Nomipa 16:46-50; 18:5; 25:8
Nomipa 16:46 - 50
"(46) Pea lea ‘a Mōsese kia ‘Ēlone, To‘o ho‘o ‘ainga malala, ‘o ‘ai ki ai ha afi mei he ‘ōlita, ‘o hili ai ha ‘inisēnisi, ‘o fakahā‘ele ke vave ki he fakataha, pea fai ha fakalelei ma‘anautolu: he kuo pā atu ha houhau meia Sihova; kuo kamata ‘a e mala. (47) Pea to‘o ia ‘e ‘Ēlone, ‘o hangē ko e lea ‘a Mōsese, ‘o ne lele ki he lotolotonga ‘o e fakataha; pea tā kuo kamata ‘a e mala ‘i he kakai: pea ne fokotu‘u ha ‘inisēnisi, ‘o ne feia ha fakalelei ma‘a e kakai. (48) Pea ne tu‘u ‘i he vaha‘a ‘o e mate mo e mo‘ui; pea na‘e ta‘ofi ‘a e ‘au. (49) Pea ko kinautolu na‘e tō ‘i he ‘au ko e toko taha mano mā fā afe mā fitungeau; tukukehe ‘a kinautolu na‘e tō ‘i he me‘a ‘a Kola. (50) Pea foki ‘a ‘Ēlone kia Mōsese ki he mata Tēniti Fe‘iloaki‘anga, pea kuo tuku ‘a e ‘au."
Nomipa 18:5
"(5) Pea te mou fai ‘a e tauhi ‘o e Fale Tapu, mo e tauhi ‘o e ‘ōlita: ke ‘oua na‘a toe houhau‘ia ‘a ha‘a ‘Isileli."
Nomipa 25:8
"(8) ‘O ne tuli ‘i mui ki he tangata ‘Isileli ki he loki, ‘o ne hoka‘i kinaua ‘osi pē, ‘a e tangata ‘Isileli; pea ko e fefine na‘e ‘asi ‘i hono kona. Pea ta‘ofi ai ‘a e ‘au ‘a ha‘a ‘Isileli."
Naʻe fekau ʻe Mosese ʻa ʻElone, ke ne toʻo ha ʻainga malala, pea tutu ʻaki ha afi mei he ʻolitá, pea tutu ki ai ha ʻinisenisi, pea ʻalu fakavave ki he fakataha ʻo ʻIsilelí, ke fai ha fakalelei maʻa kinautolu moe ʻOtuá, ʻi he ʻenau angahalá, koeʻuhi ko e tautea kuo tō kiate kinautolú. Pea ko e taulaʻeikí, ʻe lele ke fakahaofi ʻa e kakai naʻa nau fakafepakiʻi iá. Ko e fakalea ʻo e V.48 “Pea ne tuʻu ʻi he vahaʻa ʻo e maté mo e moʻuí”. Naʻá ne tuʻu ʻi he vahaʻa ʻo e moʻuí, mo e maté ke taʻofi ʻa e tauteá. Ko ha fakaʻilonga ia ʻo e Fakamoʻuí, ʻoku ne fai ha tuʻu tatau ʻi he ava, ʻi he vahaʻa ʻo e moʻui, mo e maté. ʻOku tau tokangaʻi ʻa ʻElone ko e tangata ʻa e ʻOtuá. Pea koe ʻOtuá kuo ne fakanofo ia maʻae kakaí ʻi he ngaahi meʻa ʻoku kau ki he ʻOtuá. Pea ko e ʻOtuá naʻe ʻikai ke ne fakahaofi pe ʻene moʻui, mei he kau kaunoa ke tuʻusi iá, ka ko ʻeni, ko e meʻangāue ia ke fakamoʻui ʻa ʻIsileli. Kapau ʻoku ʻi ai ha tangata te ne hoko koe lahi, ke ne hoko ʻe ia, ko e sevaniti ki he kakai kotoa. Ko ʻElonē koe taipe ia ʻo Kalaisi. Naʻá Ne haʻu ʻe ia ki māmani, ke Ne fai fakalelei maʻae angahalá, mo Ne fakafoki ʻa e houhau ʻa e ʻOtuá meiate kitautolu. Pea ne hoko ko hotau fakalaloa, mo ʻEne hufia, ʻoku tuʻu vahaʻa ʻi he moʻuí, pea moe maté, ke maluʻi hono kakai filí, ʻa ʻIsileli kiate ia, pea mo fakamoʻui kinautolu, mei he lotolotonga ʻo e māmani, kuo uesia ʻe he angahalá moe malaiá.
Fakatokangaʻi, ko e ola ʻo e meʻa naʻe hook, ko e fakamaau ʻa e ʻOtuá naʻe langilangiʻia. Ko e helatā ʻa Sihová, naʻá ne fai ʻa e tamate lahi, ʻi he kiʻi taimi nounou pe. Naʻe fai fakavavevave ʻa ʻElone he meʻa kotoa pe, kae kimuʻa pea ne aʻu ki heʻene ngāué, kuo mate ʻa e kau tangata ia ʻe toko 14,100. Ko e ʻalaha ʻo e ʻinisení naʻe haʻu mei he nima ʻo ʻEloné, naʻá ne taʻofi ʻa e houhaú. ʻI he kamata ha tautea, ko e lotú te ne taʻofí. Kainga Moʻui foʻou, “Fiefia maʻu pe, lotu taʻetuku. Fakafetaʻi he meʻa kotoa pē he koe tuʻutuʻuni, ʻio ʻa e ʻOtuá ʻia Kalaisi Sisū (1 Tes 5:16-18)
No comments:
Post a Comment