Nomipa 29: 7-11
"7Pea ‘i hono ‘aho hongofulu ‘o e māhina fitu ko ia ‘e fai ha‘amou fakataha tapu; pea te mou fakavaivai homou laumālie; ‘ilonga ha ngāue fakatamaio‘eiki ‘e ‘ikai te mou fai: 8ka te mou ‘atu ki he ‘Eiki ha feilaulau-mōifua mo‘o ngangatu fakahōifua; ko e pulu mui ‘e taha, ko e sipi tangata ‘e taha, ko e fitu‘i lami ‘oku taha ta‘u; te mou tokanga ke nau ta‘emele. 9Pea ko honau kinaki ko e ‘elito‘i mahoa‘a kuo natu ‘aki ‘a e lolo, ko e vahe hongofulu ‘e tolu ki he pulu, ko e vahehongofulu ‘e ua ki he taha‘i sipi tangata. 10Taki vahehongofulu ha lami ‘i he fitu‘i lami: 11ko e kosi tangata mo‘o feilaulau-angahala; tukukehe ‘a e feilaulau-angahala fakalelei, mo e feilaulau-mōifua tu‘u ma‘u, mo hono kinaki, mo honau kava."
Nomipa 28:3
"3Pea te ke pehē kiate kinautolu, Ko eni ‘a e feilaulau tutu te mou ‘atu kia Sihova; ko e ngaahi lami tangata ‘oku ta‘u taha, ta‘ehanau mele, ‘o taki ua ki he ‘aho, mo‘o feilaulau-mōifua ‘o tu‘u ma‘u."
'Ekisoto 31:15
"15Ko ha ono‘i ‘aho ‘e fai ai ha ngāue, ka ‘i hono ‘aho fitu ‘e fai ai ha Sāpate mālōlō tapu kia Sihova: ko ia kotoa pē ‘oku ne fai ha ngāue ‘i he ‘aho Sāpate, ‘e mātu‘aki mate"
Levitiko 16:3, 29
"3Pea ko eni ia ‘a e me‘a ‘e hū ‘aki ‘e ‘Ēlone ki he Potu Tapu; ko e pulu mui mo‘o feilaulau-angahala, pea mo e sipi tangata mo‘o feilaulau-mōifua. 29Pea ‘e hoko ia ko e tu‘utu‘uni ta‘engata kiate kimoutolu: ‘i hono fitu ‘o e māhina, pea ‘i hono ‘aho hongofulu ‘o e māhina, te mou fakamamahi kimoutolu, pea ‘e ‘ikai te mou momo‘i fai ha ngāue, ‘a e tupu ‘i he fonua pe ko e muli ‘oku mou nonofo"
Levitiko 23:26-32
"26Pea folofola ‘a Sihova kia Mōsese, ‘o pehē, 27Tauange mo kimoutolu ‘a hono ‘aho hongofulu ‘o e māhina fitu ni, he ko e ‘Aho Fakalelei ia: ko hamou ‘aho fakataha tapu ia, pea te mou fakavaivai ai homou laumālie; pea te mou ‘atu ha feilaulau tutu kia Sihova. 28Pea ‘oku tapu ‘a e ngāue kotoa pē kiate kimoutolu ‘i he ‘aho mātē pē ko ia: he ko ha ‘aho fakalelei: ke feia ‘a e fakalelei ma‘amoutolu ‘i he ‘ao ‘o Sihova ko homou ‘Otua. 29He ka ‘ilonga ha laumālie ‘e ‘ikai te ne fakavaivai ‘i he ‘aho ko ia, ‘e tu‘usi ia mei hono kakai. 30‘Io, ‘ilonga ha taha te ne fai ha momo‘i ngāue ‘i he ‘aho mātē pē ko ia, te u faka‘auha ‘a e tokotaha ko ia mei he lotolotonga ‘o hono kakai. 31‘Oku tapu kiate kimoutolu ‘a e ngāue kotoa pē: ko e tu‘utu‘uni ta‘engata ia ‘i homou ngaahi tangutu‘anga kotoa pē ‘o laui to‘utangata. 32Ko e Sāpate ‘o e Sāpate ia kiate kimoutolu, pea te mou fakavaivai ai homou laumālie: ‘i hono hiva ‘o e ‘aho ‘o e māhina, efiafi, ‘e kamata ‘a e tapu: pea te mou fai mei he efiafi ki he efiafi."
Ko e ʻAho ʻo e Fakaleleí. Ko e fakataha tapú, pea fakavaivai honau laumalié, pea heʻikai fai ha ngāue fakatamaioʻeiki. Ko e fakataha tapú, ko ʻenau hū, siviʻi pē kita, fakalaulauloto, mo e fakatomala. Ko e ʻaho toputapu taha eni ʻi he taʻu faka-siú. Pea ʻe fai ʻa e feilaulau moifuá, ke ngangatu fakahoifua ki he ʻEiki. Pea ʻoku mahuʻinga ʻi he ngaahi katoangá ni, he koe fakataipe pe ia kia Kalaisi, ʻoku toki ʻatā pe ha meʻa ki he ʻOtuá, ʻia Kalaisi pea ʻe fakahoifua mo fakamolemole angahala. Ko e ouau pē eni ʻe taha, ʻoku hū ai ʻa e taulaʻeiki lahí ki he potu toputapú, pea moe kosi ʻave hia ʻa ʻIsilelí, ki he toafa ʻAsaseli ‘o tukuange ai (Lev 16:10).
Naʻe ʻiloʻi ʻe Taniela ʻa e ʻuhinga ʻo e katoanga ko eni, naʻe ʻi he palani ʻa e ʻOtuá ki he kahaʻú. ʻI he tohi Taniela 9:24 ko e hiki ia ʻe he palōfitá ʻa e ʻuhinga ʻa e katoanga hono onó. ʻOku ne lave ai ki he uike ʻe 70. Ko e hāʻele ʻangaua mai ʻa Kalaisí, ʻoku totonu ke hoko ia he taʻu ʻe fitu fakapalofitá, hili ia ʻa e fakamoʻoni ʻa ʻIsileli ʻi he talite melino taʻu ʻe fitu moe Fiekalaisí. Ko eni ʻa e manufekai (fakaha 13:1) ka ʻe lau ia ʻe ʻIsileli ko e Misaiá, ko ʻene pulé ʻe kovi he tene tohoakiʻi kakai. Ko e haʻu ʻa Sīsū Kalaisi ko e Misaía ke fakaʻauha ʻa e Fiekalaisí pea te ne fakakakato ʻa e taumuʻa ʻo e katoanga ni, ʻa e ʻaho ʻo e fakaleleí ʻi he vahaʻa ʻo e kakaí mo e ʻOtuá, pea mo hono kakai filí ko ʻIsileli.
Ko e taʻahine taʻane ʻo Kalaisí, ʻe ʻave ia ʻi he taimi ʻe hā mai ai ʻa e Fiekalaisí, ka ʻoku fakamanatu mai kia kitautolu ʻoku totonu ke tau malangaʻi ʻa e fakatomalá, kimuʻa he punakakí he koe folofola fakaʻosi ia ʻa Sīsū ki he siasí, ʻoku ʻikai ko e Fekau Lahi. Ko ʻene folofola fakaʻosi ki he siasí ke fakatomala! Ko e fekau ia ki he siasi ʻe fitu ʻi ʻEsiá, ko e tala ki he siasi ʻe 5 ke fakatomala, kae hao pe ʻa e siasi ʻe 2. Ko e toko fitu kotoa pē ke fakatomala ʻa e toko 5 kotoa pē mei he toko fitu kotoa. Fakapapau kuo ke fakatomala, pea ke malangaʻi ʻa e fakatomalá, he kuo mei pā mai ʻa e talupite fakaʻosi ʻo e māmaní.
No comments:
Post a Comment