Tuesday, 18 October 2016

Tusite 18 Okatopa, 2016

Nom 19:4-10 ; Eki 29:14 ; Lev 14:4 ; Hep 9:13,14 

Nomipa 19:4-10
"(4) Pea ‘e to‘o ‘e ‘Eliesa taula‘eiki ha me‘i toto ‘aki hono tuhu, ‘o ne taufu‘i ‘aki ‘a e toto ki he mata Tēniti Fe‘iloaki‘anga ‘o tu‘o fitu: (5) pea ‘e tutu ‘a e pulu fefine ka ne sio ki ai, ‘io, ‘e tutu hono kili, mo hono kakano, mo hono toto, fakataha mo hono kinoha‘a: (6) pea ‘e to‘o ‘e he taula‘eiki ha va‘a sita, mo ha ‘īsope, mo e kula-‘aho‘aho, pea te ne lī ia ki he afi ‘oku tutu ai ‘a e pulu. (7) Pea ‘e toki fō ‘e he taula‘eiki hono kofu, mo kaukau hono sino; pea hili ia te ne hū mai ki he ‘apitanga, ka te ne ta‘ema‘a ‘o a‘u ki he efiafi. (8) Pea ko ia na‘a ne tutu ia te ne fō hono kofu, mo kaukau hono sino, pea te ne ta‘ema‘a ‘o a‘u ki he efiafi. (9) Pea ‘e hiko ‘a e efuefu ‘o e pulu ‘e ha tangata ‘oku ma‘a, pea te ne fokotu‘u ‘i he tu‘a ‘apitanga, ‘i ha potu ‘oku ma‘a, pea ‘e tauhi ia ma‘a e fakataha ‘o ha‘a ‘Isileli mo‘o vai fakalanu: ko e feilaulau-angahala ia. (10) Pea ko ia ‘oku ne hiko ‘a e efuefu ‘o e pulu fefine te ne fō hono kofu, pea te ne ta‘ema‘a ‘o a‘u ki he efiafi: pea ‘e tu‘u ia ko e tu‘utu‘uni ta‘engata ki ha‘a ‘Isileli mo e muli ‘oku ‘āunofo kiate kinautolu."

'Ekisoto 29:14
"(14) Pea ko e kakano ‘o e pulu mo hono kili, mo hono kinoha‘a, te ke faka‘auha ‘aki ‘a e afi ‘i he tu‘a ‘apitanga: ko e me‘a angahala ia."

Levitiko 14:4
"(4) pea ‘e toki fekau ‘e he taula‘eiki ke kumi mai ma‘a e tangata ‘e fakama‘a ha ongo manupuna mo‘ui, ‘i he fa‘ahinga ‘oku ma‘a, pea mo ha va‘a sita, pea mo ha kula-‘aho‘aho, pea mo ha ‘īsope."

Hepelu 9:13,14 
"(13) He kapau ā na‘e lava ‘e he toto ‘o e fanga kosi mo e fanga pulu mo e efuefu ‘o ha pulu fefine, ‘i hono luluku ‘aki ‘a e kakai kuo ta‘ema‘a–kapau na‘e lava ‘e ia ke fakama‘a ‘a e kakano. (14) Huanoa ‘a e ta‘ata‘a ‘o Kalaisi, ‘a ia na‘a ne ‘oatu ‘e ia ia ta‘ehano mele ki he ‘Otua, fai ‘e ha laumālie laui ‘ītāniti–huanoa ‘ene fakama‘a ‘e he ta‘ata‘a ko ia hotau konisēnisi mei he ngaahi ngāue mate, ke tau tauhi ‘a e ‘Otua ‘oku mo‘ui."

Ko e hā hono mahuʻinga ʻo e efuefu ʻo e pulu fefine kulokulá? ʻI he taimi ʻe lave ai ha taha, ki ha sino ʻo ha taha kuo mate, ʻoku lau leva ia ʻoku ne taʻemaʻa, pea ʻe taʻemalava kiate ia, ke ne kau ki he lotú, mo e hū ki he ʻOtuá. Ko e ouau fakamaʻa ʻo e tokotaha taʻemaʻá, te ne lava ʻo fai ʻa e ngaahi feilaulau, pea mo hū ki he ʻOtuá. Ko e sino mate, ko e ʻuli malohi tahá ia, koeʻuhi ko e ola fakaʻosi ia ʻo e angahalá. Ko e feilaulau makehé, ko ha pulu fefine kulokula naʻe fiemaʻu, pea kuopau ʻe fai ia ʻe ha taha ʻoku maʻa, ʻa ia ko e taulaʻeiki pe ko ʻEliesá. Heʻikai ke fai ia ʻe ʻElone, he ʻoku ʻikai taau ia mo e taulaʻeiki lahí, ke lea ki ha meʻa taʻemaʻa pehē. 

Ko e efuefu ko eni ʻo e pulu fefiné, naʻe fakamaau ia ʻo tuku ʻi tuʻa ʻapitanga ʻi he feituʻu ʻoku malú, pea ka kuo fai leva ʻe ha taha ha meʻa taʻemaʻa, ʻoku ne ʻai leva ʻa e mei vai, pea tanaki atu ki ai ʻa e meʻi efuefu, pea koʻene feilaulau fakamaʻa leva ia. Pea ko ia ʻoku ui ʻe he punaké ko e “Vai Koloa” (Himi 563) mo e “Vai fakamaʻa” ko e taʻataʻa pē ʻo Sisū. Pea ko e vaiola ia maʻa māmani. Ko e ngaahi lao, mo e ngaahi ouau, ʻoku ʻikai te ne lava ʻo fakamaʻa ʻo e loto ʻo e kakaí. Ka ko e taʻataʻa pe ʻo Sisú, te ne fakamaʻa ʻe ia hotau ngaahi konisenisí, pea tau tauʻatāina mei he mate fakalaumalié, ka tau moʻui ʻo tauhi ki he ʻOtuá, pea tau tauʻatāina foki mei he ivi ʻo e angahalá. Kaekehe, naʻe tokonaki ʻa e ʻOtuá ia maʻa ʻIsileli ʻa e vai fakamaʻá, ko e efuefu ʻo e pulu fefine, ka Ne teuteu ʻe Ia ʻa hono ʻAló, pea mo hono taʻataʻá. Ko e vai fakamaʻa, maʻa māmani katoa, ʻIo, ʻa kinautolu ʻoku fakatomala, mo tui falala ki he ʻEiki ko Sisū Kalaisí. Ko ia ʻa ʻetau mataʻikoloa kainga Moʻui foʻou, ko eni ia ʻa hotau palopalema ʻi taimi pea mo ʻitaniti. Pea ʻikai haʻatau toe koloa, ka ko Kalaisi, ʻo tatau ʻi he mouʻi lelei, mo e mahamahaki, ko Kalaisi, tuʻu ai hoʻo falalá mo e ʻamanaki lelei ki he maama kahaʻú.

No comments:

Post a Comment