Nom 19:11-13 ; 5:2 ; 15:31 ; 31:19 ; Lev 7:20 ; 21:1 ; 22:3
Nomipa 19:11-13
"(11) Ko ia ‘oku ne lave ki ha ‘anga‘anga ‘o e tangata kuo pekia te ne ta‘ema‘a ‘o ‘aho fitu: (12) te ne fakalanu ia ‘aki ‘a e me‘a ko ē ‘i hono ‘aho tolu, pea ‘i hono ‘aho fitu te ne ma‘a: ka ‘o kapau ‘e ‘ikai te ne fakalanu ‘i hono ‘aho tolu, pea ‘e ‘ikai te ne ma‘a ‘i hono ‘aho fitu. (13) Ko ia ‘oku ne lave ki he ‘anga‘anga ‘o ha tangata kuo pekia, ‘o ‘ikai te ne fakalanu, ‘oku ne ‘uli‘i ‘a e Tāpanekale ‘o Sihova; pea ‘e tu‘usi ‘a e toko taha ko ia mei ‘Isileli: he na‘e ‘ikai taufu‘i ‘aki ia ‘a e vai fakalanu, ko ia ‘oku ne ta‘ema‘a; ‘oku kei ‘iate ia hono ta‘ema‘a."
Nomipa 5:2
"(2) Fekau ki ha‘a ‘Isileli ke nau kapusi mei he ‘apitanga ‘a kinautolu ‘oku kilia, mo ia fua pē ‘oku ‘au, mo ia ‘oku ta‘ema‘a ko ha pekia;"
Nomipa 15:31
"(31) Koe‘uhi ā kuo ne ta‘etoka‘i ‘a e folofola ‘a Sihova, pea kuo ne maumau ‘ene fekau: ‘e mātu‘aki tu‘usi ‘a e laumālie ko ia: te ne fua hono kovi."
Nomipa 31:19
"(19) Pea mou nofo ‘i tu‘a ‘apitanga ‘o ‘aho fitu: ‘ilonga ‘a ia kuo ne tāmate‘i ha taha, pea ‘ilonga ‘a ia kuo ne lave ki ha ‘anga‘anga, ke mou fakalanu ‘i hono ‘aho tolu mo hono ‘aho fitu, ‘a kimoutolu mo ho‘omou kau pōpula"
Levitiko 7:20
"(20) Ka ko e tokotaha ‘oku ne kai ‘a e kakano ‘o e feilaulau-‘ofa, ‘a ia ko e me‘a ‘a Sihova, ka ‘oku ‘iate ia hono ta‘ema‘a‘anga, ‘e tu‘usi ‘a e laumālie ko ia mei hono kakai"
Levitiko 21:1
"(1) Pea folofola ‘a Sihova kia Mōsese, ‘o pehē, Lea ki he kau taula‘eiki ko e fānau ‘a ‘Ēlone, pea tala kiate kinautolu, ‘E ‘ikai fakata‘ema‘a ia ‘e ha taha koe‘uhi ko ha me‘a faka‘eiki ‘i hono kakai"
Levitiko 22:3
"(3) Tala kiate kinautolu, ‘Ilonga ha taha ‘i homou hako ‘i homou ngaahi to‘utangata ‘a ia te ne ‘unu‘unu ki he ngaahi me‘a tapu, ‘a ia ‘oku fakatāpui ‘e ha‘a ‘Isileli kia Sihova, ka ‘oku ‘iate ia hano ta‘ema‘a‘anga, ‘e tu‘usi ‘a e laumālie ko ia mei hoku ‘ao: ko Sihova au."
Ko e ʻOtua ʻo e maʻá. Naʻe fai ʻe he ʻOtuá ʻa ʻene tuʻutuʻuni ki ʻIsileli, ke mahino ki hono kakaí, kuopau ke nau maʻa ʻo hangē pe ko Iá. Kuo Ne tuʻutuʻuni ʻa e ngaahi feilaulaú, ʻo fakataumuʻa pe ki he maʻá. Pea kuo ne tuʻutuʻuni eni ke ʻai ʻa e vai fakamaʻá, pe vai fakalanú ʻo makatuʻunga pe, ke fakamaʻa ai ʻa hono kakaí, telia ʻa e ʻuli ʻa e māmani ʻoku nau fetāngutuʻi ai, ʻo tefito pe ʻi he angahala, ʻoku moʻua ai ʻa e tokotaha kotoa pe ʻoku ʻi māmani, ʻa e meʻa ʻoku fehiʻa taha ai ʻa e ʻOtuá. He ko e ʻuhinga ʻa ʻene taʻofi ʻa e lave ki he sino maté, he ko e ola ia ʻo e angahalá, ko e mate ʻa hotau faʻahingá, fakasino mo fakalaumalie. Pea ko ia ʻe lave ki ha sino ʻo ha pekia, te ne taʻemaʻa ʻo ʻaho ʻe fitu, pea kapau leva te ne hanga ʻo tauhiʻaki ia ʻa e vai fakalanú ʻi hono ʻaho tolú, pea ʻi he ʻaho hono fitú te ne maʻa. Pea ko ia kuo ne lave ki ha sino ʻo ha pekia, pea ʻikai ke ne tauhiʻaki ia ʻa e vai fakalanú, ʻe tuʻusi ʻa e tokotaha ko iá mei ʻIsileli, he te ne ʻuliʻi ʻa e Tapanekalé, pea ʻoku kei ʻiate ia ʻene taʻemaʻá.
Ko e ngaahi feilaulau, mo e efuefu ʻo e pulu fefiné, naʻe tuʻutuʻuni ʻe he ʻOtuá, ke faiʻaki ia ʻa e fakamaʻá, pea ʻi heʻenau tui, mo talangofua ki aí, naʻe fakamoʻui ai ʻa hono kakaí. Ko e kotoa ʻo e ngaahi meʻa ni, ko e tuhu kotoa mai pe, ki he ngāue fakamaʻa, mo fakalelei ʻa Kalaisí. Pea ke tau fakaʻuta atu, ki he maʻa ʻe maʻu ʻe he tokotaha ʻe tui falala kia Kalaisí. ʻE maʻa ʻa e angahala lolotonga, angahala ʻo e kuohili, pea moe angahala ʻo e kahaʻu, pea talamai ʻe he punaké, “ʻE fufulu au ho taʻataʻa peau hinehina he sinou. Hinehina ange! Hinehina ange! ʻE fufulu au ho taʻataʻa peau hinehina he sinou”. (Himi 531) Kainga, tuku ʻa e taʻataʻa ʻo Kalaisí, ke ne fakamaʻa hotau konisenisí (Hep 10:19-22) he ko ia hotau loto lelei ʻangá, ke hū ki he potu toputapú ʻia Kalaisi, ʻi he tuʻunga maʻa pe, ʻo fakatatau kia Kalaisi. Kainga Moʻui foʻou tuʻu ʻi he maʻa ʻa Kalaisí, ʻo ʻikai ha toe meʻa mate mo moʻui, ʻo nofo ai ʻo e sio taʻemele (Himi 566:6)
No comments:
Post a Comment