngaahi fekau. 7‘Oua te ke takuanoa ‘a e huafa ‘o Sihova ko ho ‘Otua: he ‘e ‘ikai lau ‘e Sihova ‘oku ta‘ehalaia ia ‘a ia ‘oku ne takuanoa hono huafa. 8Manatu ‘a e ‘aho Sāpate ke tauhi ia ke tapu. 9Ko e ‘aho ‘e ono te ke ngāue, ‘o fai ai ho ngaahi nafa kehekehe;  10ka ko hono ‘aho fitu ko e Sāpate ia ‘a Sihova ko ho ‘Otua: tapu ho‘o fai ai ha momo‘i ngāue, ‘a koe mo ho‘o fānau tangata pe fānau fefine, ko ho‘o tamaio‘eiki, pe ko ho‘o kaunanga, pe ko ho‘o fanga manu, pe ko ha ‘āunofo ‘oku ‘i ho kolo. 11He ko ha ono‘i ‘aho na‘e ngaohi ai ‘e Sihova ‘a e langi mo e fonua, ‘a e tahi pea mo honau ngaahi me‘a kehekehe, pea ne mālōlō ‘i hono ‘aho fitu; ko ia na‘e tāpuaki‘i ai ‘e Sihova ‘a e ‘aho Sāpate, mo ne tapui ia"

2 Timote 2:14-17
"14Ko e ngaahi me‘a ni ke ke fakamanatu ki he kakai, ‘o fakamamafa ‘aki ‘a e ‘Eiki, ke ‘oua te nau fakakikihi ‘i ha lea pē, ‘a ia ‘oku ‘ikai hano ‘aonga, ka ki he fakalusa pē ‘o e kakai ‘oku fanongo. 15Ka ko koe, ke ke feinga ke fakahā koe ki he ‘Otua ‘oku ke tu‘u mo e lau; ko e tangata ngāue ‘oku ‘ikai mā, ko ho‘o tofa totonu ‘a e folofola ‘o e mo‘oni. 16Ka ke faka‘ehi‘ehi mei he ngaahi koto lau fakaetangata; he ko e kakai ko ia, ‘e fakautuutu ‘enau makehe mo e lotu: 17pea ko ‘enau lea, te ne keina ‘o hangē ha kainiloto. ‘Oku ‘i he fa‘ahinga ko ia ‘a ‘Aiminia mo Failito"

Ma’ake 10:17-21
"17Pea ‘i he‘ene hū mai ki he hala, na‘e lele mai ha toko taha, ‘o ne tō hifo ‘o puke ‘a e tui ‘o Sīsū, ‘o ne fehu‘i ki ai, ‘a e Tangata‘eiki lelei, ko e hā te u fai, kae tō mo‘oku ‘a e mo‘ui ta‘engata? 18Pea pehē ‘e Sīsū kiate ia, Ko e hā ‘oku ke ui ai au ko e lelei? ‘Oku ‘ikai ha taha ‘oku lelei, ngata pē ‘i he ‘Otua toko taha. 19‘Oku ke ‘ilo pē ‘a e ngaahi fekau, ‘Oua na‘a ke fe‘auaki, ‘Oua na‘a ke fakapō, ‘Oua na‘a ke kaiha‘a, ‘Oua na‘a ke tukuaki, ‘Oua na‘a ke fai kākā, Faka‘apa‘apa ki ho‘o tamai mo ho‘o fa‘ē. 20Pea tali ia ‘o ne pehē ki ai, Tangata‘eiki, ko e ngaahi lao ko ia kuo u tauhi ki ai kotoa pē talu mei he‘eku tamasi‘i. 21Pea ‘i he siofia ia ‘e Sīsū na‘a ne ‘ofa ki ai, ‘o ne pehē kiate ia, Ko e me‘a pē taha ‘oku ke tōmui ai: mole pē ‘o fakatau atu ‘a e me‘a kotoa pē ‘oku ke ma‘u, pea foaki hono pa‘anga ki he masiva, pea ‘e ai ha koloa ‘e fa‘oaki ma‘au ‘i he langi: pea ke ha‘u ‘o kau ‘i hoku lahi."

KO E SAPATE ENI KE TAU TOKANGAʻI AI ʻA E ʻEIKI KO SĪSŪ KALAISÍ ‘I HEʻETAU FĀNAU TALAVOU MO FINEMUÍ. Ko e talavou koloaʻia ko eni ʻi he kosipelí naʻa ne fiemaʻu ke fakapapauʻi ʻoku ne maʻu ʻa e moʻui taʻengatá, pea naʻa ne fehuʻi pe ʻa e meʻa ʻoku ne faí, pea ne talaange ki he ʻEikí, kuo ʻikai ke ne maumauʻi ha taha ʻo e ngaahi laó, ʻa ē naʻe lave ki ai ʻa e ʻEikí (v 19). Pea mahalo pe naʻa ne tauhi ʻa e ngaahi tuʻutuʻuni tanaki mai ʻa e kau Falesí ki he laó. Pea naʻe ʻofa ʻa Sīsū ki he talavou ʻafungí ni, he kuo ne ʻomai kituʻa ʻa hono tuʻunga moʻoní pea ʻoange ʻe sīsū ki ai hono moʻoní, “Mole pe ʻo fakatau atu ʻa e meʻa kotoa ʻoku ke maʻú pea foaki hono paʻangá ki he masivá” Ko e foʻi pole eni ʻoku ne hanga ʻo taʻofi tuʻu ʻa e talavoú ni, mei he puleʻanga ʻo e ʻOtuá, ko ʻene ʻofa he paʻangá. ʻOku fakafofongaʻi ʻe he paʻangá ʻa e ʻafungi kuo ne aʻusiá pea mo ʻene feinga pe ʻaʻana. ʻOku ne heliakiʻi pe ʻe hono ʻulungaangá ʻo ngaohi ia ke ne taʻemalava ʻo tauhi ʻa e ʻuluaki fekau ʻe 10. “ʻOua naʻa ai haʻo ʻotua kehe ʻo ua ʻaki au” (Eki 20:3). Naʻe ʻikai ke ne lava ʻo fetaulaki mo e taha ʻo e fiemaʻu naʻe ʻoange ʻe Sīsuú ke liliu hono lotó kotoa mo ʻene moʻuí ki he ʻOtuá. Ko e talavoú ni ko ʻene hau kia Sīsuú ke ne ofoofo ʻi he meʻa kuo ne lava ʻo faí pea ne tuku taʻetokangaʻi pe ʻa e meʻa ʻoku ʻikai te ne lava ʻo faí. Ko e hā ʻa e ngaahi meʻa ʻokú ne taʻofi mei he liliu hoʻo moʻuí kia Kalaisí? Pea folofola ʻaki ʻe Sīsū ki heʻene kau akó “Hono ʻikai faingataʻa ki he kakai maʻu paʻangá ke hū ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá” (v.23). Ko e moʻoni eni, koeʻuhi ko e koloaʻiá ko e lahi taha ʻenau ngaahi tefito fiemaʻu ʻoku nau fetaulaki pea hoko pe ia ko honau falalaʻanga honau kitá. Pea ʻi he taimi ʻoku nau maha ai ʻoku nau fakatau ʻa e ngaahi meʻa foʻou, ke fakanenefu ʻaki ʻa e mamahi, ʻa ia naʻe totonu ia ke ʻave ki he ʻOtuá. Ko e tokotaha ko ē ʻoku ne maʻu ʻa e meʻa kotoa ʻi māmani, ʻoku ne lava ʻo holomui mei he meʻa ʻoku mahuʻinga taha ʻi māmani – ko e moʻui taʻengata. Feohiʻanga Moʻui Foʻou, ʻa e talavou mo e finemui, piki ki he moʻui taʻengatá ʻa ē ʻoku ʻia Kalaisi Sisuú maʻa kitautolu kotoa pē, ʻo tau fiefia taʻengata ai. 

Saturday, 27 May 2017

Tokonaki 27 Me, 2017

Teutalonome 21:18-21; 13:5; 11:19,20; 22:21,24

Teutalonome 21:18-21
"18Ka ‘oku ma‘u ‘e ha tangata ha foha ‘oku talangata‘a mo pau‘u, ‘o ‘ikai te ne fakaongo ki he lea ‘a ‘ene tamai, pe ko e lea ‘a ‘ene fa‘ē, pea kuo na tautea ia kae ‘ikai te ne tokanga kiate kinaua: 19pea ‘e toki puke ki ai ‘e he‘ene tamai mo ‘ene fa‘ē, pea te na ‘ave ia ki tu‘a ki he mātu‘a ‘o hono kolo, ‘io, ki he matanikolo ‘o hono feitu‘u; 20pea te na pehē ki he mātu‘a ‘o hono kolo, Ko ‘ema tama ko eni ‘oku talangata‘a mo pau‘u; ‘e ‘ikai te ne tokanga ki he‘ema lea; ko e mo‘ui fakalusa ia mo fa‘a konā. 21Pea ko e kakai kotoa ‘o hono kolo te nau tolomaka‘i ia ke ne pekia: ko ia te ke ‘ave ai ‘a e kovi mei ho lotolotonga: pea ‘e fanongo ki ai ‘a ‘Isileli kotoa, pea te nau manavahē."

Teutalonome 13:5
"5Pea ko e palōfita ko ia mo e tangata-misi ko ia, ‘e tāmate‘i; koe‘uhi ko ‘ene lea angatu‘u kia Sihova ko homou ‘Otua, ‘a ia na‘a ne fakahao mai kimoutolu mei ‘Isipite, mo ne huhu‘i koe mei he fale pōpula; pea koe‘uhi ko ‘ene fakaafe koe mei he hala ‘a ia na‘e tu‘utu‘uni ‘e Sihova ko ho ‘Otua ke ke fou ai. Ko ia te ke ‘ave ‘a e kovi mei ho lotolotonga."

Teutalonome 11:19,20
" 19Pea te mou ako ia ki ho‘omou fānau, ho‘omou talanoa ki ai ‘i ho‘o nofo ‘i ho fale, pea ‘i ho‘o fononga ‘i he hala, pea ‘i ho‘o tokoto, pea ‘i ho‘o tu‘u hake. 20Pea te ke tohi ia ki he ngaahi pou matapā ‘o ho fale, pea ki ho‘o ngaahi matanikolo:"

Teutalonome 22:21,24
"21pea te nau toki ‘ave ki tu‘a ‘a e ta‘ahine ki he matapā ‘o e fale ‘o ‘ene tamai, pea ‘e tolomaka‘i ia ‘e he kau tangata ‘o hono kolo ke ne pekia: koe‘uhi ko ‘ene fai me‘a fakalielia ‘i ‘Isileli, he‘ene fai fe‘auaki ‘i he fale ‘o ‘ene tamai: ka mou ‘ave ai ‘a e kovi mei ho lotolotonga. 24pea te mou ‘omi kinaua fakatou‘osi ki he matanikolo ko ia, pea te mou tolomaka‘i kinaua ke na pekia; ko e ta‘ahine koe‘uhi na‘e ‘ikai te ne kaila, he ‘oku ne ‘i he kolo; pea ko e tangata, koe‘uhi kuo ne fakamo‘ulaloa‘i ‘a e uaifi ‘o hono kaungā‘api: ka ke ‘ave ‘a e kovi mei ho lotolotonga."

KO HA FOHA PAUʻU MO TALANGATAʻA KE TOLOMAKAʻI. Ko e lao ko ení ki hono tautea ha foha angatuʻu. Ke fai ha teuteu, ko e ongo matuʻá ʻoku ʻikai totonu ken a fakamasivaʻi ʻena fānaú ʻenau totonú. Ko e talangataʻa mo e angatuʻu ʻa e fānaú naʻe ʻomai ia ki he ʻao ʻo e kau mātuʻa ʻo e koló ʻo nau tolomakaʻi ki he mate. ʻOku ʻikai ha fakamoʻoni fakatohitapu pe fakaʻakiolosia (koe saienisi ʻo e ngaahi kolo kimuʻá). Ko e tautea ko ení naʻe hokohoko atu hono ngāueʻakí, ka ko e poiní naʻe ʻaí ko e talangataʻá mo e angatuʻú ke ʻoua ʻe fakaʻatā ke fakamoʻui ʻi he ngaahi ʻapí pe fakaʻatā ke hokohoko atu, taʻe fai hano vakaiʻi. Ko e ngaahi moʻoniʻi meʻa ko ení kuopau heʻikai ke ngāueʻaki ia, ke fakatonuhiaʻi pe fakamolemoleʻi ʻaki hano ngahiʻi pe fai ha meʻa fefeka ki he fānaú.

Ko e foha ko ení ko ʻene tamai totonú pe mo ʻene faʻē totonú ʻa hono talatalaakí. Kuopau naʻa na laungaʻi ia, ki he kau mātuʻa ʻo e koló pea ko e laungá ni naʻe fai ia mo e tolo mamahi “Ko homa foha ʻeni ʻoku talangataʻa mo angatuʻu”. Ko kinautolu kuo nau tuku ange kinautolu ki he koví mo e fai angahala heʻikai toe maʻu mai ʻenau tukuange ke mole ʻenau saiʻia ʻi he ʻofa ʻi honau kainga ofi tahá. Ko e fānaú leva ia kuo ngalo honau fatongia, ʻa e pau ke nau fakamālō kia kinaua pea ʻikai ke nau tukuakiʻi ʻenau n gaahi matuʻá, kapau te nau lau pe ʻa e siʻi mo e siʻiange ʻa e ʻofá. Kaekehe, naʻe tolomakaʻi ʻa e fohá ni ke mate, fakapuleʻanga ʻe he kau matuʻa ʻo e koló. Ko e mafai fakataimi pe naʻa ne poupouʻi. Ko e ʻOtuá ko ʻetau tamai taʻengata naʻa ne fakahā ʻe ia ʻene fuaʻa ʻi he meʻa ni, he ko ia ko e fauniteni ʻo e lelei kotoa kae ʻosi angé kuo ʻikai ha taha ia ʻi he ongo matuʻá pe ko e fohá kuo aʻuange ke vahea mai ʻa e lelei ʻo langí ke nau ʻinasi ʻa honau kiʻi fāmilí. Ngaahi fāmili, ko hotau fatongia ia ʻuluaki ke tataki ʻa ʻetau fānaú ke nau maʻu ʻa Kalaisi, ke ne solova honau palopalema tefitó ko e angahala. Pea ʻoku ʻikai ko ha toe fatongia ʻo ha toe taha kehe, ko e fatongia ia ʻo kitautolu ngaahi mātuʻa, ko hono fakamoʻui ʻetau fānaú ʻia Kalaisi.

Friday, 26 May 2017

Falaite 26 Me, 2017

Teutalonome 21:15-17; Senesi 25:31,33; 29:33; 49:3; 2 Tuʻi 2:9; 1 Kalonikali 5:2; 26:10

Teutalonome 21:15-17
"15Ka ‘oku ma‘u ‘e ha tangata ha uaifi ‘e toko ua, ‘o ‘ofeina ‘a e taha kae fehi‘anekina ‘a e taha, pea kuo fanau kiate ia ‘a e ‘ofeina mo e fehi‘anekina fakatou‘osi, pea ko e ‘uluaki foha ‘oku ‘a e fehi‘anekina; 16pea ka faifai pea hoko ‘a e ‘aho ‘oku ne tuku ai ki hono ngaahi foha ‘a e me‘a ‘oku ne ma‘u, ‘e ‘ikai ngofua ke ne ngaohi ‘a e tama ‘a e ‘ofeina ko e hoko; ‘osi, ‘oku mo‘ui ‘a e hoko totonu ko e tama ‘a e fehi‘anekina: 17ka te ne fakamo‘oni ko e hoko ‘a e tama ‘a e fehi‘anekina, he‘ene tuku ki ai ha ‘inasi lōua ‘i he me‘a kotoa pē ‘oku ne ma‘u: he ko e fuatapu ia ‘o hono ivi; ko e tu‘unga ‘o e hoko ‘oku ‘o‘ona."

Senesi 25:31,33
"31Pea pehē ‘e Sēkope, Pe‘i fakatau ni kiate au ‘a e hoko. 33Pea pehē ‘e Sēkope, Pe‘i fuakava mai leva. Pea ne fuakava kiate ia: ‘o ne fakatau kia Sēkope hono tu‘unga hoko."

Senesi 29:33
"33Pea ne toe feitama, ‘o ne fā‘ele‘i ha tama tangata; pea ne pehē, Tā kuo fanongo ‘e Sihova: ‘oku fai ha fehi‘a kiate au, pea kuo ne foaki mai mo e me‘a ni foki: pea ne fakahingoa ia ko Simione (ko Fanongo)."

Senesi 49:3
"3Lūpeni, ko koe ko hoku ‘uluaki,
Ko hoku mālohi, mo e fuatapu ‘o hoku ivi,
Mu‘omu‘a he nofo, mu‘omu‘a he angi."

2 Tuʻi 2:9
"9Pea kuo na laka atu leva, pea pehē ‘e ‘Ilaisiā kia ‘Ilaisa, Tala mai pe ko e hā te u fai ma‘au ‘i he te‘eki ke ‘ave au mei he‘eta kau.  Pea tali ‘e ‘Ilaisa, Tuku mu‘a ke tō kiate au ha ‘inasi lōua mei ho laumālie."

1 Kalonikali 5:2
" 2he na‘e mālohi ‘a Siuta ‘i hono ngaahi tokoua, pea na‘e mei ai ‘a e ‘eiki; ka ko e tu‘unga hoko na‘e ‘ia Siosifa)"

1 Kalonikali 26:10
"10Ko Hosa foki ‘i ha‘a Mēlali na‘e ai hono ngaahi foha ‘o‘ona; ko Sīmeli na‘e ‘uluaki, (na‘e ‘ikai ko e ta‘okete, ka na‘e fokotu‘u ‘e he‘ene tamai ke ‘uluaki)"

KO E ʻULUAKI FOHÁ KO E MAʻU TOFIʻA TOTONU IA. Ko e lao ko ení ʻoku taʻofi ʻa e kakai tangatá mei heʻenau taʻefakatofiʻa honau ngaahi foha lalahitahá, ke ʻoua ʻe ʻi ai ha fakatupukē. Ko e keisi ko ení naʻe fuʻu fakamaama-loto. ʻOku ne fakahaaʻi ʻa e pauʻu lahi, ko e maʻu uaifi lahi ange ia he toko taha. Ko e mali tokolahí naʻe fai maheni pe ia ʻi he sivilaise ʻa e hahake lotoloto motuʻá. Ko ia ʻoku fakahaaʻi pe ia ʻi he lao ʻa Mosesé, pea pehē pe hono fiemaʻu ia ʻi ʻIsileli motuʻa. Ko e lao ʻa Mosesé naʻe ʻikai te ne taʻofi ʻe ia, ka ko e sio ki aí ko e misia ʻa e kakai tangatá, ko e fakakavenga lahi eni ʻi he ngaahi fāmili ʻoku fakangatá, pea ʻai ai ko e lao kia kinautolu. Tokangaʻi ʻa e lau ko ení. Kapau ko e tangatá ʻoku ne maʻu ha uaifi ʻe toko ua, ko e taha ʻo kinaua ʻoku ne ʻofa ai, pea ko e taha ʻoku ne fehiʻa ki ai, ʻo fisi kituʻa ʻa e siʻi ʻo ʻene ʻofa kiate ia, pea ko e ola ʻo e tuʻunga ko eni ʻenau nonofó, ko e fekeʻikeʻi pe, mo e meheka, ko e fuaʻa, mo e fakapuputuʻu kaeʻumaʻā ʻa e ngāue kovi kotoa pe, pea nofo tuʻumaʻu ʻa e taʻe fakafaingofua mo e ʻataʻatā ki he husepanití, pea kau fakatouʻosi pe ki ai ʻa e angahalá mo e mamahí. Naʻe ʻi ai ʻa e niʻihi naʻa nau talatala ʻenau keisí kia Sīsū, ki ha fakafiemalie, ʻi heʻenau pipiki ki he lao ʻo e ʻOtuá (Mt 19:8). Naʻe tala ai ʻe Sīsū kia kinautolu, naʻe foaki ʻe Mosese ʻa e lao ko ení koeʻuhi ko e fefeka ʻa e ngaahi loto ʻo e kakaí. Ko e mali tuʻumaʻu mo e tokotaha. Ko e kaveinga ʻa e ʻOtuá ki he nofo malí. Ka koeʻuhi ko e natula angahala ʻa e tangatá ʻoku hoko ai ʻa e mali veté mo e mali tokolahí. Ko e lao ʻi he keisi ko ení, ko e fānaú ʻoku nau kei pipiki ki heʻenau ngaahi matuʻá, kuopau ke nau ʻoange ki he fānaú ʻenau totonu ʻo taʻe ʻi ai ʻa e filifili manako, he ko e tama ʻa e fehiʻanekina, ke ne maʻu ʻa e ʻinasi loua ʻa e kotoa ʻo e meʻa ʻokú ne maʻú. Ko e ʻofa ʻi he mali pe ʻe tahá mo e taʻe filifili manako ki he fānau, mo e fiu ʻa e meʻa ʻoku totonu moʻoni, ʻoku toki maʻu pe kinautolu ia ʻia Kalaisi tokotaha pe, heʻikai lava ʻe he tangata natula angahalá ʻo fai ha meʻa ke hoifua ai ʻa e ʻOtuá, ka ko e tangata pe ʻoku ʻia Kalaisí pea heʻikai haʻatau toe hohaʻa.

Thursday, 25 May 2017

Tu'apulelulu 25 Me, 2017

Teutalonome 21:10-14; Levitiko 14:8,9; Saame 45:10; Fakamaau 19:24

Teutalonome 21:10-14
"10Ka ke ka ‘alu atu ke fai tau mo ho ngaahi fili, pea ‘oku tuku kinautolu ki ho nima ‘e Sihova ko ho ‘Otua, pea ‘oku ke taki pōpula kinautolu, 11pea ‘oku ke vakai ‘i he kau pōpula ha fefine hōihoifua, pea ‘oku ke manako kiate ia, ‘o ke fie ma‘u mo‘o ‘unoho; 12pea te ke ‘ave ia ki ho fale, pea te ne fakatekefua, mo ngaohi hono nge‘esi nima; 13pea te ne hu‘ihu‘i hono kofu fakapōpula, pea te ne nofo ‘i ho fale, ‘o tēngihia ‘ene tamai mo ‘ene fa‘ē ‘o māhina kātoa: pea hili ia pea te ke toki ‘alu ki ai, ‘o ke hoko ko hono husepāniti, pea te ne hoko ia ko ho uaifi. 14Pea ka faifai pea ‘ikai ha‘o manako ki ai, pea te ke tukuange ke ne fa‘iteliha: ka ‘e ‘ikai te ke momo‘i fakatau pa‘anga ia; ‘e ‘ikai te ke ngaohi ia hangē ha pōpula, he kuo ke fakamo‘ulaloa‘i ia."

Levitiko 14:8,9
" 8Pea ko e tokotaha ‘oku fai hono fakama‘a te ne fō hono kofu, mo tele hono fulufulu kotoa, mo kaukau ‘i ha vai, pea te ne toki ma‘a; pea hili ia te ne hū mai ki he ‘apitanga, ka te ne nofo ‘i hono tu‘a tēniti ‘o ‘aho fitu. 9Pea ‘i hono ‘aho fitu te ne tele ‘a e fulufulu kotoa ‘o hono ‘ulu mo hono kava mo hono kemo, ‘io, ko hono fulufulu kotoa ‘e tele: pea te ne fō hono kofu, pea te ne kaukau hono sino ‘i ha vai, pea te ne toki ma‘a."

Saame 45:10
"10Fanongo mai, nga‘ata, ‘o vakai;
‘Io, ke ke fokotu‘u telinga mai,
Pea ke ngalo ‘iate koe ho kakai,
‘Io, mo e ‘api ‘o ho‘o tamai;"

Fakamaau 19:24
"24Ko hoku ‘ōfefine ē ko e ta‘ahine, pea mo e sinifu ‘a e motu‘a, ka u ‘omi mu‘a kinaua kiate kimoutolu, pea mou fakamālohi‘i kinaua, ‘o fai homou loto ki ai: kae ‘oua na‘a feia ha vale pehē ki he tangata ni."

KE FAKAʻAPAʻAPAʻI HA FEFINE POPULA PEA HOKO ʻO UAIFI ʻAKI. Ko e lao ko ení, ko ha sotia kuo fakangofua ke mali mo ʻene fefine popula ʻo kapau ʻoku ne manako ai. Ko e fefeka ko ē honau ngaahi lotó, ko ia naʻe ʻoange ai ʻe Mosese maʻa kinautolu ʻa e ngofua ko eni. Ko honau ngaahi fili ʻeni mei he ngaahi kolo mamaʻo (20:13-15) naʻe taki popula kinautolu ia ʻe ʻIsileli, ka naʻe fekau ʻe he ʻOtuá ke nau fakaʻauha ʻa honau ngaahi fili kotoa pe, ʻoku nau ʻi he fonua ʻo e talaʻofá. Pea ke ne ʻave ʻa e fefine populá ki hono falé, pea te ne tele ʻa hono ʻulu, ko e ouau ko ení, naʻe fakataumuʻa ke ʻoange ki he fefine hano taimi ke ne fakatonutonu mai ia, ki he toʻonga moʻui foʻou kuo ne ʻi ai, pea ʻoku ne manako foki ʻi hono fakamavahe fakamalohiʻi ia pea mei hono fāmilí. Ko e tele hono ʻulú, ko e fakaʻilonga ia ʻa ʻene liʻaki ʻa e lotu senitailé, pea ko e fakaʻilonga ʻo e maʻa kuo ne teuteu ke ne hokosia, ko e kupu ia ʻo e komiunitī foʻou. Ko e fefine mulí ni ʻoku kehe hono ngaahi kofú ia ʻoʻona ʻoku ʻai fakatahaʻi ai pe mo e ngaahi fakaʻilonga ʻo ʻenau lotu ʻaitolí mei hono ʻuluaki fāmilí pea ko e ngaahi kofu ia ko ení, ʻe toʻo kinautolu meiate ia. He ko e fefiné ni ia, kuopau ke ne hoko ʻe ia ko e kupu ʻo e komiuniti fai kovinanite mo e ʻOtuá. Pea heʻikai ke fakaʻatā ia ke ne tauhi ha faʻahinga meʻa ke hoko ia ko e ʻahiʻahi ki ʻIsileli, ke nau lotu ai ki he ngaahi ʻOtua taʻemoʻoni. ʻI he hili ʻa e ngaahi fakatokanga ko ení, ko e fefine populá ni naʻe ʻaonge ki ai ʻa e tuʻunga ko e fefine mali ia ʻi ʻIsileli. Ka faifai pea ʻikai hano manako ki ai, ki he fefiné, mahalo pe kuo ʻikai fie tafoki ia ʻo kau ki he lotu moʻoni ki he ʻEikí, pea mahalo kuo ʻikai ke ne maʻu fānau, pea ʻi ha maʻa pe, ʻe ʻoange leva ʻa e ngofua ki he tangatá ke ne veteʻi ia, ʻo tuku ia ke tauʻatāina pea ka ne fakavaivai kiate ia, pea kapau ʻoku ne fie foki ki hono fonuá pea ʻoku ʻatā pē. ʻOku tukunga ʻo e ngaahi tangata ki he moʻui fakaʻOtuá he ʻoku tau popula kotoa pe ki he angahala, ka ko hono tauʻi ʻe he ʻOtuá hotau tuʻunga populá pea ne taki ai kitautolu ki he moʻui fakaʻOtuá he ko e taʻahiné ko e taipe ki he siasi, pea neongo ʻene fiemaʻu ke tau moʻuí, ka ʻoku ʻikai ke ne fakamalohiʻi ha taha ʻoku ke tauʻatāina ki hoʻo fili ʻoku faí. Tuku koe ki he ʻOtuá ʻia Kalaisi he ko e moʻoní ia.

Wednesday, 24 May 2017

Pulelulu 24 Me, 2017

Teutalonome 21:1-9; 1 Kalonikali 23:13; Saame 19:12; 26:6; Siona 1:14; Matiu 21:24

Teutalonome 21:1-9
"1KA ‘ilo ha taha kuo te‘ia ‘i he kelekele ‘oku foaki ‘e Sihova ko ho ‘Otua kiate koe ke ke ma‘u, ‘oku tekefili ‘i he vao, ‘o ‘ikai mahino pe ko hai na‘a ne te‘ia: 2pea ‘e ‘alu atu ho kau mātu‘a mo ho kau fakamaau, pea te nau fua ki he ngaahi kolo takatakai ki he te‘ia; 3pea ko e kolo ‘oku ofi ki he ‘anga‘anga, ‘io, ko e mātu‘a ‘o e kolo ko ia te nau to‘o ha pulu mui fefine, ha taha kuo te‘eki ngāue‘aki, pea kuo te‘eki ke toho ‘i he ‘ioke; 4pea ‘e ‘ohifo ‘a e pulu mui ‘e he kau mātu‘a ‘o e kolo ko ia ki ha tele‘a ‘oku tafe ma‘u ai ha vai, ‘a ia ‘oku ‘ikai ngoue‘i pe tō, pea te nau fesi‘i ‘a e kia ‘o e pulu mui ‘i ai, ‘i he tele‘a. 5Pea ‘e ‘unu‘unu mai ‘a e kau Līvai taula‘eiki, ko e hako ‘o Līvai, he ko kinautolu kuo fili ‘e Sihova ko ho ‘Otua ke tauhi ia, mo fai tāpuaki ‘i hono huafa; pea ko ‘enau lea ‘e tu‘u ai ‘a e fakamaau ‘o ha me‘a ‘oku fakakikihi ki ai: 6pea ko e kau mātu‘a kotoa ‘o e kolo ko ia, ‘a kinautolu ‘oku ofi ki he pekia, te nau fanofano honau nima ‘i he funga pulu mui na‘e fesi‘i hono kia ‘i he tele‘a: 7pea te nau tali ‘o pehē, Ko homau nima ni na‘e ‘ikai lilingi ‘a e toto ko eni, pea ko homau mata na‘e ‘ikai sio ki ai. 8Fakamolemole, ‘Eiki, ho kakai ‘Isileli ‘a ia kuo ke huhu‘i, pea ‘oua te ke tuku ‘a e toto ‘o e ta‘ehalaia ‘i he lotolotonga ‘o ho kakai ‘Isileli, pea ‘e fakamolemole kinautolu ‘i he fakapō. 9Pehē te ke ‘ave ‘a e toto ‘o e ta‘ehalaia mei ho lotolotonga, ‘oka ke ka fai ‘a e me‘a ‘oku hā totonu kia Sihova."

1 Kalonikali 23:13
"13Ko e hako ‘o ‘Amilami, ko ‘Ēlone mo Mōsese. Ka na‘e vahe‘i ‘a ‘Ēlone ke fakatapu ia ke toputapu, ‘a ia mo hono hako tangata, ‘o ta‘engata, ke tutu ‘inisēnisi ‘i he ‘ao ‘o Sihova, ke fai tauhi ki ai, pea ke fai tāpuaki ‘i hono huafa, ‘o ta‘engata"

Saame 19:12
"12Ko e me‘a ki ha‘ate ngaahi hē–ko hai te ne fa‘a ‘ilo? Ke ke lau au ‘oku ou ‘atā ‘i he ngaahi me‘a lilo."

Saame 26:6
"6Te u fanofano hoku nima ‘i he ta‘ehalaia; Ka u ‘alu takai, ‘Eiki, ki ho ‘ōlita"

Siona 1:14
"14Ko ia, na‘a nau lotu kia Sihova, ‘o nau pehē, Tauange mo Sihova ke ‘oua na‘a ‘auha kimautolu koe‘uhi ko e mo‘ui ‘a e tangata ni, pea ‘oua ‘e hilifaki kiate kimautolu ha taku fakapō; he ko koe, ‘e Sihova, kuo ke fai ho‘o fa‘iteliha."

Matiu 21:24
"24Pea tali ‘e Sīsū, ‘o ne pehē kiate kinautolu, Ka u fai atu mo au ha‘aku fehu‘i ‘e taha, pea kapau te mou tali mai, pea te u toki fakahā atu pe ko e hā hoku tu‘unga ‘oku ou fai ai ‘a e ngaahi me‘a ko eni."

KO E NGAAHI LAO KI HE NGAAHI FETUʻUTAKI FAKAETANGATÁ. Ko e fakalelei ki he tamate taʻeʻiló. ʻI hano fakahoko ha hia, ʻo hoko ʻa e mate, pe ako ia naʻa ne fai ʻa e fakapoó kuo hola ia ʻo ʻikai ʻilo ki ai ha taha, ka ko e sino pe ʻo e pekia naʻe maʻú. Ko e kotoa leva ʻo e kakaí pe ko e komiunití te nau fatongiaʻaki ʻa hono fakalelei mo hono talatalakiʻi ʻa e fuʻu poto vivili ʻo e tokotaha fakapoó, pea ke toʻo ʻa e toto ʻo e halaia mei he fonuá ʻi he funga ʻa hono taʻeʻilo ko ia ʻa e tokotaha fakapoó, pea ko ʻene molumalu ia. Ko e tokateu ia ʻa e ʻOtuá ʻoku fakaofo maʻu pe ʻa ʻene ʻomai ki he maama, ʻa e ngāue fūfū ʻo e fakapoʻulí. Pea talamai ʻe he Tohitapú “He vakai ʻoku haʻele atu ʻa Sihova mei hono nofoʻangá, ke ʻeke ʻa e kovi ʻa e nofo, māmaní pea ʻoku talaki ʻe māmani ʻa e toto kuo ne ʻufiʻufi ʻo ʻikai te ne toe ʻufiʻufi ʻa e fakaponaʻi ʻoku ʻi ai” (Ais 26:21). Ko ʻItaniti ʻoku haʻu pea ko kinautolu naʻe hola mei he tautea ʻa e tangatá, te nau tuʻu ʻi he ʻao ʻo e fakamaau maʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá. Ko e hau taʻetautea ʻo e kau fakapō, pea mo e ngaahi angahala kehe pē, naʻa nau fai ia ʻi māmani, ʻe fiemaʻu katoa kinautolu ki he ʻaho ʻo e fakamaau, he kuo fuoloa ʻa e maau ia ʻa e ʻOtuá (Koheleti 3:15). He kuo tau feohi pe pea mo e ngaahi ngāue taʻefua ʻo e fakapoʻulí pea kapau heʻikai ke tau fakamoʻoniʻi kinautolu mo fai haʻatau fakamoʻoni ʻo fakafepakiʻi kinautolu. ʻOku mahuʻinga ke tau fai moʻoni ʻa hono fakafepakiʻi ʻa e ngaahi ngāue ʻa e fakapoʻulí ʻoku fai ʻi he siasí. Naʻe fakatomala ʻa e siasi ʻo Kolinitoó ʻi he angahala ʻa e memipa ʻe taha, ʻo ne ʻomai ʻa e fakatokanga mo fakamaʻa kinautolu, “He ko e mamahi moʻoní ʻoku fakaʻOtua, ʻoku ne langaʻi ʻa e fakatomala, ʻoku iku ki ha fakamoʻui (2 Kol 7:10,11). He ko e mamahi moʻoni ʻi he fai angahala, ʻoku taki ke liliu ʻa e ʻatamaí ʻo hanga ki he ʻOtuá he ko e tafoki ki he ʻOtuá ko ia ʻa e fakamoʻui, pea ko e fakatomala ko e ola ia ʻo e fakahaofi fakalaumalie pe ko e fakamoʻuí, ka ko e mamahi ʻoku aʻusia ʻe māmani ʻoku ne fānauʻi ʻa e maté. Tokanga ke ʻoua ʻe ʻi ai ha kele ʻi he moʻui ko ení.

Tuesday, 23 May 2017

Tusite 23 Me, 2017

Teutalonome 20:15-20; 7:2; ‘Ekisoto 23:33; Siosiua 11:14

Teutalonome 20:15-20
"15Ko e anga eni ‘o ho‘o fai ki he ngaahi kolo ‘oku mama‘o ‘aupito meiate koe, ‘a ia ‘oku ‘ikai ko e ngaahi kolo ‘o e kakai ko ē, hena. 16Ka ko e ngaahi kolo ‘o e ngaahi kakai ko ē ‘a ia ‘oku foaki kiate koe ‘e Sihova ko ho ‘Otua mo‘ao tofi‘a, ‘e ‘ikai te ke fakamo‘ui ai ha momo‘i me‘a ‘oku mānava: 17ka te ke mātu‘aki mōifua kinautolu; ‘a e Heti mo e ‘Āmoli, ‘a e Kēnani mo e Pēlisi, ‘a e Hevi mo e Siepusi; ‘o hangē ko e tu‘utu‘uni koe ‘e Sihova ko ho ‘Otua: 18koe‘uhiā ke ‘oua te nau ako kimoutolu ke fai ‘o hangē ko e ngaahi fakalielia ‘oku nau fai ki honau ngaahi ‘otua, ka mou angahala ai kia Sihova ko homou ‘Otua. 19Ka mou ka tau‘i ha kolo ‘o fuoloa, pea ‘i ho‘o fai tau ki ai ke hamu, ‘e ‘ikai te ke maumau hono ngaahi ‘akau, ‘i ho‘o apo ha toki ki ai; he te ke kai pē mei ai ka ‘e ‘ikai te ke tā; he ko e tangata ‘a e ‘akau ‘o e vao ke ke nofo‘aki hono tau‘i? 20Ngata pē ‘i he ‘akau ‘oku ke ‘ilo ‘oku ‘ikai ko e ‘akau kai, ‘a ia te ke maumau mo tā ka ke langa taua ‘aki ki he kolo ‘oku fai tau mo koe, kae ‘oua ke tō."

Teutalonome 7:2
" 2‘io, ka tuku atu kinautolu ‘i he ‘ao ‘e Sihova ko ho ‘Otua, ‘o ke taa‘i kinautolu; pea te ke taa‘i kinautolu ke ‘osi; ‘e ‘ikai te ke fai talite mo kinautolu, pe fai ha ‘ofa ki ai"

‘Ekisoto 23:33
"33‘E ‘ikai te nau nofo ‘i ho fonua; na‘a nau o‘i koe ke fai angahala kiate au: he kapau te ke tauhi honau ngaahi ‘otua, kuo pau ke hoko ia ko e tauhele kiate koe."

Siosiua 11:14
"14Pea ko e koloa ‘o e ngaahi kolo ko ia mo hono mānumanu, na‘e vete ia ‘e ha‘a ‘Isileli ma‘anautolu; ka ka ‘ilonga ha tangata na‘a nau taa‘i ia ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā, kae‘oua ke ‘osi honau faka‘auha: na‘e ‘ikai te nau tuku ha toko taha na‘e kei manava"

KO E LAO KI HE NGAAHI KOLO MAMAʻO, ʻA E ANGA HONO TAUʻI KINAUTOLU. Ko e kolo kotoa ko ení naʻe tuʻutuʻuni ke ʻoua naʻa fakamoʻui ai ha meʻa ʻoku manava. Naʻe anga fēfē ʻa hono lava ʻe ha ʻOtua faimeesi mo faitotonu ke fai ha tuʻutuʻuni ke fakaʻauha ʻa e kakai kotoa ʻi he ngaahi senita ko ení? Naʻa ne fai ení ke maluʻi ʻa hono kakaí mei he fai meʻa fakalielia ʻa e ngaahi kakaí ni, ʻi heʻenau lotu ki honau ngaahi ʻotua ʻaitolí, he te ne ʻomi ʻe ia ʻa e meʻa pau ki ʻIsileli (v.18). Ka ko hono moʻoní, ko ʻIsileli, naʻe ʻikai ke nau fakaʻauha kakato, ʻa e kakai kovi ko ení, ʻo hangē ko honau fekauʻi ʻe he ʻOtuá. Ko ʻIsileli naʻe tuʻumaʻu hono fakamalohia kinautolu ʻe he kakai naʻe ʻikai ke nau tamateʻi, pea nau toe aʻusia ʻo lahiange ʻi he hoko ʻa e lingitotó mo e fakaʻauha ʻi he kimuʻá, he kapau naʻa nau muimui pe ki he ngaahi fakahinohino ʻa e ʻOtuá ʻi he ʻuluaki feituʻu (Sio 7:2-10).


Ko e taha ʻo e fakatokanga ʻi hení ʻi hono tauʻi ʻo e ngaahi kolo ko Kenaní. Ko e ngaahi ʻakau fuá ʻe ʻikai ke fakaʻauha. ʻOku ʻikai ke ʻuhinga pe ki hono fua ʻe ʻaonga pea ʻe ʻaonga ki he papá maʻa kinautolu, ka koeʻuhí ko e taimi ʻoku ʻaʻafu ai ʻa e taú ko e tangata ʻoku ʻikai te ne toe fakakaukauʻi ʻe ia ha lelei maʻae kakaí. Ka ko hono tamateʻi ʻa e ʻakaú ʻoku ʻikai ke ne fai kovi kia kinautolu. Ka ki he laó ni ʻokú ne akoʻi kitautolu ko e ʻOtuá, ko e kaumeʻa fafale ia ʻo e tangatá, pea mo e tangatá kiate ia, pea ko e lao ʻa e ʻOtuá, ʻoku tau poto he lāungá, ʻo hangē ʻoku mamafa ʻa e ʻioké, ka ko ʻetau kumi pe hotau manakó mo ʻetau fiemalié, kae lolotonga ko iá ko ʻetau ngaahi ʻuakai mo ʻetau ngaahi mamahi ʻoku tau fakaʻamua ha meʻa fakatupu fiefia, ʻio, ko hotau ngaahi fili moʻoní ia ʻa ʻetau leleí. Pea ko e taumuʻa lahi ia ʻo e ngaahi tuʻutuʻuni fakaʻOtuá, ke taʻofi kitautolu mei hono fakaʻauha ʻetau moʻui mo e meʻakai ʻaki pe hotau natula tangata, ʻoku fiemaʻu ʻetau fakaongo ki he tataki ʻoku fai ʻe he ʻEikí ʻi hono Laumalie Maʻoniʻoní ke tau hao mei he fakaʻauhá.

Monday, 22 May 2017

Monite 22 Me, 2017

Teutalonome 20:10-14; Nomipa 31:7; Siosiua 8:2; 22:8; 2 Samiuela 20:18,20

Teutalonome 20:10-14
"10Ka ke ka ‘unu‘unu ki ha kolo ke fai tau ki ai, te ke tala melino ki ai. 11Pea ka ‘iloange te nau tali melino mai, ‘o to‘o kiate koe, pea ko e kakai kotoa ‘e ma‘u ‘i ai te nau tali fatongia kiate koe, mo tauhi koe. 12Pea kapau ‘e ‘ikai te nau tali melino kiate koe, ka nau fai tau pē mo koe, pea te ke ‘ohofia ia: 13pea ka tuku ia ki ho nima ‘e Sihova ko ho ‘Otua, pea te ke taa‘i ‘a e tangata kotoa ‘aki ‘a e mala ‘o e heletā: 14ka ko e kau fefine, mo e tamaiki, mo e monumanu, mo e me‘a kotoa pē ‘i he kolo, ‘io, ‘a hono vete, te ke ta‘ofi ma‘a u; pea te ke kai ‘a e vete ‘o ho ngaahi fili, ‘a ia kuo foaki ‘e Sihova ko ho ‘Otua kiate koe."

Nomipa 31:7
"7Pea na‘a nau tau‘i ‘a Mitiani, ‘o hangē ko e fekau ‘a e ‘Eiki kia Mōsese; pea na‘a nau tāmate‘i ‘a e tangata kotoa pē."

Siosiua 8:2
"2pea te ke fai ki ‘Ai mo hono tu‘i, ‘o hangē ko ho‘o fai ki Sielikō mo e tu‘i ‘o‘ona: ka ko hono koloa pē, mo hono monumanu, te ke vete ma‘amoutolu: fakatoka ha‘amou malumu ki he kolo mei hono feitu‘u ki ko."

Siosiua 22:8
"8Kae‘uma‘ā ‘i he tukuange kinautolu ‘e Siosiua ke ‘alu ki honau ngaahi tēniti, na‘a ne tāpuaki‘i kinautolu: ‘io, na‘a ne lea kiate kinautolu, ‘o pehē, Foki ā ki homou ngaahi tēniti mo e koloa lahi, mo e monumanu tokolahi, mo e siliva mo e koula, mo e kapa mo e ‘aione, mo e ngaahi kofu lahi ‘aupito: mou tufa fakataha mo homou kāinga ‘a e vete ‘o homou ngaahi fili."

2 Samiuela 20:18,20
"18Pea lea ‘a e fefine, ‘o pehē, Na‘a nau fa‘a lau mu‘a ‘o pehē, Ko hono totonu ke tau huhū ki ‘Ēpeli; pea ‘i hono fai pehē na‘e mate ai ‘a e me‘a. 20Pea tali ‘e Sioape, ‘o pehē, Molekemama‘o, molekemama‘o ha‘aku fōngia hifo pe maumau‘i ha me‘a."

KO E FOUNGA KE NAU FAI ʻAKI ʻA E TAÚ. Ko hono hinoiʻi ʻeni ʻo ʻIsileli ki he founga te nau fakahoko tau ʻaki mo e kakai ʻo Kenaní. ʻI he taimi te nau aʻu ai ki ha kolo ke tauʻi, kuopau ke nau ʻuluaki ʻoange ki he kolo ko ia ʻa e fakatokanga, pea kapau te nau tali melino kinautolu pea tali melino pe ki he kakai ʻo e kolo ko iá, pea ko e kakai ʻo e koló te nau faifatongia mo tauhi ki ʻIsileli. Ko ʻenau hanga ia ʻo fakahaaʻi ʻa e kelesi ʻa e ʻOtuá ʻoku tuha mo e kau angahalá. He neongo ko e faitotonu taha ia, ke ne ʻekea ʻenau angahala kuo fai hangatonu ki hono fofongá. Pea ʻikai ko ia pē ka ʻoku faingofua p eke fakaʻauha kinautolu, ka heʻikai maʻu ai haʻane hoifua ʻi heʻenau ʻauhá. Pea ʻoku finangalo pe ke malangaʻi, mo tuʻuaki ʻa e melinó, mo e kolenga ki he kau angahalá ke maʻu ʻa e fakalelei mo e ʻOtua ʻia Kalaisi, koeʻuhi ko kinautolu ʻoku taukovi taha ki heʻene faitotonu, ke nau teuteu ke tō ki he afí ʻo hangē ko ha feilaulau, ʻio, he ko e feilaulaú ʻoku tutu ʻi he afi he kapau te nau ʻai ia, ko ʻenau tali ki he melinó, ʻo nau ʻataʻatā kiate ia. Ko e tukunga leva te nau aʻu ki aí, te nau hoko ko ʻene kau sevaniti. Ko hai kinautolu maʻae taú, he kuopau kitautolu ia maʻae melinó.


Ko e finangalo ʻo e ʻOtuá ke nau fakaʻauha ʻa e tangata kotoa pe, kae tuku ʻa e kakai fefine mo e tamaikí koeʻuhi ko hono taʻe tali melino kinautolu, pea ko e ʻOtuá te ne tuku kinautolu ki he nima ʻo haʻa ʻIsileli, ko ia ʻoku pule ka ʻoku ʻikai te ne fakamalohiʻi ha taha ki he moʻuí. ʻOkú ne tuku pe ki he pule mo e faʻiteliha ʻa e faʻahinga ʻo e tangata. ʻOku fēfē hono fakalilifu ʻenau keisi, ʻa ʻenau taʻetatau ʻo fepaki mo ia naʻa ne ngaohi kimautolú, pea nau fakaʻai ki heʻenau melino pea ko hai ia ʻe taʻe fie tukulolo ke hoko ko ʻene sevaniti. Tauange ʻi heʻetau ʻi he moʻui foʻou ʻia Kalaisí ʻoku tau liʻoa kotoa ʻa e kitautolu kiate Ia, mo ia ʻiate kitautolu. Tuʻu fakakalikali ʻi hotau ʻEiki maʻa hono langilangi.

Sunday, 21 May 2017

Sapate 21 Me, 2017

Teutalonome 20:1-9;  1Tim 6:11-16;  Matiu26:48-54

Teutalonome 20:1-9
"1KA ke ka ‘alu ke fai tau mo ho ngaahi fili, pea ke vakai ha tau hoosi mo ha tau sāliote, ha kakai tokolahi hake ‘iate koe, ‘oua te ke manavahē kiate kinautolu: he ko Sihova ko ho ‘Otua ‘oku ‘iate koe, ‘a ia na‘a ne ‘ohake koe mei ‘Isipite. 2Pea ko eni, ka mou ka ‘unu‘unu atu ke fai ‘a e tau, ‘e hā‘ele mai ‘a e taula‘eiki ‘o lea ki he kakai, 3pea te ne pehē kiate kinautolu, Fanongo mai, ‘a ‘Isileli, ko ho‘omou ‘unu‘unu atu ē ke fai tau mo homou ngaahi fili: ‘oua na‘a vaivai homou loto; ‘oua te mou manavahē, pea ‘oua te mou tailiili, pea ‘oua te mou teki kiate kinautolu; 4he ko Sihova ko homou ‘Otua ia ‘oku hā‘ele mo kimoutolu ke fai tau mo homou ngaahi fili ma‘amoutolu, ke fakahaofi kimoutolu. 5Pea ‘e lea ‘a e kau ‘ōfisa ki he kakai, ‘o pehē, Ko hai ha tangata kuo langa hano fale fo‘ou, ka kuo ‘ikai huufi? ke ‘alu ia ‘o foki ki hono ‘api; na‘a ne mate ‘i he tau, pea huufi ia ‘e ha taha kehe. 6Pea ko hai ha tangata kuo tō ngoue vaine, ka kuo te‘eki polopolo? ke ‘alu ia ‘o foki ki hono ‘api; na‘a ne mate ‘i he tau, pea polopolo ia ‘e ha taha kehe. 7Pea ko hai ha tangata kuo ne polo‘i ha fefine, ka kuo te‘eki fai ha nonofo? ke ‘alu ia, ‘o foki ki hono ‘api; na‘a mate ia ‘i he tau, pea ma‘u ‘a e fefine ‘e ha tangata kehe.
8Pea ‘e fai atu ‘a e kau ‘ōfisa ‘enau lea ki he kakai, ‘o pehē, Ko hai ha tangata ‘oku manavahē mo loto vaivai? ke ‘alu ia ‘o foki ki hono ‘api; na‘a vai ‘a e loto ‘o hono kāinga ‘o hangē ko ho‘ona. 9Pea ka ‘osi leva ‘a e lea pehē ‘a e kau ‘ōfisa ki he kakai, te nau tu‘utu‘uni ha hou‘eiki tau ke taki ‘a e kakai."

1Timote 6:11-16
"11Ka ko koe, tangata ‘o e ‘Otua, hola mei he ngaahi me‘a pehē; ka ke tuli ki he faitotonu, ki he lotu mo‘oni, ki he tui, ki he ‘ofa, ki he kātaki, ki he anga vaivai. 12Tau ‘a e tau lelei ‘o e tui, puke ki he mo‘ui ta‘engata, ‘a ia ne ui koe ki ai, pea na‘a ke fai ‘a e tukupā lelei ‘i he ‘ao ‘o ha kau fakamo‘oni tokolahi. 13Ko e ‘Otua ē, ‘a ia ‘oku ne tauhi ‘a e mo‘ui ‘a e me‘a kotoa pē, mo Kalaisi Sīsū, ‘a ia na‘a ne fakamo‘oni ki he‘ene tukapā lelei ‘i he pule ‘a Ponitō Pailato. 14‘Oku ou na‘ina‘i atu ke ke tauhi ‘a e fekau ke ta‘emele mo ta‘efa‘a lau‘i, ‘o a‘u ki he fakahā mai ‘o hotau ‘Eiki ko Sīsū Kalaisi. 15‘A ia te ne fai ‘i hono ngaahi taimi totonu, ‘e he ‘Ene ‘Afio ko e Pule Mohu Monū‘ia mo Tāfataha; ko e Tu‘i ‘o kinautolu ‘oku tu‘i, mo e ‘Eiki ‘o kinautolu ‘oku ‘eiki. 16‘A ia ‘oku ‘a‘ana toko taha pē ‘a e ta‘efa‘amate, he‘ene ‘afio ‘i he maama ta‘efa‘a fotuaki; ‘a ia kuo te‘eki ke mātā ‘e ha tangata, pe te ne lava ke sio ki ai–ke ‘o ‘Ene ‘Afio ‘a e faka‘apa‘apa, pea mo e pule ta‘engata, ‘Ēmeni."

Matiu26:48-54
"48Pea ko hono lavaki kuo ne tuku kiate kinautolu ha faka‘ilonga, he‘ene pehē, Ka u ka ‘uma ki ha taha, ko ia ia, mou puke. 49Pea ‘unu‘unu leva ia kia Sīsū, ‘o ne pehē, Lāpai, si‘oto‘ofa; ‘o ne ‘uma lolomi kiate ia. 50Pea pehē ‘e Sīsū ki ai, Siana, ko e me‘a kuo ke ha‘u ai26.50 ko e [hā e] me‘a kuó ke ha‘u aí?; pe ‘Ai ke vave, kaume‘a. – Pea toki ‘unu‘unu mai ‘a e kakai, ‘o nau ala mālohi kia Sīsū, ‘o puke ia. 51Pea ‘iloange, ko ha toko taha ‘iate kinautolu na‘e kau mo Sīsū na‘a ne ala ‘o unuhi ‘ene heletā, ‘o ne taa‘i ‘a e tamaio‘eiki ‘a e Taula‘eiki Lahi, ‘o ne tu‘usi hono lau‘i telinga. 52Pea toki pehē ‘e Sīsū ki ai, Fakafoki ho‘o heletā ki hono tu‘unga; he ‘ilonga kinautolu ‘oku ala ki he heletā te nau mate heletā. 53He ‘oku ke pehē koā ‘oku faingata‘a kiate au ke kole ‘eni ki he‘eku ‘Eiki, ke ne ‘omi ha konga kau ‘āngelo ‘e hongofulu mā ua, pe lahi hake, ke tapa kiate au? 54Kae fakamo‘oni fēfē ai ‘a e ngaahi folofola, ‘a ia ‘oku fakahā kuo pau ke hoko ‘o pehē?"

KO E SAPATE ENI MAʻAE NGAAHI TAMAÍ, he ko e tamai kotoa pe ko e taki fakalaumalie kinautolu ki he ngaahi fāmilí. Ko e ngaahi tau kotoa pe naʻe fakahoko ʻe ʻIsileli ʻi he ngaahi feituʻu naʻa nau ʻi aí. ʻO fakatatau ki he finangalo ʻo e ʻOtuá, naʻa nau ʻamanaki ki he tokoni makehe, te ne fai kia kinautolú. Pea ko ia pe honau falalaʻangá. Pea nau fakapapauʻi ʻi he ngaahi ngāue fakaofo, kuo ne fai maʻa kinautolu kimuʻa, pea ko e ngaahi meʻa ni, naʻe fakamanatu ia kia kinautolu ʻe he kau taulaʻeikí ko honau fakalotolahi. ʻOku tukunga pehē ʻa e ngaahi tamaí, ʻa ʻenau fakalotolahiʻi ʻene memipa kotoa ʻo e fāmili ke nau tuʻu ʻi he fononga maʻa Kalaisi, he ko ia ʻa e ʻEikitau ʻo e fonongaʻanga. He ko e ngaahi ʻamanaki kotoa ko ení, ʻoku nau fakataipe mai ʻa e tau fakakalisitiane.

Naʻe ʻi ai ʻa e faʻahinga naʻe fekau ke nau foki ki honau ngaahi ʻapí ʻo ʻoua te nau kau kinautolu ʻi he taú. Ko e faʻahinga naʻe toki langa, pe fakatau honau falé, ka kuo teʻeki huufi, mo e faʻahinga naʻa nau tō haʻanau ngoue vaine, ka kuo teʻeki ke polopolo, pea mo ha tangata kuo poloʻi ki ha fefine ke na mali, pea mo ha niʻihi ʻoku manavahe, mo loto vaivai. Ko e ʻOtuá, heʻikai te ne ngāueʻaki ha kakai tangata ki heʻene taú, ʻaki hono fakamalohiʻi kinautolu, ka kuopau ke nau pole pe ki ai. Ko e kotoa hoʻo kau tau te nau maʻu loto ki ai (Sa 110:3). Ko e lele ʻi he fakapuepue ʻa e kalisitiané mo e tau ʻa e tau lelei ʻo e tuí, kuopau ke tau tuku ki he tafaʻaki ʻa e fakamamafa kotoa, ʻa e ngaahi meʻa te ne uesia hotau ʻatamaí, ʻo ʻai kitautolu ke tau taʻeloto.


Ko Pita naʻa ne tuʻusi ʻa e telinga ʻo e sevaniti ʻa e taulaʻeiki lahi (Sn 18:10). Naʻe feinga ʻa Pita ke ne maluʻi, ʻa ē naʻa ne sio ki ai, hangē te nau foʻí. He naʻe ʻikai te nau ʻiloʻi ko Sīsuú ia kuopau ke pekia. Koeʻuhí, ke maʻu ʻa e ikuná. He naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsū ia ʻene tukulolo haohaoa ki he finangalo ʻo ʻene Tamaí. Ko hono puleʻangá heʻikai fakalakalaka ʻaki ʻa e ngaahi heletā, kae fai ʻaki ʻa e tui mo e talangofua. Pea ne toʻo ʻa e telinga ʻo e tamaioʻeikí ʻo fakamoʻui

Saturday, 20 May 2017

Tokonaki 20 Me, 2017

Teutalonome 19:15-21; 17:9; Levitiko 24:20; Nomipa 35:30; Saame 27:12; Matiu 5:38; 18:16

Teutalonome 19:15-21
"15‘E ‘ikai tu‘u ha fakamo‘oni ‘e toko taha pē ki ha tangata ‘i ha kovi pe angahala, pe ko e hā ‘a e angahala kuo ne fai: ko e lea ‘a ha fakamo‘oni ‘e toko ua, pe ko e lea ‘a ha fakamo‘oni ‘e toko tolu, ‘e pau ai ha me‘a. 16Ka tu‘u ha fakamo‘oni kākā ki ha tangata ke fakamatala ki he‘ene ngāue hala; 17pea ‘e fakatou tutu‘u ‘a e ongo me‘a ‘oku na fakamaau ‘i he ‘ao ‘o Sihova, ‘i he ‘ao ‘o e kau taula‘eiki mo e kau fakamaau ‘o e taimi ko ia; 18pea ‘e ‘eke ‘e he kau fakamaau ke mahu‘ingamālie: pea ka ‘iloange ko e fakamo‘oni loi ‘a e fakamo‘oni ko ia, pea kuo ne fakamo‘oni ki hono kāinga; 19te mou toki fai kiate ia, ‘o hangē ko ‘ene fakakaukau ke fai ki hono kāinga: ka ke ‘ave ai ‘a e kovi mei ho lotolotonga. 20Pea ko hono toe te nau fanongo ki ai, pea te nau manavahē, pea ‘e ‘ikai te nau toe feia ha kovi pehē ‘i ho lotolotonga. 21Pea ‘e ‘ikai te ke mata mamae ki ai; ko e mo‘ui pē ma‘a ha mo‘ui, ko e mata pē ma‘a ha mata, ko e nifo pē ma‘a ha nifo, ko e nima pē ma‘a ha nima, ko e va‘e ma‘a ha va‘e."

Teutalonome 17:9
"9pea te ke hoko ki he kau Līvai taula‘eiki, mo e fakamaau ‘oku nofo ‘i he taimi ko ia; pea te ke huhū ki ai; pea te nau fakahā ‘a e lea ‘o e fakamaau."

Levitiko 24:20
"20ko e fasi ‘aki ha fasi, ko e fo‘i mata ‘aki ha fo‘i mata, ko e nifo ‘aki ha nifo: hangē ko e mele kuo ne fai ‘i he tangata ‘e pehē hono fai kiate ia."

Nomipa 35:30
"30‘Ilonga ‘a ia ‘oku ne te‘ia ha toko taha, ‘e tāmate‘i ‘a e fakapō ‘i he fakamo‘oni ‘a ha ni‘ihi, ka ‘e ‘ikai fakamāumatea ha taha ‘i he fakamo‘oni ‘a ha toko taha pē."

Saame 27:12
"12‘Oua ‘e tukuange au ke fai ‘a e loto ‘o hoku ngaahi fili:
He kuo tu‘u kiate au ‘a e kau fakamo‘oni loi,
Mo e fa‘ahinga ‘oku hō ‘aki ‘a e fakamālohi."

Matiu 5:38
"38Kuo mou fanongo na‘e folofola‘aki, Ke totongi ‘aki ‘a e fo‘i mata ha fo‘i mata, mo e fo‘i nifo ha fo‘i nifo"

Matiu 18:16
"16Ka ‘oka ‘ikai te ne tokanga, ke ke toe ‘alu mo koe ha toko taha, pe ha toko ua, koe‘uhi ke fakapapau ‘a e ngaahi me‘a mei he fakamo‘oni ‘a ha toko ua, pe toko tolu"

KO E KAU FAKAMOʻONÍ. Ko e lao eni ʻo fakafepakiʻi ʻa e fakamoʻoni loí. Ko e fakamoʻoni ha tokotaha pe, ʻoku totonu ke ʻoua ʻe tali ke ne ʻomi ha fakamoʻoni ki he hia ʻoku hokó koeʻuhi ko e tauteá ʻoku totonu ke paasi mai, ʻi he funga ʻo ʻene fakamoʻni tokotaha. Ko e lao ko ení kuo tau maʻu ia ʻia Nom 35:30 mo e vahe 17:6. Ko e fiemaʻu ha fakamoʻoni ha tokoua pe toko tolu ke malu ʻo fakafepaki ki he ngaahi loi fakatuʻutamaki ʻa e tokotaha hiá. ʻOku hā ngali fakamā ʻa e laó ni ʻi hono ʻai ki he faʻahinga ʻo e tangata he loí, mo e taʻefalalaʻanga he ko e tangata kotoa pe ko e fakamahalo pe ka ko e langilangi ʻo e kelesi ʻa e ʻOtuá, ʻa e lekooti kuo ne foaki mai mo e fakatokanga ki hono ʻAlo ʻoku fakapapauʻi fakatouʻosi ʻe Hevani pea ʻi māmani ʻaki ʻa e fakamoʻoni ʻe tolu (1 Sn 5:7,8). Tau tuku ʻoku moʻoni pe ʻa e ʻOtuá kae loi ʻa e kakai kotoa pe (Lo 3:4).


Ko ha fakamoʻoni loi ʻoku totonu ke ne fakatupu ʻa e tautea tatau pe mo ia ʻoku hilifaki ki he tokotaha ʻoku talatalaakí. ʻOku ʻikai lava ha lao ʻo totonu, ko ʻene ʻaonga ki he kakaí ʻa e ngaahi totongi huhuʻi fefeka ʻoku hilifakí. Ko e ngaahi tautea ʻoku nafaʻifaʻitakiʻanga. Te ne fakatokanga ki he kakai kehe, ke ʻoua te nau toe fai ʻa e meʻa tatau, kuo fai ʻa hono tautea. Pea ʻi he vahé ni, ko e fakatokanga lelei ia, pea ki he kau kalisitiané, ʻoku ʻikai ko ʻenau tokanga pe ki he ngaahi fakamoʻoni ʻa e kakaí, ka ke nau tokanga, ke ʻoua ʻe fakatupu ha fakamoʻoni loi ʻaki ha taki holo ʻi he kakai (Lev 19:16). Pea ke ai honau ngaahi konisenisi ke ne fakatokangaʻi kinautolu mei he hia. Pea ko hai ia ʻoku taʻehalaia ʻi he ʻao ʻo e lao ʻa e ʻOtuá? ʻOua ʻe toe toloi, hola leva ki he kolo hufangaʻanga kuo teuteu maʻa kimoutolu ʻia Sīsū Kalaisi. “Ko e moʻui maʻa ha moʻui…ko e vaʻe maʻa ha vaʻe!” Ko e lao ki he totongi huhuʻi naʻe fokotuʻu ia ko e moʻoni fakaengāue, ko e tautea, ʻoku totonu ke fakafeʻunga pe ki he hia naʻe faí (ʻEki 21:23-25 ; Lev 24:17-20). Ko e lahiange ʻa e hiá, ko e fefeka ange ia ʻa e tauteá. He ko e laumalie tatau pe ʻo e fakamaauʻangá. Ko e fakamoʻoni loí, te ne maʻu pe ʻa e tautea tatau mo ia naʻe tefito ai ʻa e hiá. Ko e moʻoni ʻo e ʻai ʻa e tauteá ke feʻunga mo e hiá pea ʻoku totonu ke tokanga ki ai ʻa e kakai ʻo e ʻahó ni. Tokanga ki he fai moʻoní telia ʻa e ʻaho ʻo e ʻOtuá, ʻo ne tokangaʻi ʻa e meʻa kotoa ʻo taimi.

Friday, 19 May 2017

Falaite 19 Me, 2017

Teutalonome 19:14; 27:17; Paloveepi 22:28

Teutalonome 19:14
"14‘E ‘ikai te ke hiki ‘a e kau‘ā ‘o ho kaungā‘api, ‘a ia ne ‘ai ‘e he kakai ‘o e kuonga mu‘a, ‘i he tofi‘a te ke ma‘u ‘i he fonua ‘oku foaki kiate koe ‘e Sihova ko ho ‘Otua ke ke ma‘u."

Teutalonome 27:17
"17Mala‘ia ā ka ko ia ‘oku ne hiki ‘a e kau‘ā ‘a hono kaungā‘api.Teu 19.14 Pea ‘e pehē ‘e he kakai kotoa, ‘Ēmeni."

Paloveepi 22:28
"28‘Oua te ke hiki ‘a e kau‘ā tupu‘a,
‘A ia na‘e fokotu‘u ‘e ho tupu‘anga."


ʻOUA ʻE HIKI ʻA E KAU‘Ā ʻO HO KAUNGĀʻAPÍ. He ko e koloa ʻa e ngaahi tukitukíʻo e ngahi tofiʻa ko hono liliu ʻa e laine fakaʻilongá, ko e ola ia ʻo e kākā ʻo e ngaahi fāmili ʻe niʻihi ʻo situʻa mei he tofiʻa ʻo e fonuá, kuo foaki ʻe he ʻOtuá kia kinautolu. Ko e fakahinohino kuo ʻoange fakapatonu, ke tuʻumaʻu ʻa e ngaahi kauʻaá ʻi Kenani. Pea ke fakatatau ki he vahevahe ʻo e fonuá, ki he ngaahi matakalí, mo e ngaahi fāmilí, ko honau ʻinasí. Pea ko e finangalo ia ʻo e ʻOtuá, ki he taha kotoa pe, ʻoku totonu ke ne ʻiloʻi hono tofiʻa totonu, pea ko e kotoa hono ngaahi ʻuhinga lelei, ʻoku totonu ke ngāueʻaki ke maluʻi ʻa e ngaahi ʻohonoa, mo e fakamamahi ʻi he fai meʻa halá. ʻI he tonu ʻa e fakanofonofó, kuopau ke fai ʻa e tokanga ki ai, kapau ʻoku malava, ʻoua ʻe tuku ʻa e fakakikihi ke tupu, ko e fakamatalaʻi laó ke ʻoange ʻa e koloá ʻo ʻikai ko hono hiki ʻa e kauʻā, naʻe ʻuluaki ai ka maʻu, ka ko ha tangata naʻa be fai fakapulipuli pe ʻene meʻa naʻa ne faí ke ne maʻu ia maʻana, ʻa e meʻa ʻa hono kaungaʻapí. Ko e ngaahi kau ʻaá, naʻe fokotuʻu ia ʻe he nima ʻo e tangata, ka ko ia naʻa ne hiki iá, ko ha kaihaʻa ia, ʻoku ne kaihaʻasi ʻa e lao ʻa e ʻOtuá. Ke ʻai ʻa e tangata kotoa pe ke ne fiemalie, ʻi he tofiʻa ʻoku ʻoʻona pea ke faitotonu ki hono kaungāʻapí. ʻOku hangē ko e founga pe eni ia ʻoku faʻa fai ke fakafaikehekeheʻi ʻaki ʻa e ngaahi koloa kuo maʻu ʻi he ngaahi ʻaho ko iá. Ko e hiki ia ʻo e ngaahi kauʻaá ko e hia ia ʻo tatau mo liliu keheʻi, fakaʻauha, pe ko e kaniseli ʻa e ngaahi hingoa ʻoku ngāueʻaki ʻe he ngaahi tofiʻa he ʻaho ni. ʻOku tapu ke te fakatupu ha fakafepaki ki hoto ngaahi kauʻangā‘api pe ke fai ha faʻahinga meʻa ke ne fakatupu ha fekeʻikeʻi, mo hotau ngaahi kaungāʻapi. He ʻoku talamai ʻe he ʻapositoló “ʻOua naʻa ai ha mou moʻua ki ha niʻihi, ngata pe ʻi he taha ke ʻofa ki ai, he ko ia ʻoku ne ʻofa ki he taha kuo ne ʻosiki ʻa e laó (Lo 13:8). ʻOku tuʻumaʻu hotau moʻua kia Kalaisi, koeʻuhi ko ʻene ʻofa hulu kuo ne lilingi maʻa kitautolu, ko e founga pe ʻe taha te tau lava ai ʻo totongi fakafoki ʻa e moʻua ko ení, ke fakakakato hotau moʻua, ke tau ʻofa ki he kakai kehe. Koeʻuhi ko e ʻofa ʻa Kalaisí ʻoku taʻengata maʻu pe ia, mo lahi ʻiate kitautolu, te tau maʻu, maʻu pe ʻa e moʻua ke ʻofa ki hotau kaungaʻapí.

Thursday, 18 May 2017

Tu'apulelulu 18 Me, 2017

Teutalonome 19:8-13; 12:29; 13:8; Nomipa 35:16,24; Siosiua 20:7-9; 1 Tuʻi 2:21

Teutalonome 19:8-13
"8Pea kapau ‘e toloi ho kau‘ā ‘e Sihova ko ho ‘Otua, ‘o hangē ko ‘ene fuakava ki ho‘o ngaahi kui, ‘o ne ‘atu kiate koe ‘a e fonua kotoa na‘a ne tala‘ofa ke ‘atu ki ho‘o ngaahi kui; 9(kapau te ke tauhi mo fai hono kotoa ‘o e fekau ni, ‘a ia ‘oku ou fekau atu he ‘aho ni, ke ‘ofa kia Sihova ko ho ‘Otua, pea ke fou ‘i hono ngaahi hala ma‘u ai pē) pea te ke toki hanga ‘o fakalahi ‘a e tolu‘i kolo ko ē ‘aki ‘a e tolu‘i kolo kehe: 10ke ‘oua na‘a lilingi ‘a e toto ‘o e ta‘ehalaia ‘i he fonua ‘a ia ‘oku ‘atu ‘e Sihova ko ho ‘Otua mo‘ao tofi‘a, kae ‘iate koe ha toto. 11Ka ‘o kapau ‘oku ‘i ai ha taha ‘oku fehi‘a ki hono kaungā‘api, ‘o ne toka malumu ki ai, ‘o ne tu‘u hake ki ai, ‘o taa‘i ‘ene mo‘ui, ‘o ne pekia; ‘o ne toki hola ki ha taha ‘a e ngaahi kolo ko ia: 12pea ‘e fekau ‘e he mātu‘a ‘o hono kolo ke ‘omi ia mei ai, pea te nau tuku ia ki he nima ‘o e koeli tongi-toto ke ne mate. 13‘E ‘ikai te ke mata mamae kiate ia, ka te ke ‘ave ‘a e toto ‘o e ta‘ehalaia mei ‘Isileli, ka ke tu‘umālie."

Teutalonome 12:29
"29Ka kuo tu‘usi ‘e Sihova ko ho ‘Otua mei ho ‘ao ‘a e ngaahi pule‘anga, ‘a ia ‘oku ke ‘alu ki hē ke ma‘u, pea kuo ke ma‘u kinautolu, ‘o nofo ‘i honau fonua"

Teutalonome 13:8
"8‘ā, ‘e ‘ikai te ke momo‘i tui kiate ia, pe fakaongo kiate ia; pea ‘e ‘ikai ‘ofa ho mata ki ai, pea ‘e ‘ikai te ke mamae‘i, pea ‘e ‘ikai te ke fufū ‘ene me‘a: ka te ke mātu‘aki tāmate‘i ia"

Nomipa 35:16,24
"16Ka ‘o kapau na‘a ne taa‘i ia ‘aki ha me‘a ukamea, ‘o ne pekia, ko e fakapō ia: ‘e mātu‘aki tāmate‘i ‘a e fakapō. 24pea ‘e toki fakamaau ‘e he fakataha ‘i he vaha‘a ‘o ia na‘a ne tā pea mo e koeli tongitoto, ‘o fakatatau ki he ngaahi kupu‘i konisitūtone ko eni."

Siosiua 20:7-9
"7Ko ia na‘a nau tapui ‘a Kētesi ‘i Kāleli, ‘i he fonua mo‘unga ‘o Nafitalai, mo Sikemi ‘i he fonua mo‘unga ‘o ‘Ifalemi, mo Kiliati-a‘apa ‘i he fonua mo‘unga ‘o Siuta (ko Hepeloni ia). 8Pea ‘i Tu‘a-Soatani fe‘unga mo Sielikō, ‘i hahake, na‘a nau tuku ‘a Pēseli, ‘a ia ‘oku tu‘u ‘i he toafa, ‘i he Misoa na‘e kau ki he matakali ‘o Lūpeni; pea mo Lemoti ‘i Kiliati ‘i he matakali ‘o Kata, pea mo Kōlani ‘i Pēsani mei he matakali ‘o Manase. 9Ko e ngaahi kolo tu‘utu‘uni ia ma‘a ha‘a ‘Isileli kotoa, mo e muli na‘e nonofo mo kinautolu, ke hola ki ai ha taha kuo ne te‘ia fāinoa ha taha, ke ‘oua na‘a mate ia ‘i he ngāue ‘a e tongi-toto, kae‘oua ke ne tu‘u ‘i he ‘ao ‘o e fakataha."

1 Tuʻi 2:21
"21Pea pehē ‘e he fefine, Ke ke ‘ange ‘a e Sūnemi ko ‘Apisaki ki ho tokoua ko ‘Atunaisa ke na nonofo."

KO E NGAAHI KOLO HUFANGA´, KO E FAKALAHI IA ʻA SIHOVA. Ko e tukunga ʻo e talangofuá kuo teʻeki ke fai ia ke hoko ai ʻa e fakalahi pe “toloi ho kauʻā”. Ko e palomesi ke fakalahi honau matātahi, naʻe teʻeki fakakakato ia. Ko e kolo hufanga ko eni ʻe tolú naʻe ʻikai koe tanaki mai taʻengata ia “Ka ko e tapuaki maʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá” Naʻa nau lea ʻaki eni “Naʻe ʻikai ko ha fekau noa, ka ʻi he ngaahi ʻaho ʻo e Misaia ko e Pilinisi, ko e kolo kehe ʻe tolu ʻe tanaki mai ki he kolo ko ení ʻe ono: Ko ʻenau ʻamanaki ia ʻe fakakakato ʻa e tohí, ka ʻoku tau ʻilo ʻia Kalaisi, naʻe ʻi ai ʻa e lavaʻi fakalaumalie ʻa e kosipeli ʻi ʻIsileli, kuo fakalahi ʻo fakatatau ki he palomesi, pea ʻia Kalaisi, ko e ʻEiki ʻo ʻetau Maʻoniʻoní, ko e hufangaʻanga ia kuo teuteu, maʻa kinautolu ʻoku tui, ʻo hola kiate ia. Ka ʻoku ʻikai ha hufangaʻanga ʻia Sīsū Kalaisi maʻae kau angahala, ʻoku nau kei hokohoko atu pe ʻenau faiangahalá. Kapau ʻoku tau angahala fieangahala hili ʻetau ʻilo kanokano ki he moʻoní, ʻoku ʻikai kei toe ha feilaulau ia ki he angahalá (hep 10:26). Ko kinautolu ʻoku nau hola kia Kalaisi mei heʻenau ngaahi angahalá, te nau hao ʻiate ia ka ʻoku ʻikai kiate kinautolu, ʻoku nau ʻamanaki ke nau fakamalumalu pe ʻiate ia ʻi heʻenau ngaahi angahala. Ko e fakamoʻui ʻiate ia, ʻoku ʻikai ke ne lava ʻa e fai peheé ke fakamoʻui. Ko e fakamaauʻanga ʻa e ʻOtuá, te ne ʻomai kinautolu, neongo ko e kolo hufanga ʻoku nau ʻi aí pea ki he maluʻi heʻikai haʻana totonu ki ai. Kāinga Moʻui Foʻou, ʻoku ʻikai ko ha fakaʻangeʻange ʻa hotau ui ʻe he ʻOtuá, mo hotau filí ke tau kau ʻi he moʻui foʻou ʻaʻaná, ke ne hoko ʻe ia ʻia Kalaisi ko hotau pule foʻoú, pea ko Kalaisi tonu ʻa hotau pou ʻaó, mo e pou afi ki heʻtau fononga mei taimi ki ʻItaniti. Tuʻu totonu ʻia Kalaisi, pea tukuange kakato hotau tataki ke fai ʻe he Laumalie Maʻoniʻoní ʻo ʻikai ko e kakano, mo e māmani he ko ia ʻoku ʻofa ki he māmaní, mo hono ngaahi meʻa ʻoku ʻi ai, ʻoku ʻikai ke ʻiate ia ʻa e ʻofa ki he Tamaí. Foaki kakato koe ʻi he tui falala kia Kalaisí, ko e kolo hufangá ia. (1 Sn 2:15)