Monday, 31 October 2016

Monite 31Okatopa, 2016

Nomipa 21:16-20; 23:28; ʻEki 15:1; Fakamaau 9:21; ʻAisea 33:22 

Nomipa 21:16-20
"(16) Pea hili ia na‘a nau a‘u ki Pea (ko Vaikeli): ko e vaikeli ia ‘a ia na‘e folofola ai ‘a Sihova kia Mōsese, Fakakātoa mai ‘a e fakataha, pea te u ‘atu ha‘anau vai. (17) Toki fai ‘e ‘Isileli ‘a e tau‘a‘alo ni, Vaikeli ē, puna hake mai! ‘Ē, mou tali ‘o hiva ki ai: (18) Vai ne keli ‘e hou‘eiki, Ne vili ‘e he ngaahi ‘ulu ‘o e kakai ‘Aki ‘a e sēpita, ‘a e me‘a na‘a nau faaki ki ai. (19) Pea nau hiki mei he toafa ki Mātani: pea mei Mātani ki Nahalieli, pea mei Nahalieli ki Pāmoti: (20) pea mei Pāmoti ki he tele‘a ‘oku ‘i he tuku‘uta ‘o Moape, ko e ‘ulu ‘o Pīsika, ‘a ia ‘oku hanga ki he lala."

Nomipa 23:28
"(28) Ko ia na‘e ‘ave ‘e Pēlaki ‘a Pēlami ki he tumutumu ‘o Peoli, ‘a ia ‘oku sio hifo mei ai ki he mata ‘o e lala"

ʻEkisoto 15:1
"(1) Toki hiva‘aki ‘e Mōsese mo ha‘a ‘Isileli ‘a e hiva ni kia Sihova, ‘o nau pehē, Te u hiva kia Sihova, he kuo ne lāngilangi‘ia lahi; Ko e hoosi mo hono angi kuo ne laku ki tahi."

Fakamaau 9:21
"(21) Pea lele ‘a Siotame, ‘o hola; ‘o ne ‘alu ki Pea, ‘o ne nofo ai telia ‘a ‘Apimeleki ko hono tokoua."

ʻAisea 33:22
"(22) He ko Sihova ko hotau fakamaau, ko Sihova ko hatau faifono, ko Sihova ko hotau tu‘i; ko ia ia te ne fakahaofi kitautolu."

Ko e aʻu mai ʻeni ʻa e fononga ʻa ʻIsileli ki Peá (ko Vaikeli). Naʻe tapuakiʻi hono kakaí ʻaki ʻa ʻenau vai inu. He naʻe folofola pe ki ai ʻa e ʻOtuá kia Mosese, ke fakatahaʻi mai ʻa e kakaí, pea te ne ʻoange haʻanau vai. Naʻe tapuakiʻi ai ʻa Hekaʻā (Senesi 21:15). Naʻe ʻomi kinautolu ʻe he ʻOtuá ki he vaikelí, koeʻuhi ke fakalotolahiʻi Hono kakaí, ke nau tatali kiate ia ʻi he loto angavaivai, ʻi he meʻa kotoa pē, mo falala kakato kiate ia, he ko e vaivaiʻangá eni, ko e taʻelava ʻa e tatali falala kakato kiate Ia he ko ia ʻoku pulé. Naʻa nau maʻu ʻa e vaí mo e fiefia, pea nau fai ʻa e hiva maʻae kololia ʻo e ʻOtuá (v 17,18). Pea hangē ko e ngata palasá, ko e fakatātā ia kia Kalaisí, he naʻe tuki ia ki ʻolunga ʻi he kolosí, ko hotau faitoʻo ia mei he angahalá. Pea ko e vaikeli ko ení ko e fakataipe ʻo e laumalie, ʻa ē naʻe lilingi ko hotau fakafiemalie, pea mei ai ʻoku Ne fakatafe mai, ʻa e vaitafe ʻo e moʻuí (Sione 7:38,39). Ko e vaitafe ko ení ʻoku mapunopuna ʻi hotau laumalié. ʻOku totonu ke tau toʻo ʻa e fiemalié, pea ʻoange ʻa e langilangí ki he ʻOtuá. Ko e vai ko ení, ko e fauniteni ʻo e ngoué, ke ne hanga ʻo fuʻifuʻi ʻa e ngaahi laumalié, mo taukapoʻi ʻa e palomesí (ʻAisea 41:17,18). Naʻe palomesi mai ʻa e ʻOtuá te Ne ʻomi ʻa e vai, pea te Ne fakaava ʻa e kelekelé ke maʻu ʻa e vaí. Ko e toafa pakupaku ē, kuo monū he vai. Kainga Moʻui foʻou, kuo fai ʻe he ʻOtuá ʻia Kalaisi, ʻa hono ʻomi ʻo e Laumalie Maʻoniʻoní ke ne nofoʻia kitautolu, pea ke tau maʻu ivi ai, ke fakamoʻoni Maʻana, pea ke ikuna ʻaki ʻa e angahalá, pea ke ʻomi ai ʻa e moʻui foʻou ʻa e ʻOtuá, ke tau moʻui ʻaki maʻa hono langilangí.

Sunday, 30 October 2016

Sapate 30 Okatopa, 2016

Nomipa 21:10-15; 33:44; Teut. 2:9,13-14, 18

Nomipa 21:10-15
"(10) Pea tuku fononga atu ‘e ha‘a ‘Isileli, ‘o nau fokotu‘u tēniti ‘i ‘Ōpote. (11) Pea nau tuku fononga atu mei ‘Ōpote ‘o nau fokotu‘u tēniti ‘i I‘i-‘apalemi, ‘i he toafa ‘oku ‘i he tafa‘aki ‘o Moape, ‘o tu‘u mei hahake. (12) Pea nau fononga mei ai, ‘o fokotu‘u tēniti ‘i he tele‘a ‘o Sēleti. (13) Na‘a nau tuku fononga mei ai, ‘o fokotu‘u tēniti ‘i he potu ki kō ‘o ‘Alanoni, ‘a ia ‘oku ‘i he toafa, ‘o ha‘u mei he tafafonua ‘o ha‘a ‘Āmoli, he ko ‘Alanoni ko e kau‘āfonua ‘o Moape ‘i he vaha‘a ‘o Moape mo ha‘a ‘Āmoli. (14) ‘A ē ā ‘oku lau ai ‘i he Tohi ‘o e ngaahi Tau ‘a Sihova: ‘A Vāhepi ‘i Sufa, Mo ‘Alanoni, hono ngaahi tele‘a. (15) ‘Io, ko e lauua ‘o e ngaahi tele‘a. ‘Oku hifo ki he nofo‘anga ‘o ‘Ala, ‘O faaki ki Moape, ki hono tafafonua."

Nomipa 33:44
"(44) Pea nau hiki mei ‘Ōpote, ‘o fokotu‘u tēniti ‘i I‘i-‘apalemi ‘i he tafafonua ‘o Moape."

Teutalonome. 2:9,13-14, 18
"(9) Pea tau hanga ai ‘o fou ‘i he Toafa ‘o Moape. Pea folofola ‘a Sihova kiate au, ‘Oua ‘e fakamamahi ‘a Moape, pea ‘oua ‘e fakalanga tau mo kinautolu; ‘e ‘ikai te u tuku ke mou ma‘u ha konga ‘o hono fonua; he kuo u foaki ki ha‘a Lote ‘a ‘Ala moonau tofi‘a.
(13) Ko ia mou tu‘u, pea fai ho‘omou a‘a ‘i Vai Sēleti. Pea na‘a tau a‘a ‘i he vai ko Sēleti. 
(18) Ko ho‘o laka he ‘aho ni ‘i he kau‘ā ‘o Moape, ‘a ‘Ala: 19pea ka mou ka ofi ki he hāngai ‘o ha‘a ‘Āmoni, ‘oua ‘e fakamamahi‘i kinautolu, pea ‘oua ‘e fakafepaki kiate kinautolu: he ‘e ‘ikai te u ‘atu ha konga fonua ‘o ‘Āmoni ke mou ma‘u, he kuo u tuku ia ki ha‘a Lote moonau tofi‘a."

Ko e hikihiki ʻa e fānau ʻa ʻIsilelí, ʻo nau aʻu ki he kauʻāfonua ʻo Moapé, pea mei ai ke nau kolosi ʻi Soatani ki Kenani. Naʻa nau ʻi ai ʻo hanga kimuʻa, ʻo hangē ko e fakamatala ʻoku pehē, ʻenau ofi ki he fonuá, pea pehē mo kitautolu, ʻa ʻetau ofi ki Hevaní, ʻi he ngāue ʻa hotau ʻEikí. ʻI he hili ʻa e taʻu ʻe 40 ʻi Ketesi Panea naʻa nau feinga fakatokeau ki Kenani, ʻo fou ʻi ʻItomi pea ʻikai tali. Pea loto ʻa Mosese, ke nau ʻalu fakahahake ki Kenani, ʻo fou ʻi Moape pea fakatouʻosi ʻa e ongo fonua ko ia, naʻe ʻikai lava ke nau fou ai. Pea loto leva ʻa Mosese ke nau ʻalu fakatonga. Ko e ola fakaofo ʻa hono kaufakiʻi ʻe he ʻOtuá ʻa hono kakaí, ʻi heʻenau ofi ki he teleʻa ʻo Seletí. Ko ʻenau paasi mai ia mei he fonua ʻo ʻItomí, taʻe te nau hanga ʻo ʻohofi, ʻa ia kuo nau tuʻu ki he kauʻāfonua ʻo Moapé. Ko e ngaahi fili ʻo e kakai ʻa e ʻOtuá, naʻa nau teteki pe, ʻi heʻenau fakalaka mai ʻiate kinautolu. Naʻe tala ʻe he ʻOtuá ki ʻIsileli heʻikai kenau fakalanga tau ki ai, he ko e tofiʻa ia ʻo Lote (Teutalonome 2:9). Ko ia, naʻa nau ʻi he tafaʻaki ʻe taha ʻo ʻAlanoni, ko e koloa ia ʻa e kau ʻAmoní. ʻOku hanga ʻe he hiki fonoga ko ʻeni ʻa ʻIsilelí, ʻo fakatātaaʻi totonu mai, ʻa e anga ʻo e fononga ʻoku fai mei taimi ki he Kenani ʻi he langí. He neongo ko e hiki mei he feituʻu, ki he feituʻu ʻe taha, kae mahino ʻa e fononga hao naʻe fai ʻe he ʻOtuá. Pea neongo ko e lahitaha honau kau feʻiloaki, ki honau ngaahi filí, ka naʻe fakahao pe, mo maluʻi kinautolu ʻe he ʻOtuá. Pea ko e mahuʻinga kia kitautolu, ʻetau fononga ʻoku fai, ke tau fakapapauʻi ʻoku tau falala kakato ki he ʻEikí, mo fakaongoongo kiate Ia, he meʻa kotoa pē, he ʻoku ʻalu pe ʻa e taimí, mo ʻetau fakaofiofi ki hotau ʻapi ʻi he langí, pea neongo ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi filí, ka ʻoku nau manavahē kotoa pē ʻi he taki fononga ʻa Sihová, pea mo hono ʻAlo ko Sisū Kalaisi, pea te tau tuʻuta kotoa pē, ki Kenani ʻi he langí.

Saturday, 29 October 2016

Tokonaki 29 Okatopa, 2016

Nomipa 21:7-9 ; 2 Tuʻi 18:4 ; Sa 78:34; Na 8:24 ; Sn 3:14,15

Nomipa 21:7-9
"(7) Pea ha‘u ‘a e kakai kia Mōsese, ‘o nau pehē, Kuo mau hia, he kuo mau talakaa‘i ‘a Sihova mo koe; ke ke hū kia Sihova ke ne ‘ave ‘a e fanga ngata meiate kimautolu. Pea hufekina ‘e Mōsese ‘a e kakai. (8) Pea folofola ‘a Sihova kia Mōsese, Ngaohi ha‘o ngata vela, ‘o ‘ai ki ha fuka; pea ka pehē, pea ‘ilonga ha taha kuo ‘ūsia te ne sio ki ai, te ne mo‘ui. (9) Pea ngaohi ‘e Mōsese ha ngata palasa, ‘o ne ‘ai ki he fuka: pea hili ia, pea ka kuo u‘u ha taha ‘e ha ngata, pea ne fakasio ki he ngata palasa, na‘a ne mo‘ui ai."

2 Tuʻi 18:4
"(4) Na‘a ne holoki ‘a e ngaahi ‘esi, ‘o ne laiki ‘a e ngaahi pou tapu, ‘o ne tā hifo ‘a e ‘Āsela; pea ne nuiki ‘a e Ngata Palasa ne ngaohi ‘e Mōsese; he ‘i he taimi ko ia na‘e kei tutu ‘inisēnisi ki ai ‘e ha‘a ‘Isileli; pea na‘e ui ko Nehūsitani."

Saame 78:34
"(34) Ka ne ka tāmate‘i kinautolu, pea nau toki kumi kiate ia: ‘Io, na‘a nau foki, ‘o ha‘ao kia ‘Ela."

Ngaue 8:24
"(24) Pea tali ‘e Saimone ‘o ne pehē, Mo hūfia au ki he ‘Eiki, ke ‘oua na‘a hoko kiate au ha taha ‘o e ngaahi me‘a kuo mo me‘a ki ai."

Sione 3:14,15
"(14) Pea hangē na‘e hiki ki ‘olunga ‘e Mōsese ‘a e ngata ‘i he toafa, pehē foki kuo pau ke hiki ki ‘olunga ‘a e Fanautama ‘a Tangata; (15) koe‘uhi ko ia kotoa pē ‘oku tui ke ne ma‘u ‘iate ia ‘a e mo‘ui ta‘engata."

Fakatomala kae moʻui. Naʻe hanga ʻe he faingataʻa ko ení mo e mamahi ʻo e aʻu ʻa e fanga ngatá ʻo ueʻi ʻa e kakaí ke fakatomala pea nau kole kia Mosese, ke ne fakafofonga kinautolu ki he ʻOtuá,ʻi he hufia. Naʻe fai ʻe he ʻOtuá ʻa e tokonaki fakaofo, maʻa ʻenau tuí. Naʻá ne tala kia Mosese, ke ngaohi ha fakafofonga ʻo e ngatá, ko e ngata palasa, pea ʻai ia ki ha fuʻu pou maʻolunga, ke malava ʻa e taha kotoa pē ʻo e ʻapitangá ʻo sio ki ai, pea ko ia kotoa pe ʻe uʻu ʻe ha ngata, ʻe fakamoʻui ia ʻaki ʻene sio ki he ngata palasá. Ko e founga ko ʻeni ʻo e faitoʻo ʻo e kau lavea ʻi he fanga ngatá. Ko e maná ia. Ko hotau ʻEiki fakamoʻuí kuo ne talamai kia kitautolu, ʻo hangē ko e hiki ki ʻolunga ʻe Mosese ʻa e ngata palasa ʻi he toafá pea ko e fānautama ʻa e tangatá, kuopau ke hiki ki ʻolunga pea ko ia ʻe tui kiate iá, heʻikai te ne ʻauha. Ko e fakamanatu ʻeni (1) ʻi he vahaʻa ʻo ʻenau faingataʻaʻia mo kitautolu, ko e Tevoló ko e ngata ia ʻo onoʻahó, ʻoku hā ko e fuʻu talakoni kulokula (fakaha 12:3). Ko e angahalá, ko e uʻu ia ʻa e ngata vela ko ʻení ʻoku langa, pea kona ki he konisenisí. Ko e ʻahiʻahi ʻa Setané ʻoku ʻiloa ko e ngahau vela (ʻEfeso 6:16). Ko e holí, mo e ʻitá, ʻoku na valoki pe feleʻi ʻa e laumalié. (2) ʻI he vahaʻa honau fakamolemolé, mo kitautolu, naʻe fakamatalaʻi ʻe he ʻOtuá ʻe Ia, ko ʻene fakafepakiʻi ʻa e ngata vela ʻo onoʻahó, pea ko hotau fakamoʻui ʻia Kalaisi ʻi hono poto taʻengatá, ʻo ʻiloa ai ʻe he ʻOtuá hotau fakamolemole. Naʻe tuku ki ʻolunga ʻa e ngata palasá maʻa ʻIsileli, kae hiki ki ʻolunga ʻa Kalaisi ʻi he kolosí (Sn 12:32) ko e fakamoʻui maʻa māmani kotoa. ʻE hiki ia ki ʻolunga ʻ heʻetau malangaʻi ʻa e kosipelí. Ko e leá ko e pou, pe fuka, ko e fakaʻilonga ʻo e kalusefai ʻo Kalaisi. Ko e fakaʻilonga ki he kakai kotoa pe ʻo māmani (ʻAisea 11:10).

Friday, 28 October 2016

Falaite 28 Okatopa, 2016

Nomipa 21:4-6; 20:22 ; Teutalonome 8:15; Saame 78:19 

Nomipa 21:4-6
"(4) Pea nau tuku fononga atu mei he mo‘unga ko Hoa ‘i he hala ki he Tahi Kulokula, ko ‘enau ‘alu takai ki he fonua ‘o ‘Ītomi: pea na‘e hoha‘a ‘a e laumālie ‘o e kakai koe‘uhi ko e hala. (5) Pea lea ‘a e kakai ki he ‘Otua mo Mōsese, Ko ena kuo mo ‘omi ai kimautolu mei ‘Isipite ke mate ‘i he toafa? he ‘oku ‘ikai ha me‘akai, pea ‘oku ‘ikai ha vai; pea ‘oku fakalili‘a ‘emau mo‘ui ki he nge‘esi me‘akai ni. (6) Pea fekau atu ‘e Sihova ki he kakai ha fanga ngata vela, pea nau ‘uusi ‘a e kakai, pea na‘e mate ha fu‘u tokolahi."

Nomipa 20:22
"(22) Pea nau tuku fononga atu mei Kētesi: pea na‘e ha‘u ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘a e fakataha kotoa, ki he mo‘unga ko Hoa."

Teutalonome 8:15
"(15) ‘a ‘Ene ‘Afio na‘e fai ho taki ‘i he toafa lahi mo fakailifia, ‘a e fanga ngata vela mo e fanga sikapio, mo e fonua ‘auinua ‘oku ‘ikai ha vai; ‘a e Toko Taha na‘a ne ‘omi kia koe ha vai mei he maka hangē ha makahunu"

Saame 78:19
"(19) ‘Io, na‘a nau lau‘i ‘a e ‘Otua; Na‘a nau pehē, “E lava koā ‘a ‘Ela. Ke teuteu ha tēpile ‘i he Toafa?"

Naʻe tuku fononga atu ʻa ʻIsileli ʻi he hala ki he tahi kulokulá, ko ʻenau ʻalu takai ki ʻItomi hili ia ʻa hono ʻikai tali kinautolu ke nau fou atu au ki Kenaní. ʻI he Saame 78 ʻoku tau ako mei ai ʻa e tupuʻanga ʻo e lāunga ʻa ʻIsilelí. (1) Ko honau ngaahi laumalié naʻe ʻikai ke angatonu ki he ʻOtuá (78:8). (2) Naʻa nau fakafisi ke nau talangofua ki he lao ʻa e ʻOtuá (78:10) (3) Naʻe ngalo ʻiate kinautolu ʻa e ngaahi mana naʻe fai ʻe he ʻOtuá maʻa kinautolu (78:11). Ko ʻetau lāungá ʻoku faiaka atu ki he fakakaukau ko ení. Kapau te tau lava ʻo fefaʻuhi mo e tupuʻanga ʻo ʻetau lāungá, heʻikai ke tuʻumaʻu mo tupu ʻi heʻetau moʻuí. 

Naʻe ngāueʻaki ʻe he ʻOtuá ʻa e fanga ngata velá, ke tauteaʻi ʻaki ʻa e kakaí, ʻi heʻenau taʻetui, mo e lāungá. ʻI he toafa Sainai, naʻe ʻi ai ʻa e faʻahinga ngata ai. Ko e niʻihi naʻa nau tanu pe ʻi he ʻoneʻoné, pea haʻu ʻohofi ai pe ʻa e kakaí ʻo ʻuʻusi, taʻe toe ʻi ai ha fakatokanga. Fakatouʻosi ʻa ʻIsileli mo ʻIsipite, naʻa na fakatou manavahē ʻi he ngatá. Ko e uʻu ʻa e ngata uʻu koná ʻoku tuai ki he maté kae lahi ʻa e mamahí. 

ʻOku tau tokangaʻi ʻa e fakamaau totonu ʻa e ʻOtuá, naʻá ne ʻomai kiate kinautolu ʻi heʻenau tūkungá. Naʻe hanga ʻe he ʻOtuá ʻo ʻomai ʻenau taʻetuí kenau manavahē ai, pea ko e tokolahi naʻa nau mate ʻi he fanga ngatá. Naʻa nau ʻafungi, ʻo nau tuki kinautolu ki ʻolunga, ʻo nau fakafepaki ki he ʻOtuá mo Mosesé. Pea fakavaivai ʻa e ʻOtuá kia kinautolu ʻo Ne ʻomi ʻa e fanga ngata velá, ko honau tautea. Naʻá ne omi ʻa e kuelíi ko ʻenau meʻakai, ko e ngata eni ko honau mamahiʻanga. Kainga Moʻui foʻou tuku ʻa hotau ʻOtuá ke ne aoniu, mo fakaleveleva maʻa Hono langilangí, ʻi heʻene taki mo angi ʻetau fonongá, ki he Kenani ʻi he langí. Tuku ke ne fokotuʻutuʻu fononga he ko e lelei tahá mo malú.

Thursday, 27 October 2016

Tu'apulelulu 27 Okatopa, 2016

Nom 21:1-3 ; 33:40 ; Senesi 28:20 ; Teutalonome 2:34 ; Fakamaau 1:16 

Nomipa 21:1-3
"(1) PEA ko Kingi ‘Ālati, ko e ‘eiki Kēnani na‘e nofo ‘i he feitu‘u ko Tonga, na‘a ne fanongo ‘oku ha‘u ‘a ‘Isileli ‘i he hala ‘o e kau asiasi; pea ne tau‘i ‘a ‘Isileli, ‘o ne taki pōpula honau ni‘ihi. (2) Pea fai ‘e ‘Isileli kia Sihova ‘enau tukumo‘ui, ‘o pehē, Kapau te ke mātu‘aki tuku mai ‘a e kakai ni ki hoku nima, pea te u faka‘auha ‘enau ngaahi kolo. (3) Pea ongo‘i ‘e he ‘Eiki ‘a e lea ‘a ‘Isileli, ‘o ne tuku atu ‘a ha‘a Kēnani; pea nau faka‘auha kinautolu, mo ‘enau ngaahi kolo: pea na‘e ui ‘a e potu ko Hoama (ko Faka‘auha)."

Nomipa 33:40
"(40) Pea ko Tu‘i ‘Ālati ko e ‘eiki Kēnani na‘e nofo ‘i he feitu‘u ko Tonga ‘i he fonua ko Kēnani, na‘a ne fanongo ki he ha‘u ‘a ha‘a ‘Isileli."

Senesi 28:20
"(20) Pea fai ai ‘e Sēkope ‘ene tukumo‘ui, he‘ene pehē, Kapau ‘e ‘iate au ‘a e ‘Otua, pea ne tauhi au ‘i he hala ko eni ‘oku ou ‘alu ai, pea ne tuku mai ha mā ke u kai, mo ha kofu ke u ‘ai"

Teutalonome 2:34
"(34) Pea na‘a tau hamu hono ngaahi kolo ‘i he taimi ko ia, pea na‘a tau mōifua ki he ‘Eiki ‘a e kolo kakai kotoa, mo e kau fefine, mo e tamaiki; na‘e ‘ikai te tau fakatoe ha toenga"

Fakamaau 1:16 
"(16) Pea ko e hako ‘o Keini, ko e kāinga mali ‘o Mōsese, na‘a nau ‘alu hake mo ha‘a Siuta mei he Kolo-paame ki he toafa ‘o Siuta, ‘a ia ‘oku tu‘u ‘i he potu tonga ‘o ‘Ālati; pea na‘a nau ‘alu ‘o nonofo mo e kakai."

Ko e ʻuluaki ikuna fakakautau ʻa ʻIsilelí, ko e ola ia ʻo e ʻohofi ʻe he tuʻi ʻAlatí ʻo Kenani, naʻá ne nofo ʻi he tafaʻaki fakatongá. Naʻá ne taki popula ha niʻihi ʻo e kau ʻIsilelí, pea fai ʻe ʻIsileli ʻenau tukumoʻui kia Sihová, mo ʻenau kole kiate ia, ʻo felāveʻi mo e ʻohofi naʻe fai mai ʻe he kau Kenaní. Pea naʻe ongoʻi ʻe he ʻEikí ʻenau kolé, ʻo ne tukuatu ʻa e kau Kenaní, ʻo nau hanga atu ʻo fakaʻauha kinautolu, ʻio, he naʻe tau ʻa e ʻOtuá naʻa kinautolu. Pea naʻe ikunaʻi ʻe ʻIsileli, ʻa e kau tau ʻa Kenani ʻAlati pea nau fakaʻauha honau ngaahi koló. Ko e ikuna ko ení, ko e kamataʻanga eni ʻo e hū ikuna atu ʻa ʻIsileli, ki he fonua ʻo e talaʻofá. 

Tau kiʻi foki siʻi ange, hili ko ia hono taʻetali ʻe ʻItomi ke nau fouange ʻi honau fonuá, naʻe afe leva ʻa ʻIsileli mei ai, ʻo nau fou mai ʻi he moʻunga ko Hoá, ʻo pekia ai ʻa ʻElone. Pea ko ʻenau hoko atu eni ki ha fouʻanga ke nau hu ai ki Kenani. Pea ko ʻenau hikilā pe eni, kuo mahino mai kuo kau mai ʻa e ʻOtua mo kinautolu. Ka ʻi ai ha meʻa kuo tapuni, manatuʻi ʻoku ʻikai taʻeʻafioʻi ʻe he ʻOtua, ʻa e meʻa kotoa pe ke ke falala kakato kiate Ia he te Ne fai ʻe ia. Ko e matapā huʻanga eni ko e tuʻi ʻAlati ʻo Kenani, ko e tuai pe ʻa e hanga atu ki he ʻOtua, kuo mahino mai ko hono finangalo eni. Pea ʻoku ʻikai ko e fakaava pe ha huʻanga, ka ko e fakaʻauha, pea ui ai pe ʻa e feituʻu ko fakaʻauha (Hoama). Ke mahino ka fai ʻe he ʻOtua ʻi hono finangalo ha meʻa, pea ko ʻene ʻosi ia. He ko hai ʻe tuʻu kia Sihova. Kainga Moʻui foʻou ko hotau ui ia. Ke tukua ʻa e falala tangata mo e falala māmani mo hono kiʻi lelei, ka tau ʻai ʻa Kalaisi pea tuʻu ʻa ʻetau meʻa kotoa pe, pea ke ne langilangi.

Wednesday, 26 October 2016

Pulelulu 26 Okatopa, 2016

Nom 20:22-29 ; Sen 25:8 ; Eki 29:28 ; Teut 10:6 ; Sa 37:4 

Nomipa 20:22-29
"(22) Pea nau tuku fononga atu mei Kētesi: pea na‘e ha‘u ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘a e fakataha kotoa, ki he mo‘unga ko Hoa. (23) Pea folofola ‘a Sihova kia Mōsese mo ‘Ēlone ‘i he mo‘unga ko Hoa ‘i he tafafonua ‘o ‘Ītomi, ‘o pehē, (24) ‘E ului ‘a ‘Ēlone ki hono kakai: he ‘e ‘ikai te ne hū ki he fonua kuo u foaki ki ha‘a ‘Isileli, koe‘uhi ko ho‘omo paetaku ki he‘eku lea ‘i he vai ‘i Mēlipa. (25) ‘Ave ‘a ‘Ēlone mo hono foha ko ‘Eliesa, pea ‘ohake kinaua ki he mo‘unga ko Hoa: (26) pea hu‘ihu‘i ‘a e kofu ‘o ‘Ēlone, ‘o ‘ai ki hono foha ko ‘Eliesa: pea ‘e ului ‘a ‘Ēlone ki hono kakai ‘o pekia ai ‘i he potu ko ia. (27) Pea fai ‘e Mōsese, ‘o hangē ko hono tu‘utu‘uni ‘e Sihova: pea nau ‘alu hake ki he mo‘unga ko Hoa koe sio ‘a e fakataha kotoa. (28) Pea hu‘ihu‘i ‘e Mōsese ‘a e kofu ‘o ‘Ēlone, ‘o ne ‘ai ki hono foha ko ‘Eliesa; pea na‘e pekia ai ‘a ‘Ēlone ‘i he tumutumu ‘o e mo‘unga; ka ka ‘alu hifo ‘a Mōsese mo ‘Eliesa mei he mo‘unga. (29) Pea ‘i he vakai ‘e he fakataha kotoa kuo pekia ‘a ‘Ēlone, na‘a nau tēngihia ia ‘o ‘aho tolungofulu, ‘a e fale kotoa ‘o ha‘a ‘Isileli"

Senesi 25:8
"(8) Pea toki hokotaki ‘a ‘Epalahame ‘o ne pekia, kuo toulekeleka ‘aupito, ko e ‘eiki kuo fuoloa, pea a‘ua‘u; pea na‘e ului ia ki hono kakai."

'Ekisoto 29:28
"(28) pea ‘e ‘o ‘Ēlone mo hono ngaahi foha ia, ko honau ‘inasi ‘o ta‘engata mei ha‘a ‘Isileli; he ko e feilaulau hapai ia: pea ‘e hoko ko e feilaulau hapai mei ha‘a ‘Isileli mei he‘enau ngaahi feilaulau-‘ofa, ‘io, ko ‘enau feilaulau-hapai ia kia Sihova."

Teutalonome 10:6
"(6) Pea hiki fononga ‘e ha‘a ‘Isileli mei he ngaahi vaikeli ‘o ha‘a Siakani ki Mōsela: pea pekia ai ‘a ‘Ēlone, pea na‘e telio ai; pea ko hono foha ko ‘Eliesa na‘e fetongi ia ‘i he ngāue fakataula‘eiki."

Saame 37:4 
"4Tu‘u foki ‘i he ‘Eiki ho‘o manako, Pea te ne ‘atu ‘a e ngaahi kole ‘a ho loto"

Naʻe tukuange ʻe ʻElone ʻa e ngāue fakataulaʻeikí kia ʻEliesa ko hono foha, kae pekia he moʻunga ko Hoá, ʻo fakatatau ki he tuʻutuʻuni ʻa e ʻOtuá. Ko e moʻunga ko hoá, ʻoku ʻi he kauʻāfonua ia ʻo ʻItomí. Pea koe faʻitoka ia ʻo ʻEloné. Ko ʻElone naʻe ʻuluaki mate, ko e lahi ia ʻia Mosesé, kae pekia kimuʻa ʻia Mosese. Ko ʻElone naʻe ʻikai ke mavahe ia mei hono kakaí, ka naʻá ne ui ki hono kakaí ko e tokotaha ʻoku pekia ʻi he funga ʻo e kelesi fakaʻOtuá. Ko ʻElone naʻe ʻikai ke hū ki Kenani, ke fakamahino ko e taulaʻeiki faka-Livai, naʻe halaʻatā ha meʻa ʻe haohaoa. Ko e kau taulaʻeikí, naʻe ʻikai kenau lava ke hokohoko atu ʻaki ʻa e ʻuhinga ʻo e angakehe mo e mate. Ka koe taulaʻeiki ʻa Kalaisí, naʻe maʻa ʻo ʻikai ha ʻuli, pea ʻikai ha feliliuaki, pea ʻe tuʻu ʻo taʻengata. Ko ʻElone kuopau ke ne tukuange kotoa hono langilangí (Hep 7:23-25). Naʻe pekia ai pe ʻa ʻElone, hili pe hono vete ʻa hono teunga taulaʻeikí ʻo ʻai kia ʻEliesa, pea ne pekia fiemalie leva, pea nau telio ai pe. Pea nau ʻalu hifo mei he moʻungá, ʻoku totonu ke nau fakakaukau, ko ʻElone kuo ʻalu hake ia ki ʻolunga ki he māmani, ʻoku lelei pea kuo ne tuku kinautolu kimui. He ʻoku moʻoni ʻa e ʻapositoló “He ko hoʻo tautolu kolo ʻoku tuʻu ʻi langi” (Fili 3:20). ʻOku ako mai ʻe he tohitapú, ke tau fakakaukau ki hotau koló, mo teuteu ki ai. Mahalo pe ʻoku fakakaukau ʻa e niʻihi ia ʻoku saiange ʻa māmani, ʻi Hevani. He ko ʻetau ʻia Kalaisí, ko hono taʻofi hotau ʻapi ʻi he langí, he ʻoku ʻikai ke toe ʻi ai ha mamahi pe tangi, ko e hiva pe, mo e tuku kololia.

Tuesday, 25 October 2016

Tusite 25 Okatopa, 2016

Nom 20:14-21 ; 21:22 ; Eki 2:23 ; 14:19; Teut 2:6, 28 Fakam 11:18 

Nomipa 20:14-21
"(14) Pea tuku atu ‘e Mōsese mei Kētesi hani talafekau ki he Tu‘i ‘Ītomi, Ko e lea eni ‘a ho tokoua ko ‘Isileli, ‘Oku ke ‘ilo‘i ‘a e ngaahi faingata‘a kuo hoko kiate kimautolu; (15) ‘a e ‘alu hifo ‘emau ngaahi kui ki ‘Isipite, mo ‘emau nofo ‘Isipite fuoloa; pea na‘e ngaohikovi‘i kimautolu mo ‘emau ngaahi kui ‘e he kakai ‘Isipite: (16) pea ‘i he‘emau tautapa kia Sihova na‘a ne ongo‘i homau le‘o, ‘o ne fekau mai ha ‘āngelo, ‘o fakahū mai mei ‘Isipite: pea ko eni ‘oku mau ‘i Kētesi, ko e kolo ‘i he ngata‘anga ‘o ho fonua. (17) Tuku mu‘a ke mau laka atu ‘i ho fonua: ‘e ‘ikai te mau ‘alu atu ‘i he ngaahi ngoue‘anga, pe ‘i he ngaahi ngoue vaine, pea ‘e ‘ikai te mau inu ‘i ha vaikeli: te mau fou pē ‘i he hala pule‘anga, ‘o ‘ikai te mau afe ki he to‘omata‘u, pe ki he to‘ohema; kae‘oua ke mau laka atu ‘i ho tafafonua. (18) Ka ka tali ki ai ‘a ‘Ītomi, ‘E ‘ikai te ke laka mai ‘iate au, na‘a ku ‘alu atu mo e heletā ke ta‘ofi. (19) Pea lea ki ai ‘a ha‘a ‘Isileli, Te mau ‘alu hake ‘i he hala tanu, pea kapau te mau inu hao vai, ‘e au pe ko ‘eku fanga manu, pea te u totongi ki ai; ‘oku ‘ikai te u fie ma‘u ha me‘a, ‘a eni pē, ke laka atu hoku va‘e. (20) Ka ka pehē ‘e ia, ‘E ‘ikai te ke laka mai. Pea hū ki tu‘a ‘a ‘Ītomi mo e kakai lahi mo e nima mālohi ke ta‘ofi ia. (21) Ko ia na‘e fakafisi ‘e ‘Ītomi ‘a e tuku ‘a ‘Isileli ke laka mai ‘i hono tafafonua: pea na‘e afe ‘a ‘Isileli meiate ia."

Nomipa 21:22
"(22) Ka u laka atu mu‘a ‘i ho fonua: ‘e ‘ikai te mau afe ki ha ngoue‘anga, pe ki ha ngoue vaine; ‘e ‘ikai te mau inu hao vaikeli: ko e hala pule‘anga pē te mau fou ai, kae‘oua kuo mau laka atu ‘i ho kau‘ā."

'Ekioto 2:23
"(23) Pea fuoloa fuoloa pea pekia ‘a e Tu‘i ‘Isipite: pea na‘e to‘e ‘a ha‘a ‘Isileli koe‘uhi ko e fatongia, pea na‘a nau tautapa; pea na‘e a‘u hake kia ‘Elohimi ‘enau tangi tokoni koe‘uhi ko e fatongia."

'Ekisoto 14:19
"(19) Pea na‘e hiki ‘a e ‘āngelo ‘a ‘Elohimi, ‘a ia kuo ne hā‘ele mu‘omu‘a ki he tau ‘a ‘Isileli, ‘o ne hā‘ele mei mui; pea na‘e hiki ‘a e pou ‘ao mei honau ‘ao, ‘o tu‘u mei honau tu‘a;"

Teutalonome 2:6, 28 
"(6) Te mou fakatau me‘akai meiate kinautolu ‘aki ha pa‘anga ma‘amou kai; mo e vai foki, te mou ‘atu ha pa‘anga kiate kinautolu ke ngofua ho‘omou keli ke ma‘u homou inu. (28) Te ke fakatau pa‘anga mai ha me‘akai ke u kai, pea te ke ‘omi pa‘anga mai ha vai ke inu: ‘a e va‘e ni pē ‘e laka atu.

Fakamaau 11:18 
"(18) Pea ne fononga ‘i he Toafa, ‘o ne ‘alu takatakai ki ‘Ītomi mo Moape, ‘o ne a‘u ki he potu hahake ‘o e fonua ko Moape; pea nau fokotu‘u tēniti ‘i he potu ki kō ‘o ‘Alanoni; pea na‘e ‘ikai te nau laka mai ki he fonua ‘o Moape, he ko ‘Alanoni ko e kau‘ā ‘o Moape."

Fakafisingaʻi ʻa ʻIsileli, ke nau fou atu ʻi ʻItomi. Ko e hala ofi taha ki ʻIsilelí ke nau fou ai ki Kenani mei he feituʻu naʻa nau ʻapitangata, ko ʻItomi. Naʻe fekauʻi atu ʻe Mosese honau kau fakafofongá, ke kole haʻanau ngofua mei he tuʻi ʻItomí. “Ko e lea eni ʻa ho tokoua ko ʻIsileíi”. Ko ʻIsileli mo ʻItomi ko e haʻu pē meia ʻEpalahame, ʻAisake pea mei ai ʻa ʻIsoa mo Sekope. Ko e ongo tautehiná ko ʻItomi mo ʻIsileli. 

Ne foki mai ʻa e kau talafekaú, mo e ʻikai tali kinautolu ʻe he tuʻi ʻItomí. Ko e talí naʻe pehe “ʻE ʻikai te ke laka mai ʻiate au” Naʻa nau manavasiʻi naʻa ʻi ai ha maumau ʻe hoko mei ʻIsileli, naʻe ʻikai tenau falala ki heʻenau palomesí. Pea ʻikai ko ia pe, ka naʻe fehiʻa pe ʻa ʻIsoa ia kia Sekope, koeʻuhi ko ʻene ʻave ʻa hono tapuakí. Kaekehe, ko e momeniti mahuʻinga ki he takí. Naʻe feinga ʻa Mosese ke aleaʻi ʻa e ʻuhinga, pea mo e tuʻi ʻItomí, ka naʻe ‘ikai ha meʻa ai ‘e ngāué. Ko e meʻa pe ʻe ua ke fili ki aí, ko e kongakau, ke fakafepakiʻi, pe ko ʻenau mavahe mei aí. Naʻe ʻilo pe ʻe Mosese kuo fe’unga pe hono taʻofi kinautolú. ʻOku ʻikai ha toe poini ia ke tanaki, ha meʻa ia ʻoku ʻikai ke fiemaʻu. Ko e taimi ʻe niʻihi ko e fakafepakí ʻe fai pe ia, ka ko hono olá heʻikai feʻunga ia. Ko e fakahoko ko ē ʻa e taú, koe lotolahi pe ia fakaetangata ke fai, ka ʻoku ʻikai koe lelei tahá ia, mo ʻene tuʻu pehē ʻa e keisí, ʻoku mahuʻinga leva ha poto makehe, ʻa e poto mei ʻolungá he ko ia ʻa e lelei tahá. ʻOku totonu ke tau ako mei he sīpinga ko eni, ʻia Mosesé, ko ʻene toe fekumi ki ha founga ʻe taha, ke solova ʻaki ʻa e palopalemá, ʻo kapau ʻoku faingataʻa kia kitautolu, ʻoku mahuʻinga ʻa e faʻa lotú, mo e fakaongo ki he founga ʻe fakaʻatā ʻe he ʻOtuá, ke tau fou ai. “Tuʻu foki ʻi he ʻEikí hoʻo manako (Sa 37:4)

Monday, 24 October 2016

Monite 24 Okatopa, 2016

Nom 20:12-13 ; 27:14 ; Eki 17:7 ; Teu 1:37 

Nomipa 20:12-13
"(12) Pea folofola ‘a Sihova kia Mōsese pea kia ‘Ēlone, ‘o pehē, Ko e me‘a ‘i he ‘ikai te mo tui kiate au ke tāpuhaa‘i au ‘i he ‘ao ‘o ha‘a ‘Isileli, ko ia ‘e ‘ikai te mo a‘utaki mai ‘a e fakataha ni ki he fonua kuo u foaki kiate kinautolu. (13) Ko e Vai ‘o Mēlipa ena (ko Kē), koe‘uhi na‘e kē ‘a ha‘a ‘Isileli mo Sihova, pea na‘a ne hā mā‘oni‘oni ‘iate kinautolu."

Nomipa 27:14
"(14) koe‘uhi ā ne mo paetaku‘i ‘eku lea ‘i he Toafa ‘o Sini, ‘i he fakafekāke‘i hake ‘a e fakataha, ‘o ‘ikai te mo fakatāpuhaa‘i au ‘i honau ‘ao ‘i he vai ko ia (ko Vai Mēlipa ia ‘i Kētesi, ‘i he Toafa ‘o Sini)."

'Ekisoto 17:7
"(7) Pea na‘a ne fakahingoa ‘a e potu ko ia ko Masa (‘Ahi‘ahi), mo Mēlipa (ko Kē), koe‘uhi ā ko e kē ‘a ha‘a ‘Isileli, pea koe‘uhi ko ‘enau ala‘aki kia Sihova; he‘enau pehē, Pe ‘oku ‘i hotau lotolotonga ‘a Sihova pe ‘ikai?"

Teutalonome 1:37
"(37) Na‘e tuputāmaki foki ‘a e ‘Eiki kiate au, koe‘uhi ko kimoutolu, ‘o ne folofola mai, Ko koe foki ‘e ‘ikai te ke hū ki ai."

Ko e fakamaau ē ʻa e ʻOtuá kuo hā, tuʻunga ʻi he natula fakalotomamahi ʻo Mosesé. Ko e angahala tuʻu loua naʻe lau kia Mosesé, ko e ʻikai te ne tui ki he ʻOtuá, moe ʻikai ke ne fakatapuhaa‘i pe hā ‘a e maʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá, ʻi he ʻao ʻo e kakaí. Ko e ʻafio mai ʻa e ʻOtuá ki he ngāue ʻa Mosesé, ʻoku hangē ia kuo mole ʻa e ʻamanaki, mo e fakaofo ʻa hono maʻoniʻoní. Kaekehe, naʻe folofola ʻa Sihova kia Mosese ke lea ki he maká, ki ha vai maʻae kakaí. Ka naʻe taaʻi ʻa e maká ia ʻe Mosese, ʻaki hono tokotokó ʻo ʻikai tuʻotaha pe, kae tuʻo ua, pea toki ʻomi ʻe he ʻOtuá ʻa e mana. He naʻe ʻi ai pe ʻa e tafaʻaki, kumi lelei pe ia ʻa Mosese ʻaki ʻene pehe, “Te ma fakapuna koā ha vai mei he maka ni maʻa moutolu?” Pea mei ai, naʻe tapui ai ia ke ne hū ki he fonua ʻo e talaʻofá. Naʻe fuʻu fefeka ʻa hono tautea ʻe he ʻOtuá ʻa Mosesé. Hiliange ko ia, naʻe tafuluʻi ʻe he kakaí ʻa Mosesé, mo nau lau kiate ia, pea nau angatuʻu mo fakafepakiʻi ia mo e ʻOtuá. Pea ko eni, ʻoku nau toe fai pe ʻa e meʻa tatau (20:5). Ka ko Mosese naʻe taki, mo e sipinga maʻae kakai kotoa, koeʻuhi, ko e fatongia lahi ko eni ki he kakaí, naʻe ʻikai te ne lava ke toʻo maʻamaʻa, ka ke taaʻi pe ʻa e maká. Naʻe talangataʻa ʻa Mosese ki he fekau naʻe ʻomi ʻe he ʻOtuá, pea naʻe ʻikai ke langilangiʻia ʻa e ʻOtuá, ʻi he ʻao ʻo e kakaí. Naʻe tautea ʻe Sihova ʻa ʻElone, pea ko e ongo tautehiná ni, naʻa na kau ki he kau mate fakataha, moe toʻutangata motuʻá, ʻo ʻikai ke nau hu ki Kenani. Ko e Vai Melipa, pe ko kē, ko e hingoa ia naʻe ʻoange ki he feituʻu naʻe angahala ai ʻa Mosesé. Ko e hingoa tatau pe, naʻe fakahingoa ʻaki ʻa e ʻuluaki feituʻu ʻi he taʻu ʻe 40 kuohilí naʻa nau palopalema ʻi he vaí (Eki 17:7). Kuo ʻomi ʻa e ako kiate kitautolu, kainga Moʻui foʻou, ke tau talangofua ki he ʻOtuá, mo hono finangaló, ʻo ʻoua te tau kumi haʻatau lelei ʻe taha, pea ke tau fakalangilangiʻi ʻa e ʻOtuá ʻi heʻetau meʻa kotoa pē, ʻi he tokoni ʻa e ʻEiki ko Kalaisi mo Hono Laumalié.

Sunday, 23 October 2016

Sapate 23 Okatopa, 2016

Nom 20:7-11; 17:10; ʻEki 17:6; Sa 106:32,33; 1 Kol 10:4; Hep 3:2-6 

Nomipa 20:7-11
"(7) Pea folofola ‘a Sihova kia Mōsese, ‘o pehē, (8) to‘o ‘a e tokotoko, pea fakakātoa mai ‘a e fakataha, ‘a koe mo ‘Ēlone ko ho tokoua, pea mo lea ki he makatu‘u ‘i honau ‘ao ke ne tuku mai hono vai; pea te ke fakahū kitu‘a ma‘anautolu ha vai mei he makatu‘u, ‘o fakainu ‘a e fakataha mo ‘enau monumanu. (9) Pea to‘o ‘e Mōsese ‘a e tokotoko mei he‘ene ‘i he ‘ao ‘o Sihova, ‘o hangē ko hono fekau. (10) Pea fakakātoa mai ‘e Mōsese mo ‘Ēlone ‘a e fakataha ki he ‘ao ‘o e makatu‘u, pea ne pehē kiate kinautolu, Fanongo mai ‘a e kau angatu‘u na; te ma fakapuna koā ha vai mei he maka ni ma‘amoutolu? (11) Pea hiki ‘e Mōsese hono nima, ‘o ne taa‘i ‘a e makatu‘u ‘aki hono tokotoko ‘o tu‘o ua, pea puna mai ‘a e vai ‘o lahi, pea inu ai kotoa ‘a e fakataha mo ‘enau monumanu."

Nomipa 17:10
"(10) Pea folofola ‘a Sihova kia Mōsese, Fakafoki ‘a e tototoko ‘o ‘Ēlone ki he ‘ao ‘o e Fakamo‘oni‘anga ke tauhi ai, ko e faka‘ilonga ki he kau angatu‘u: ka ke faka‘osi he kau angatu‘u: ka ke faka‘osi meiate au ‘enau lāunga, ‘o ‘oua te nau mate.

ʻEkisoto 17:6
"(6) Ko au ‘eni te u ‘i he potu ko ia, ‘o tu‘u ‘i ho ‘ao ‘i he maka ‘i Hōlepi; pea te ke taa‘i ‘a e maka, pea ‘e ‘alu atu ha vai mei ai ke inu ‘e he kakai. Pea na‘e fai pehē ‘e Mōsese ‘i he ‘ao ‘o e kau Mātu‘a ‘o ‘Isileli."

Saame 106:32,33
"(32) ‘I Vai-Mēlipa foki na‘a nau fakatupu houhau, Pea kai me‘a kovi ai ‘a Mōsese koe‘uhi ko kinautolu; (33) He na‘e angatu‘u ki Hono Laumālie ‘e kinautolu na, Pea ko e ngutu ‘o ē na‘e lea papūnoa."

1 Kolinito 10:4
"(4) pea nau inu kotoa pē mei ha me‘a inu mana pē taha: he na‘a nau inu ai pē mei he Maka mana na‘e tulimui kiate kinautolu: ka ko e Maka ko ia ko Kalaisi pē."

Hepelu 3:2-6 
"(3) He kuo lau ‘a e toko taha ko eni ‘oku ne taau mo ha fakahīkihiki lahi ‘ia Mōsese, ke hoa mo e lahi hake ‘o e mahu‘inga ‘o‘ona na‘a ne langa ‘a e ‘api, ‘i he mahu‘inga ‘o e ‘api. (4) Seuke, ‘ilonga ha ‘api, kuo pau na‘e langa ‘e ha taha; pea ko ia na‘a ne langa ‘a e me‘a kotoa pē ko e ‘Otua. (5) Pea ko Mōsese foki na‘a ne lototō ‘i he ‘api kotoa ‘o ‘Ene ‘Afio, ko e matāpule pē, mo‘o fakamo‘oni ki he ngaahi me‘a ka folofola‘aki ‘amui. (6) Ka ko e lototō ‘a Kalaisi, ko e fai ‘a ha ‘Alo ‘oku pule ki he ‘api ‘o ‘Ene ‘Afio; ‘a ia ko hono ‘api ‘a kitautolu, ‘o kapau te tau kuku ma‘u ‘o a‘u ki he ngata‘anga ‘a ‘etau lotolahi, mo ‘etau viki ‘i he‘etau fakatu‘amelie kuo ma‘u"

Naʻe toʻo ʻe Mosese ʻa hono tokotokó, ka kuopau ke lea pe ki he maká. Ko e toʻutangata kimuʻá, ko e ngaahi folofola ʻa e ʻOtuá, naʻe tatau hono mahuʻingá. Pea ʻi he taimi ko ia, naʻe tala kia Mosese ke toʻo hono tokotokó, pea ke ne taaʻi ʻa e maká (Eki 17:6). Ko e ʻuluaki ouaú ia pea naʻe fai matē ʻa Mosese ki he meʻa kuo fekauʻi ia ki ai ʻe he ʻOtuá. Ko e ouau eni hono ua, naʻe ʻikai ke fai ia ki aí. Ko e tangata ʻoku feliliuaki. Naʻe fai ʻe Mosese ʻa e lea ni, ʻo ne ueʻi ʻa e kakaí. “Fanongo mai ʻa e kau angatuʻú na”. Ko e lea ni ʻokú ne fakamahinoʻi ko e katakí kuo siʻi, pea eʻa ia ʻi he ʻikai te ne lea ki he maká, ʻo hangē ko e fekau ʻa e ʻOtuá, ka naʻá ne hiki hono tokotokó ʻo ne taaʻi ʻ e maká ʻo tuʻo ua, ko ʻene talangataʻa ko ení ko ʻene tuʻu ia ʻi hono taʻu 40 fakaʻosi. Naʻe ʻikai ke fakaeʻa ʻe he ʻOtuá haʻane houhau, ka naʻe tō ʻa Mosese ʻi heʻene ʻilo taʻemaʻoniʻoní. Pea ʻi heʻene ʻitá, ne mole ai meia Mosese ʻa hono tuʻunga ʻi he fonua ʻo e talaʻofá. Ko e mole lahi eni ʻi he foʻi momeniti ʻo e talangataʻá. Fai ko Mosesé naʻá ne taki ʻa haʻa ʻIsileli ki tuʻa mei he popula ʻi ʻIsipité, pea naʻá ne teuteu foki ʻa e hala ki he Misaiá. He ko e Misaiá, ʻoku ne taki kitautolu ki tuʻa mei he popula ki he angahalá, pea koeʻuhi ko e ʻafio ʻa e Misaia ʻiate kitautolu koe kau tuí, ʻoku tau puke maʻu ʻetau lotolahí, mo e ʻamanaki lelei ki he ngataʻangá, pea ʻoku fakahaaʻi ʻe heʻetau lotolahí mo e ʻamanakí, ko e tuí ʻoku moʻoni. Kainga Moʻui foʻou ko e fakasīpinga moʻui ko ē naʻe fai ʻe Mosesé naʻe fakakakato ʻa e talangofuá ia ʻe Kalaisi koeʻuhi ke malava ʻe he tokotaha tui kotoa pē, ke ne maʻu ivi mei he Laumalie Maʻoniʻoní, ke ne malava ʻo fai talangofua ki he ʻOtua Mafimafí ʻo hangē ko Kalaisí, ʻo ʻikai fai hano loto

Saturday, 22 October 2016

Tokonaki 22 Okatopa, 2016

Nom 20:1-6; 14:2,3; 16:13, 31-35: 33:36 ; ʻEki 14:11 ; 17:1-3 

Nomipa 20:1-6
"(1) PEA ha‘u ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘a e fakataha kotoa, ki he Toafa ‘o Sini ‘i he ‘uluaki māhina: pea nofo ‘a e kakai ‘i Kētesi; pea na‘e pekia ai ‘a Meliame, pea na‘e tanu ia ‘i he potu ko ia. (2) Pea na‘e ‘ikai ha vai ki he fakataha: pea na‘a nau fakakātoa mai ke fai mo Mōsese mo ‘Ēlone. (3) Pea kē ‘a e kakai mo Mōsese, ‘o nau lea ‘o pehē, Taumaiā na‘a mau mate fakataha mo homau kāinga ‘i he ‘ao ‘o Sihova! (4) Pea ko e hā kuo mo ‘omi ai ‘a e fakataha ‘a Sihova ki he toafa ni ke mau mate heni, ‘a kimautolu mo ‘emau fanga manu? (5) Pea ko e hā kuo mo ‘omi ai kimautolu mei ‘Isipite, ke a‘utaki mai ki he potu kovi ni? tala‘ehai ko e potu eni ke ma‘u ai ha tenga pe ha fiki, pe ha vaine, pe ha pomikānite; pea ‘oku ‘ikai foki ha vai ke inu. (6) Pea ō ‘a Mōsese mo ‘Ēlone mei he ‘ao ‘o e fakataha ki he mata Tēniti Fe‘iloaki‘anga, pea na tō fo‘ohifo; pea na‘e hā ‘a e kolōlia ‘o e ‘Eiki kiate kinaua."

Nomipa 14:2,3
"(2) Pea lāunga ‘a ha‘a ‘Isileli kātoa kia Mōsese mo ‘Ēlone; pea na‘e pehē kiate kinaua ‘e he fakataha kātoa, Taumaiā na‘a mau mate ‘i ‘Isipite! Pe taumaiā na‘a mau mate ‘i he toafa ni! (3) Pea ko e hā kuo ‘omi ai kimautolu ‘e Sihova ki he fonua ni ke mau tō ‘i he heletā, kae taki pōpula homau uaifi mo e fānau? ne mei lelei mu‘a ‘etau foki ki ‘Isipite?"

Nomipa 16:13, 31-35
"(13) ‘E ‘ikai te ma ō hake: ko e me‘a si‘i koā ho‘o ‘omi kimautolu mei he fonua na‘e mahutafea ‘i he hu‘akau mo e honi ke tāmate‘i kimautolu ‘i he toafa, ka ke fai ai pē foki ho‘o fie pule mai? (31) Pea ‘i he ‘osi leva ‘ene ngaahi lea ko ia, ‘iloange na‘e mafahi ‘a e kelekele na‘a nau tu‘u ai; (32) ‘io, na‘e mafa‘a ‘e he fonua hono ngutu, ‘o ne folo fua kinautolu mo honau fale mo e kau tangata ‘a Kola, mo ‘enau nga‘oto‘ota kotoa. (33) ‘Io, ko kinautolu mo ia kotoa pē na‘e kau kiate kinautolu na‘a nau ‘alu hifo mo‘ui ki lolofonua, pea na‘e mapuni ‘a e fonua kiate kinautolu, pea nau mole mei he lotolotonga ‘o e fakataha. (34) Pea ko e kau ‘Isileli kotoa na‘e takatakai kiate kinautolu na‘e hola ‘i he‘enau fekekee‘i, he‘enau pehē, Na‘a folo kinautolu foki ‘e he kelekele. (35) Pea pā atu ha afi meia Sihova, ‘o keina ‘a e toko uangeau mā nima-ngofulu‘i tangata na‘e to‘o ‘inisēnisi."

Nomipa 33:36
"(36) Pea nau hiki mei ‘Esionikepa, ‘o fokotu‘u tēniti ‘i he Toafa ‘o Sini (ko Kētesi ia)."

ʻEkisoto 14:11
"(11) Pea na‘a nau pehē kia Mōsese, Ko e masiva tanu‘anga ‘apē ‘a ‘Isipite kuo ke ‘ave ai kimautolu ke mate ‘i he toafa ni? Ko e hā kuo ke ngaohi pehe‘i ai kimautolu, ‘o ‘omi mei ‘Isipite?"

'Ekisoto 17:1-3
"(1) PEA hiki ai ‘a e nofo‘anga kotoa ‘o ‘Isileli mei he Toafa ‘o Sini, ‘o nau fononga ‘i he angi ‘a Sihova, ‘o nau fokotu‘u tēniti ‘i Lefitimi: pea na‘e ‘ikai ha vai ke inu ‘e he kakai. (2) Pea na‘e lau fakamamahi ‘a e kakai kia Mōsese, ‘o nau pehē, Fei mo ‘omi hamau vai inu. Pea tali ‘a Mōsese kiate kinautolu, Ko e hā ‘oku mou fai ai ho‘omou mamahi kiate au? Ko e hā ‘oku mou ala‘aki ai kia Sihova? (3) Pea na‘e feinga vai ‘a e kakai ‘i he potu ko ia; pea na‘e lāunga ‘a e kakai kia Mōsese, ‘o pehē, Ko e hā kuo pehē ai, ho‘o ‘omi kimautolu mei ‘Isipite ke tāmate‘i kita mo ‘ete fānau mo ‘ete fanga manu ‘aki ‘a e fie inu?"

Ko e toʻutangata foʻou. Ko e lava ʻeni ʻa e taʻu ʻe 37, talu mei he ʻalu e kau ʻuluaki asiasi ʻIsilelí ki he fonua ʻo e talaʻofá (Nom 13:14). Ka ko e taʻu ia ʻe 40 talu ʻa e mavahe ʻa ʻIsileli mei ʻIsipité. Ka ʻoku fakalongolongʻi pe ʻe he Tohitapú, ʻa e taʻu ko ia ʻe 37 ʻa ʻenau hē holo ʻi he toafa, ʻo taʻetaumuʻá. Ko e kotoa ʻo e toʻutangatá, naʻa nau haʻu mei ʻIsipité, kuo nau ʻosi mate kotoa, ko e toé pe, ko Mosese, ʻElone, Siosiua mo Kelepi. Kuo nau ʻapitanga eni ʻi Ketesi, ʻi he toafa ʻo Siní, ko e feituʻu eni naʻe fakaʻosi mai ki ai ʻa e kau asiasí. Pea naʻe malolo heni ʻa Meliame, ʻo nau fai ai pe. Naʻe ʻamanaki ʻa Mosese ki ha kamata foʻou pea mo e toʻutangata foʻou ko ení. Heʻikai lava ha kamata foʻou ia, he ʻoku natula angahala ʻa e toʻutangata kotoa pe. Tukukehe pe ʻakinautolu te nau ʻia Kalaisí, ko e foʻou moʻoni ia ʻa e moʻuí. 

Ko e ʻosi eni ʻa e taʻu ʻe 37 ʻi he toafa kuo ngalo ia ʻi he kau ʻIsilelí, ʻa ʻenau hē holo ʻi he toafá, ko e ola ia ʻo e angahala ʻo ʻenau ngaahi matuʻá. Naʻe ʻikai ke nau lava ʻo tali ʻa e moʻoní, naʻe ʻomai ʻe he ngaahi palopalema naʻe hoko. Ko ia ai naʻa nau tukuakiʻi ʻa Mosese, ʻi he tuʻunga ʻoku nau ʻi aí. Ko ʻetau ngaahi faingataʻaʻiá, ko e ola ʻoku haʻu mei heʻetau talangataʻá, pea mo e taʻetuí. Heʻikai ke tau lava ʻo tukuakiʻi ʻa e ʻOtuá, koeʻuhi ko ʻetau ngaahi angahalá. Kaekehe, “Pea naʻe kē ʻa e kakaí mo Mosese”. Ko e tuʻunga ē ʻo e tangata kakanó taʻekau ai ʻa e moʻui foʻoú, ʻa ē ʻoku fou mai ʻi he Laumalie Maʻoniʻoní, tuʻunga ʻi he tui falala kia Sisū Kalaisí. Kainga Moʻui foʻou, te tau kē tuʻunga ha kiʻi palopalema ʻoku hoko ʻi he fonongaʻangá. Mou noʻo ʻaki ʻa e melinó ʻakinautolu kuo fakatupu ʻe he laumalié. ʻIo, ko kitautolu ʻoku ʻia Kalaisí, kuo fakatupu kitautolu ʻi he laumalie pea koe melino taʻengata kuo tau ʻi ai.

Friday, 21 October 2016

Falaite 21 Okatopa, 2016

Nom 19:20-22; Lev 15:5; Hakeai 2:13 

Nomipa 19:20-22
"(20) Pea ko e tangata ‘oku ta‘ema‘a, pea ‘oku ‘ikai te ne fakalanu, ‘e tu‘usi ‘a e laumālie ko ia mei he lotolotonga ‘o e fakataha, he kuo ne ‘uli‘i ‘a e Fale Tapu ‘o Sihova: kuo ‘ikai afuhi ‘aki ia ‘a e vai fakalanu: ‘oku ne ta‘ema‘a. (21) Pea ‘e tu‘u ia ko e tu‘utu‘uni ta‘engata kiate kinautolu: pea ko ia ‘oku ne fai ‘a e fakalanu te ne fō hono kofu, pea ko ia ‘oku ne lave ki he vai fakalanu te ne ta‘ema‘a ‘o a‘u ki he efiafi. (22) Pea ‘ilonga ha me‘a ‘e lave ki ai ‘a e ta‘ema‘a ‘e ta‘ema‘a mo ia; pea ko ia te ne lave ki ai te ne ta‘ema‘a ‘o a‘u ki he efiafi."

Levitiko 15:5
"(5) Pea ko ia ‘oku ne lave ki hono mohenga te ne fō hono kofu, pea te ne kaukau ‘i ha vai, pea te ne ta‘ema‘a ‘o a‘u ki he po‘uli."

Hakeai 2:13 
"(13) Toe lea ‘a Hākeai, Kapau ‘e lave ki ha me‘a pehē ha taha ‘oku ta‘ema‘a ko e me‘a faka‘eiki, ‘e ta‘ema‘a ai ‘a e me‘a ko ia? Pea tali ‘a e kau taula‘eiki, ‘E ta‘ema‘a pē."

Ko e tokotaha ʻoku ʻikai te ne fie fakamaʻa iá ʻokú ne fakaʻikaiʻi ʻa Kalaisí, ʻoku ne tuʻulu atu ki he houhau ʻa e ʻOtuá, koeʻuhi ko ʻene taʻefie fakamaʻa iá, ko ia ai, ko hono laumalié, ʻe tuʻusi ia mei he fakataha ʻa hono kakaí. Ko e tuʻunga fakatuʻutamakí, kuo lau pe ʻa e angahalá ko e kiʻi meʻa siʻisiʻi, kae hili ange, ʻoku tuʻunga tatau ʻa e angahala kotoa ki he ʻao ʻOtua. Ko e kau angahala lalahí, ko e mōmenti ʻo e fakatomalá, ko ʻene ʻilo ia ʻa e meesí. Ko ʻetau taʻemaʻá, ʻoku ne fakamavahē kitautolu mei he ʻOtuá. Pea hokohoko atu mo ʻetau moʻui taʻemaʻá, ʻo ʻikai fakamaʻa kitautolu, te ne vaheʻi taʻengata kitautolu mei he ʻOtuá. ʻOku fakahoaʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e taʻehaohaoá ʻa e ngaahi ngāue ʻoku faí, mo ʻenau taʻefeʻunga ke fakamaʻa honau konisenisí. Ka ko e tuhu mai ia ki he Misaiá, ʻi he kakato ʻa e taimi kotofa, naʻe fai ʻe he laumalié, lauʻitāniti ʻa hono foaki taʻe ʻi ai hano ʻila ki he ʻOtuá, ʻo ne fakamaʻa ʻa e konisenisí, mei he ngaahi ngāue fakamate, mei he angahalá ʻo ne ʻuliʻi ʻo hangē ha sino maté. Pea tau tauʻatāina ai ke hū ki he potu tapú, ke tau tauhi ʻa e ʻOtua moʻuí, ʻaki ʻa e ngaahi feilaulau moʻuí. Pea ʻe lava pe ke fakahoa eni ki he Fuakava Foʻou, ki he ʻulungaanga ʻo e natula tangatá, mo ʻenau ngaahi meʻa ko e fakapooni. Ko e tuʻunga moʻoni ia ʻo e tangata angahalá, ʻoku fakafofongaʻi ʻi heni. Pea ʻoku tau lava ako ai ki he natula ʻuli ʻo e angahalá, mo e fakatokanga ke mavahe, fetuʻutaki ʻuli, mo taʻemaʻá. Ko hotau nofoʻanga maʻú ko Kalaisi pē, he koe lauimiliona ʻo māmani, ʻoku nau natula taʻemaʻa, ko e taʻeʻilo ʻa Kalaisí. Fakafetaʻi ki he ʻOtuá.

Thursday, 20 October 2016

Tu'apulelulu 20 Okatopa, 2016

Nom 19:14-19 ; 19:9,11; 31:19, 20; Lev 14:9; Sa 51:7 

Nomipa 19:14-19
"(14) Ko e lao eni ‘o e tangata kuo pekia ‘i he tēniti: ko ia kotoa pē ‘e hū ki he tēniti, mo ia kotoa pē ‘oku ‘i he tēniti, ‘e ta‘ema‘a ‘o ‘aho fitu. (15) Pea ‘ilonga ha nāunau ‘oku ava, ‘o ‘ikai tāpuni ma‘u, kuo ta‘ema‘a ia. (16) Pea ‘ilonga ‘a ia ‘oku ‘i tu‘a, pea ne lave ki ha me‘a kuo tāmate‘i ‘aki ha heletā, pe ki ha ‘anga‘anga, pe ki he hui ‘o ha tangata, pe ki ha fa‘itoka, te ne ta‘ema‘a ‘o ‘aho fitu. (17) Pea te nau to‘o ma‘a e ta‘ema‘a ha me‘i efuefu mei he tutu ‘o e feilaulau-angahala ko ē, pea te nau ‘ai ki ai ‘i ha ipu ha vai ‘oku tafe; (18) pea ‘e to‘o ‘e ha taha ‘oku ma‘a ha ‘īsope, pea te ne unu ki he vai, pea te ne afuhi ‘aki ‘a e tēniti mo hono nāunau kotoa, mo e kakai na‘e ‘i ai, pea kiate ia kuo ne lave ki ha hui, pe ki ha ‘anga‘anga, pe ki ha me‘a faka‘eiki, pe ki ha fa‘itoka; (19) pea ‘e afuhi ‘e he tangata ‘oku ma‘a ‘a ia ‘oku ta‘ema‘a ‘i hono ‘aho tolu, mo hono ‘aho fitu: pea ‘i hono ‘aho fitu te ne fakalanu ia, pea te ne fō hono kofu mo kaukau ‘i ha vai, pea ka efiafi leva pea te ne ma‘a."

Nomipa 19:9,11
"(9) Pea ‘e hiko ‘a e efuefu ‘o e pulu ‘e ha tangata ‘oku ma‘a, pea te ne fokotu‘u ‘i he tu‘a ‘apitanga, ‘i ha potu ‘oku ma‘a, pea ‘e tauhi ia ma‘a e fakataha ‘o ha‘a ‘Isileli mo‘o vai fakalanu: ko e feilaulau-angahala ia. (11) Ko ia ‘oku ne lave ki ha ‘anga‘anga ‘o e tangata kuo pekia te ne ta‘ema‘a ‘o ‘aho fitu"

Nomipa 31:19, 20
"(19) Pea mou nofo ‘i tu‘a ‘apitanga ‘o ‘aho fitu: ‘ilonga ‘a ia kuo ne tāmate‘i ha taha, pea ‘ilonga ‘a ia kuo ne lave ki ha ‘anga‘anga, ke mou fakalanu ‘i hono ‘aho tolu mo hono ‘aho fitu, ‘a kimoutolu mo ho‘omou kau pōpula. (20) Pea ko e me‘a ki he kofu, pe ha nāunau leta, pe ha me‘a fulufulu‘i kosi, mo ha nāunau ‘akau, te mou fai ma‘amoutolu ‘a e fakalanu."

Levitiko 14:9
"(9) Pea ‘i hono ‘aho fitu te ne tele ‘a e fulufulu kotoa ‘o hono ‘ulu mo hono kava mo hono kemo, ‘io, ko hono fulufulu kotoa ‘e tele: pea te ne fō hono kofu, pea te ne kaukau hono sino ‘i ha vai, pea te ne toki ma‘a."

Saame 51:7
"(7) Ke ke fakama‘a‘i ‘īsope au, pea te u ma‘a: Fō au, pea te u hinehina ange he sinou."

Ko e lao ʻo fekauʻaki mo ha tangata ʻe mate ʻi he tenití. Ko e hā hono ʻuhinga kuo ʻai ai ʻa e sino maté ia ko e meʻa ʻulí? Koeʻuhi, ko e maté ko e totonu ia ʻo e angahala kuo fakahū mai ia ki māmani ʻe he angahalá, pea ʻoku ne puleʻi ʻa māmaniʻaki hono iví. Ko ia ai koe ʻuli ʻo e maté koeʻuhi koe ʻuli ʻo e angahalá. ʻOku ʻikai lava ʻe he laó ʻo ikunaʻi ʻa e maté, pe te ne tafiʻi mo taʻofi ʻa e mate, pea mo e ngaahi feilaulau ʻo e ʻolitá, ke fai ha meʻa ki he mate, ʻo hangē ko e meʻa ʻoku fai ʻe he kosipelí, ʻoku ne ʻomi ʻa e moʻui mo e taʻe faʻamate ki he maamá, pea ʻoku ne ʻomai foki mo e ʻamanaki leleí. Talu ʻa e pekia, pea telio ʻa Kalaisí, mo e ʻikai ke toe hoko ʻa e mate, ko e fakaʻauha ki he ʻOtua ʻo ʻIsileli, ko ia ai, ko e ngaahi sino maté, ʻoku ʻikai ke toe ʻuli ia. Ko e kau tui ʻo e ʻaho ni, ʻi heʻenau fou ʻia Kalaisí, ʻoku nau lava ʻo ikunaʻi ʻa e mate, pea moʻoni ʻa e ʻapositoló, “ʻE mate, ko faʻa hoʻo ikuna, ʻe mate, ko faʻa hoʻo huhu na”. Kae fakafetaʻi ki he ʻOtuá, heʻene taki mai ke tau ikuna ʻi hotau ʻEiki ko Sisū Kalaisí. (1 Kol 15: 55-57) Ko e tuʻunga ko eni ʻo e ʻuli, mo e taʻemaʻa ʻa e kakaí, ko honau fakamaʻá naʻe ʻai ʻa e kiʻi meʻi efu siʻisiʻi ki ha ipu pea tanaki ki ai ha mei vaitafe (ko e vai mei ha vaitafe) pea ʻai leva ki ai ʻa e vaʻa ʻisope, pea hanga leva ʻe ha taha maʻa, ʻo afuhi ʻaki ʻa e tēnití mo e kakaí ʻi hono ʻaho tolú, pea ʻi hono ʻaho fitú, pea te nau maʻa. Ko e efuefu ʻo e pulu fefiné, ko e taipe ia ʻo e ngāue fakamaʻa moʻui ʻa Kalaisí. Ko e vaitafé ʻoku ʻuhinga ia ki he ivi, mo e kelesi, mo e tapuaki ʻa e laumalié, ʻo fakahoa ia ki he vaitafé, pe vai moʻuí. Ko e vaʻa ʻisopé ko e tuí ia. Pea ʻi he kakato ʻa e ngāue ko ení, pea ʻoku ʻomi leva ʻe he ʻOtuá, ʻa e maʻoniʻoni ʻa Kalaisí, ʻo lau maʻa kitautolu kotoa pe ʻoku tuí. Ko ia ʻetau maʻa, ko ia ai kainga Moʻui foʻou ʻoua ʻe fakatōtōʻohi ke tui falala kia Kalaisi. “Naʻa ʻita ʻa e Tamaí, ka ai ha fai tuai pea ʻe mole ai ʻa hoʻo fuʻu koloa.

Wednesday, 19 October 2016

Pulelulu 18 Okatopa, 2016

Nom 19:11-13 ; 5:2 ; 15:31 ; 31:19 ; Lev 7:20 ; 21:1 ; 22:3 

Nomipa 19:11-13
"(11) Ko ia ‘oku ne lave ki ha ‘anga‘anga ‘o e tangata kuo pekia te ne ta‘ema‘a ‘o ‘aho fitu: (12) te ne fakalanu ia ‘aki ‘a e me‘a ko ē ‘i hono ‘aho tolu, pea ‘i hono ‘aho fitu te ne ma‘a: ka ‘o kapau ‘e ‘ikai te ne fakalanu ‘i hono ‘aho tolu, pea ‘e ‘ikai te ne ma‘a ‘i hono ‘aho fitu. (13) Ko ia ‘oku ne lave ki he ‘anga‘anga ‘o ha tangata kuo pekia, ‘o ‘ikai te ne fakalanu, ‘oku ne ‘uli‘i ‘a e Tāpanekale ‘o Sihova; pea ‘e tu‘usi ‘a e toko taha ko ia mei ‘Isileli: he na‘e ‘ikai taufu‘i ‘aki ia ‘a e vai fakalanu, ko ia ‘oku ne ta‘ema‘a; ‘oku kei ‘iate ia hono ta‘ema‘a."

Nomipa 5:2
"(2) Fekau ki ha‘a ‘Isileli ke nau kapusi mei he ‘apitanga ‘a kinautolu ‘oku kilia, mo ia fua pē ‘oku ‘au, mo ia ‘oku ta‘ema‘a ko ha pekia;"

Nomipa 15:31
"(31) Koe‘uhi ā kuo ne ta‘etoka‘i ‘a e folofola ‘a Sihova, pea kuo ne maumau ‘ene fekau: ‘e mātu‘aki tu‘usi ‘a e laumālie ko ia: te ne fua hono kovi."

Nomipa 31:19
"(19) Pea mou nofo ‘i tu‘a ‘apitanga ‘o ‘aho fitu: ‘ilonga ‘a ia kuo ne tāmate‘i ha taha, pea ‘ilonga ‘a ia kuo ne lave ki ha ‘anga‘anga, ke mou fakalanu ‘i hono ‘aho tolu mo hono ‘aho fitu, ‘a kimoutolu mo ho‘omou kau pōpula"

Levitiko 7:20
"(20) Ka ko e tokotaha ‘oku ne kai ‘a e kakano ‘o e feilaulau-‘ofa, ‘a ia ko e me‘a ‘a Sihova, ka ‘oku ‘iate ia hono ta‘ema‘a‘anga, ‘e tu‘usi ‘a e laumālie ko ia mei hono kakai"

Levitiko 21:1
"(1) Pea folofola ‘a Sihova kia Mōsese, ‘o pehē, Lea ki he kau taula‘eiki ko e fānau ‘a ‘Ēlone, pea tala kiate kinautolu, ‘E ‘ikai fakata‘ema‘a ia ‘e ha taha koe‘uhi ko ha me‘a faka‘eiki ‘i hono kakai"

Levitiko 22:3 
"(3) Tala kiate kinautolu, ‘Ilonga ha taha ‘i homou hako ‘i homou ngaahi to‘utangata ‘a ia te ne ‘unu‘unu ki he ngaahi me‘a tapu, ‘a ia ‘oku fakatāpui ‘e ha‘a ‘Isileli kia Sihova, ka ‘oku ‘iate ia hano ta‘ema‘a‘anga, ‘e tu‘usi ‘a e laumālie ko ia mei hoku ‘ao: ko Sihova au."

Ko e ʻOtua ʻo e maʻá. Naʻe fai ʻe he ʻOtuá ʻa ʻene tuʻutuʻuni ki ʻIsileli, ke mahino ki hono kakaí, kuopau ke nau maʻa ʻo hangē pe ko Iá. Kuo Ne tuʻutuʻuni ʻa e ngaahi feilaulaú, ʻo fakataumuʻa pe ki he maʻá. Pea kuo ne tuʻutuʻuni eni ke ʻai ʻa e vai fakamaʻá, pe vai fakalanú ʻo makatuʻunga pe, ke fakamaʻa ai ʻa hono kakaí, telia ʻa e ʻuli ʻa e māmani ʻoku nau fetāngutuʻi ai, ʻo tefito pe ʻi he angahala, ʻoku moʻua ai ʻa e tokotaha kotoa pe ʻoku ʻi māmani, ʻa e meʻa ʻoku fehiʻa taha ai ʻa e ʻOtuá. He ko e ʻuhinga ʻa ʻene taʻofi ʻa e lave ki he sino maté, he ko e ola ia ʻo e angahalá, ko e mate ʻa hotau faʻahingá, fakasino mo fakalaumalie. Pea ko ia ʻe lave ki ha sino ʻo ha pekia, te ne taʻemaʻa ʻo ʻaho ʻe fitu, pea kapau leva te ne hanga ʻo tauhiʻaki ia ʻa e vai fakalanú ʻi hono ʻaho tolú, pea ʻi he ʻaho hono fitú te ne maʻa. Pea ko ia kuo ne lave ki ha sino ʻo ha pekia, pea ʻikai ke ne tauhiʻaki ia ʻa e vai fakalanú, ʻe tuʻusi ʻa e tokotaha ko iá mei ʻIsileli, he te ne ʻuliʻi ʻa e Tapanekalé, pea ʻoku kei ʻiate ia ʻene taʻemaʻá. 

Ko e ngaahi feilaulau, mo e efuefu ʻo e pulu fefiné, naʻe tuʻutuʻuni ʻe he ʻOtuá, ke faiʻaki ia ʻa e fakamaʻá, pea ʻi heʻenau tui, mo talangofua ki aí, naʻe fakamoʻui ai ʻa hono kakaí. Ko e kotoa ʻo e ngaahi meʻa ni, ko e tuhu kotoa mai pe, ki he ngāue fakamaʻa, mo fakalelei ʻa Kalaisí. Pea ke tau fakaʻuta atu, ki he maʻa ʻe maʻu ʻe he tokotaha ʻe tui falala kia Kalaisí. ʻE maʻa ʻa e angahala lolotonga, angahala ʻo e kuohili, pea moe angahala ʻo e kahaʻu, pea talamai ʻe he punaké, “ʻE fufulu au ho taʻataʻa peau hinehina he sinou. Hinehina ange! Hinehina ange! ʻE fufulu au ho taʻataʻa peau hinehina he sinou”. (Himi 531) Kainga, tuku ʻa e taʻataʻa ʻo Kalaisí, ke ne fakamaʻa hotau konisenisí (Hep 10:19-22) he ko ia hotau loto lelei ʻangá, ke hū ki he potu toputapú ʻia Kalaisi, ʻi he tuʻunga maʻa pe, ʻo fakatatau kia Kalaisi. Kainga Moʻui foʻou tuʻu ʻi he maʻa ʻa Kalaisí, ʻo ʻikai ha toe meʻa mate mo moʻui, ʻo nofo ai ʻo e sio taʻemele (Himi 566:6)

Tuesday, 18 October 2016

Tusite 18 Okatopa, 2016

Nom 19:4-10 ; Eki 29:14 ; Lev 14:4 ; Hep 9:13,14 

Nomipa 19:4-10
"(4) Pea ‘e to‘o ‘e ‘Eliesa taula‘eiki ha me‘i toto ‘aki hono tuhu, ‘o ne taufu‘i ‘aki ‘a e toto ki he mata Tēniti Fe‘iloaki‘anga ‘o tu‘o fitu: (5) pea ‘e tutu ‘a e pulu fefine ka ne sio ki ai, ‘io, ‘e tutu hono kili, mo hono kakano, mo hono toto, fakataha mo hono kinoha‘a: (6) pea ‘e to‘o ‘e he taula‘eiki ha va‘a sita, mo ha ‘īsope, mo e kula-‘aho‘aho, pea te ne lī ia ki he afi ‘oku tutu ai ‘a e pulu. (7) Pea ‘e toki fō ‘e he taula‘eiki hono kofu, mo kaukau hono sino; pea hili ia te ne hū mai ki he ‘apitanga, ka te ne ta‘ema‘a ‘o a‘u ki he efiafi. (8) Pea ko ia na‘a ne tutu ia te ne fō hono kofu, mo kaukau hono sino, pea te ne ta‘ema‘a ‘o a‘u ki he efiafi. (9) Pea ‘e hiko ‘a e efuefu ‘o e pulu ‘e ha tangata ‘oku ma‘a, pea te ne fokotu‘u ‘i he tu‘a ‘apitanga, ‘i ha potu ‘oku ma‘a, pea ‘e tauhi ia ma‘a e fakataha ‘o ha‘a ‘Isileli mo‘o vai fakalanu: ko e feilaulau-angahala ia. (10) Pea ko ia ‘oku ne hiko ‘a e efuefu ‘o e pulu fefine te ne fō hono kofu, pea te ne ta‘ema‘a ‘o a‘u ki he efiafi: pea ‘e tu‘u ia ko e tu‘utu‘uni ta‘engata ki ha‘a ‘Isileli mo e muli ‘oku ‘āunofo kiate kinautolu."

'Ekisoto 29:14
"(14) Pea ko e kakano ‘o e pulu mo hono kili, mo hono kinoha‘a, te ke faka‘auha ‘aki ‘a e afi ‘i he tu‘a ‘apitanga: ko e me‘a angahala ia."

Levitiko 14:4
"(4) pea ‘e toki fekau ‘e he taula‘eiki ke kumi mai ma‘a e tangata ‘e fakama‘a ha ongo manupuna mo‘ui, ‘i he fa‘ahinga ‘oku ma‘a, pea mo ha va‘a sita, pea mo ha kula-‘aho‘aho, pea mo ha ‘īsope."

Hepelu 9:13,14 
"(13) He kapau ā na‘e lava ‘e he toto ‘o e fanga kosi mo e fanga pulu mo e efuefu ‘o ha pulu fefine, ‘i hono luluku ‘aki ‘a e kakai kuo ta‘ema‘a–kapau na‘e lava ‘e ia ke fakama‘a ‘a e kakano. (14) Huanoa ‘a e ta‘ata‘a ‘o Kalaisi, ‘a ia na‘a ne ‘oatu ‘e ia ia ta‘ehano mele ki he ‘Otua, fai ‘e ha laumālie laui ‘ītāniti–huanoa ‘ene fakama‘a ‘e he ta‘ata‘a ko ia hotau konisēnisi mei he ngaahi ngāue mate, ke tau tauhi ‘a e ‘Otua ‘oku mo‘ui."

Ko e hā hono mahuʻinga ʻo e efuefu ʻo e pulu fefine kulokulá? ʻI he taimi ʻe lave ai ha taha, ki ha sino ʻo ha taha kuo mate, ʻoku lau leva ia ʻoku ne taʻemaʻa, pea ʻe taʻemalava kiate ia, ke ne kau ki he lotú, mo e hū ki he ʻOtuá. Ko e ouau fakamaʻa ʻo e tokotaha taʻemaʻá, te ne lava ʻo fai ʻa e ngaahi feilaulau, pea mo hū ki he ʻOtuá. Ko e sino mate, ko e ʻuli malohi tahá ia, koeʻuhi ko e ola fakaʻosi ia ʻo e angahalá. Ko e feilaulau makehé, ko ha pulu fefine kulokula naʻe fiemaʻu, pea kuopau ʻe fai ia ʻe ha taha ʻoku maʻa, ʻa ia ko e taulaʻeiki pe ko ʻEliesá. Heʻikai ke fai ia ʻe ʻElone, he ʻoku ʻikai taau ia mo e taulaʻeiki lahí, ke lea ki ha meʻa taʻemaʻa pehē. 

Ko e efuefu ko eni ʻo e pulu fefiné, naʻe fakamaau ia ʻo tuku ʻi tuʻa ʻapitanga ʻi he feituʻu ʻoku malú, pea ka kuo fai leva ʻe ha taha ha meʻa taʻemaʻa, ʻoku ne ʻai leva ʻa e mei vai, pea tanaki atu ki ai ʻa e meʻi efuefu, pea koʻene feilaulau fakamaʻa leva ia. Pea ko ia ʻoku ui ʻe he punaké ko e “Vai Koloa” (Himi 563) mo e “Vai fakamaʻa” ko e taʻataʻa pē ʻo Sisū. Pea ko e vaiola ia maʻa māmani. Ko e ngaahi lao, mo e ngaahi ouau, ʻoku ʻikai te ne lava ʻo fakamaʻa ʻo e loto ʻo e kakaí. Ka ko e taʻataʻa pe ʻo Sisú, te ne fakamaʻa ʻe ia hotau ngaahi konisenisí, pea tau tauʻatāina mei he mate fakalaumalié, ka tau moʻui ʻo tauhi ki he ʻOtuá, pea tau tauʻatāina foki mei he ivi ʻo e angahalá. Kaekehe, naʻe tokonaki ʻa e ʻOtuá ia maʻa ʻIsileli ʻa e vai fakamaʻá, ko e efuefu ʻo e pulu fefine, ka Ne teuteu ʻe Ia ʻa hono ʻAló, pea mo hono taʻataʻá. Ko e vai fakamaʻa, maʻa māmani katoa, ʻIo, ʻa kinautolu ʻoku fakatomala, mo tui falala ki he ʻEiki ko Sisū Kalaisí. Ko ia ʻa ʻetau mataʻikoloa kainga Moʻui foʻou, ko eni ia ʻa hotau palopalema ʻi taimi pea mo ʻitaniti. Pea ʻikai haʻatau toe koloa, ka ko Kalaisi, ʻo tatau ʻi he mouʻi lelei, mo e mahamahaki, ko Kalaisi, tuʻu ai hoʻo falalá mo e ʻamanaki lelei ki he maama kahaʻú.

Monday, 17 October 2016

Monite 17 Okatopa, 2016

Nom 19:1-3 ; 3:4 ; Lev 4:12, 21 ; Teut 21:3 

Nomipa 19:1-3
"(1) PEA folofola ‘a Sihova kia Mōsese pea kia ‘Ēlone, ‘o pehē, (2) Ko eni ‘a e tu‘utu‘uni fakalao ‘a ia kuo fokotu‘u ‘e Sihova, ‘o pehē, Tala ki ha‘a ‘Isileli ke nau ‘omi kiate koe ha pulu fefine kulokula, pea haohaoa ‘o ‘ikai hano ‘ila, ha taha kuo te‘eki ke ‘ai ‘ioke ki ai. (3) Pea te mou tuku ia kia ‘Eliesa ko e taula‘eiki, pea ‘e ‘ave ia ki he tu‘a ‘apitanga, pea ‘e tāmate‘i ia"

Nomipa 3:4
"(4) Ka na‘e pekia ‘a Nātapi mo ‘Āpiu ‘i he ‘ao ‘o e ‘Eiki, ‘i he‘ena ‘atu ‘a e afi kehe ‘i he ‘ao ‘o Sihova ‘i he Toafa ‘o Sainai; pea na‘e ‘ikai ha‘ana fānau: ko ia ko ‘Eliesa pē mo ‘Ītama na‘e fai ‘a e ngāue fakataula‘eiki fakataha mo ‘Ēlone ko ‘ena tamai."

Levitiko 4:12, 21
"(12) ‘io ko e pulu kotoa te ne ‘ave kitu‘a ‘apitanga, ki he potu ma‘a ‘oku lilingi ai ‘a e efuefu, pea te ne faka‘auha ia ‘aki ‘a e afi ‘i ha fefie: ‘io, ‘i he potu ‘oku tuku ai ‘a e efuefu ‘e faka‘auha afi ai ia. (21) Pea te ne ‘ave ‘a e pulu ki tu‘a ‘apitanga, pea te ne faka‘auha ia ‘aki ‘a e afi, ‘o hangē ko ‘ene tutu ‘a e pulu ‘e taha ko ē: ko e feilaulau angahala ia ‘o e Fakataha."

Teutalonome 21:3
"(3) pea ko e kolo ‘oku ofi ki he ‘anga‘anga, ‘io, ko e mātu‘a ‘o e kolo ko ia te nau to‘o ha pulu mui fefine, ha taha kuo te‘eki ngāue‘aki, pea kuo te‘eki ke toho ‘i he ‘ioke;"

Ko e lao ʻo e fakamaʻá. Naʻe lāunga ʻa e kakaí ʻi he fefeka ʻa e lao ʻi hono tāpui ʻenau fakaofiofi ki he Tapanekalé (17:13). Pea ko e tali ki he lāunga ko iá ke fakamaʻa kinautolu, koeʻuhi ke nau lava ʻo fakaofi mai ki he Tapanekalé, ʻo ʻoua ʻe manavahē. Ko e taipe ʻo e fakamaʻa ko ení, ko e fakamaʻa ʻo e konisenisí, mei he ʻuli ʻo e angahalá, ʻo hangē ko ia ʻoku fakamatala ki ai ʻa e ʻapositoló (Hep 9:13, 14) ʻo ne fakahoa ʻa e taʻataʻa ʻo Kalaisí mo hono fakakoloa ʻi he moʻuí pea mo e efuefu ʻo e pulu fefiné. 

Ko eni ʻa e tuʻutuʻuni ʻa e ʻOtuá fakalao kia Mosese mo ʻElone, ke ʻomi ha pulu fefine kulokula ʻoku taʻe ʻi ai hano ʻila, pē ngāueʻaki, ʻo tutu ke efuefu ʻi tuʻa ʻapitanga ʻe he taulaʻeiki ko ʻEliesá pea ne tanaki ki he afí ʻa e vaʻa sita mo e ʻisope ʻoku kula ʻahoʻaho ʻo tutu fakataha ia mo e pulú ke efuefu. Ko e vaʻa sitá ʻe tokoni ki hono fakatolonga ʻo e efú, mo e ʻisopé ke tokoni ki hono fakaifoʻi ʻi hano ngāueʻaki. Pea tauhi fakatolonga ʻa e efuefu naʻe tutú ke hoko ia ko e meʻa fakamaʻa maʻa ʻIsileli. 

Ko e tuʻu ko eni ʻa e pulu fefiné, ʻoku ʻikai ko ha feilaulau angahala, he naʻe ʻikai ke fai ia ʻi he ʻolita feilaulaú. Ka ko e fakataipe ia ki he pekia, mo e mamahi ʻa Kalaisí, he naʻe ʻikai fakakaveinga pe ke fakafiemalie ki he fakamaau ʻa e ʻOtuá. Ka ke fakamaʻa, mo fakanonga hotau ngaahi konisenisí, ke tau maʻu melino mo e ʻOtuá, pea mo ha nonga ki hotau ngaahi lotó, pea ko ia ʻa e teuteu ki he pekia ʻa Kalaisí, naʻe ʻikai ke hangē pe ko e fanga pulu mo e fanga kosi ke ʻi he ʻolita ko e feilaulaú, kae toe hangē koe pulu fefine ʻi tuʻa ʻapitangá. Ko e fuʻu tokonaki mei he kilukiluá ko e siofaki mai ia maʻa kitautolu. He ko Kalaisi, naʻá Ne tautau ʻi he ʻakau ʻi he tuʻa ʻapitangá, ke ne fakakau mai kotoa ʻa e senitailé mamaʻó, mo e taʻeʻilo ʻOtuá, ʻa ē kuo tau monūʻia ai ʻa e feohiʻanga Moʻui foʻou ʻia Kalaisí, naʻe ʻikai haʻatau teitei lavelave ʻilo, ki Heʻene ʻofa maʻataʻatā pe ia ʻa hotau ʻOtuá. Kuo ne fai maʻa kitautolu ʻia Kalaisi ke tau moʻui ai taʻe ʻi ai haʻatau lelei ʻe taha.

Sunday, 16 October 2016

Sapate 16 Okatopa, 2016

Nom 18:25-32; 10:38; Lev 19:8; 22:15 

Nomipa 18:25-32
"(25) Pea folofola ‘a e ‘Eiki kia Mōsese, ‘o pehē, (26) Ke ke lea foki ki he kau Līvai, mo ke pehē kiate kinautolu, Ka mou ka to‘o mei ha‘a ‘Isileli ‘a e tukuhau hongofulu, ‘a ia kuo u foaki kiate kimoutolu ko homou tofi‘a mei ai, pea te mou hapai mei ai ha feilaulau-hapai kia Sihova, ko e vahe hongofulu ‘o e vahe hongofulu ko ia. (27) Pea ‘e lau ho‘omou feilaulau-hapai na, ‘o hangē ko ha uite mei homou ta‘u, pea hangē ko e mahu ‘o ho‘omou tata‘onga uaine. (28) Ko ia ‘e hapai ‘e kimoutolu foki ha feilaulau kia Sihova mei he tukuhau kehekehe te mou ma‘u mei ha‘a ‘Isileli; he te mou ‘atu mei ai ‘a e feilaulau-hapai ‘o Sihova kia ‘Ēlone ko e taula‘eiki. (29) Mei he ngaahi me‘a‘ofa kotoa pē te mou ma‘u te mou hapai hano feilaulau kia Sihova, pea ko hono ‘inasi tapu ‘e hiki mei he mata ‘o e me‘a. (30) Ko ia te ke pehē kiate kinautolu, Ka kuo mou hapai hano mata mei ai, pea ‘e toki lau ia ki he kau Līvai ko e fua ‘o e haha‘anga mo e fua ‘o e tata‘o‘anga. (31) Pea te mou kai ia ‘i he potu kotoa pē, ‘e kimoutolu mo homou ngaahi fale: he ko e totongi ia ‘i ho‘omou ngāue ‘i he Tēniti Fe‘iloaki‘anga. (32) Pea ‘e ‘ikai te mou hia ai, ‘oka ‘osi ho‘omou hapai hano mata mei ai: ka ko e ngaahi me‘a tāpuhā ‘o ha‘a ‘Isileli ‘e ‘ikai te mou va‘inga‘aki, na‘a mou mate."

Levitiko 19:8
"(8) pea ko ia te ne kai te ne fua hono kovi, koe‘uhi kuo ne takuanoa ‘a e me‘a tapu ‘a Sihova; pea ‘e tu‘usi ‘a e laumālie ko ia mei hono kakai."

Levitiko 22:15
"(15) ‘Io, ‘e ‘ikai te nau fakame‘avale‘i ‘a e ngaahi me‘a tapu ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘a ia kuo nau hapai kia Sihova; 16‘o hilifaki ai ki he kakai ha hia fakahalaia ‘i ha‘anau kai ‘enau ngaahi me‘a tapu; he ko Sihova au ‘oku ou fakatāpui ‘a e ngaahi me‘a ko ia."

Ko e vahe hongofulu, ʻo e vahe hongofulu ʻa e kau Livaí, ke tokoni ki he ngāue ʻa e ʻEikí, hili ia ʻenau maʻu mei he kakai ʻo ʻIsilelí, ʻenau ngaahi vahe hongofulú, pea ke nau toʻo leva mei ai, ʻenau vahe hongofulú. Naʻe ʻikai ha taha ʻe ʻatā mei hono fakafoki ʻo e ʻinasi ʻo e ʻOtuá, mei he meʻa kuo nau maʻú. Neongo ko e kau Livaí, naʻe ʻikai haʻanau tofiʻa ʻi he fonuá, mo ha ngāue lahi, ka naʻa nau fai pe ki he meʻa ʻoku nau maʻu, ʻa e meʻa tatau, ʻoku fai ʻe he tokotaha kotoa pe ʻenau foaki, ha ʻinasi ke tokangaʻi ʻaki ʻa e ngaahi fiemaʻu kehe ʻa e kau Livaí, pea mo e Tapanekalé. Ko e moʻoni fakangāue ʻo e vahe hongofulú, ʻoku kei kau pe. ʻOku ʻamanaki mai ʻa e ʻOtuá, ko e koloa ʻa hono kau muimuí, te nau tokoni ʻi ha ngaahi fiemaʻu fakamatelie, ʻakinautolu kuo nau tukupā, ke feʻiloaki mo e ngaahi fiemaʻu fakalaumalie ʻa e kakaí fekauʻaki mo e tuí. Kole ki he ʻOtuá ke ne tataki ko e, ʻo fekauʻaki mo e meʻa te ke foakí, pea ke Ne tokoniʻi koe ki he foakí, vēkeveke foaki. 

ʻI hono totongi ʻe he kau Livaí ʻenau vahe hongofulu, ko e konga ia ʻenau paʻanga naʻa nau faiʻaki ʻenau feilaulaú, liʻaki ki he ʻOtua, ʻi heʻenau fiefia ʻi he vahe hongofulu ʻe hiva ʻoku ʻiate kinautolú. Sio heni ki he founga fakafiemalie ki he kotoa ʻo ʻetau koloa fakamāmaní, ke ʻoua ʻe ʻi ai ha angahala, ko e ʻuhinga ko e koloá. (1) Kuopau ke tau fakapapauʻi ko e meʻa ʻoku tau maʻú ke tau faitotonu ki ai, pea ʻi he ngāue ʻa e ʻEikí ko ho pale ia hoʻo ngāué, ko e kanomate ʻo e monumanú ko e meʻakai lelei tahá ia, kae ʻuluaki totongi. “Ka ʻikai fie ngāue ha taha pea ʻoua foki naʻá ne kai” (2 Tes 3:10). Ko e pale ia ʻo e ngāue tōnunga ʻi he Tapanekalé. (2) Ke tau fakapapauʻi ʻoku maʻu ʻe he ʻOtuá ʻEne konga pea ke tau fiemalie ʻi heʻetau meʻa ʻoku maʻú. ʻI he taimi ʻoku tau fakalangilangiʻi ai ʻa e ʻOtuá, ʻaki ʻetau kiʻi meʻa ʻoku foaki maʻaná. Pea ʻe ʻikai ha angahala ʻi heʻetau taʻalo fiefia kiate iá ʻaki ʻa e leleitaha ʻi he meʻa kotoa pē ʻoku ke maʻú, he ko e meʻa pe ia ʻAʻana, ko ho ʻinasi.