Nomipa 27:6-11
"(6) Pea folofola ‘a Sihova kia Mōsese, ‘o pehē, (7) ‘Oku mo‘oni ‘a e lau ‘a e ngaahi ‘ōfefine ‘o Silofehati: te ke vahe pē ha konga kelekele mo‘onau tofi‘a ‘i he lotolotonga ‘o e kāinga ‘o ‘enau tamai; pea te ke fakalaka kiate kinautolu ‘a e tofi‘a ‘o ‘enau tamai. (8) Pea te ke lea ki ha‘a ‘Isileli, ‘o pehē, Ka pekia ha tangata ta‘ehano foha, te ke fakalaka hono tofi‘a ki hono ‘ōfefine. (9) Pea kapau ‘oku ‘ikai hano ‘ōfefine, pea te mou foaki hono tofi‘a ki hono ngaahi tokoua. (10) Pea kapau ‘oku ‘ikai hano tokoua, pea te mou foaki hono tofi‘a ki he ngaahi tokoua ‘o ‘ene tamai. (11) Pea kapau ‘oku ‘ikai ha tokoua ‘o ‘ene tamai, pea te mou foaki hono tofi‘a ki ha kakano ‘o hono fāmili ‘oku ofi kiate ia, pea te ne ma‘u ia: pea ‘e hoko eni ko e kupu‘i konisitūtone ki ha‘a ‘Isileli hangē ko e tu‘utu‘uni ‘a Sihova kia Mōsese. Ko e Fili ‘o Siosiua ke ne Fetongi ‘a Mōsese."
'Ekisoto 12:6
"(6) Pea ‘e ‘iate kimoutolu ke tauhi ‘o a‘u ki hono hongofulu mā fā ‘o e ‘aho ‘i he māhina ni: pea te mou toki tāmate‘i ia efiafi hifo, ‘a hono kotoa ‘o e Fakataha ‘a ‘Isileli kātoa."
'Ekisoto 16:36
"(36) Pea ko eni ko e oma ko e vahehongofulu ‘o e efa."
'Ekisoto 29:40-42
"(40) pea ‘e ‘atu mo e ‘uluaki lami ha vahehongofulu ‘o e ‘elito‘i mahoa‘a, kuo natu ‘aki ha lolo tuki, fe‘unga mo e vahefā ‘o ha hina; pea mo e vahefā ‘o ha hina uaine mōno kava. (41) Pea ko hono ua ‘o e lami te ke feia ‘i he‘ene efiafi hifo, pea ko hono kinaki ‘e tatau mo e feilaulau pongipongi, pea pehē mo hono kava: ko e ngangatu fakahōifua ia, fai‘aki ‘a e afi kia Sihova. (42) Ko e feilaulau-mōifua tu‘u ma‘u ia ‘i homou ngaahi to‘utangata, ‘o fai ‘i he matapā ‘o e Tēniti Fe‘iloaki‘anga ‘i he ‘ao ‘o Sihova: ko e potu ia te u fe‘iloaki ai mo kimoutolu, ke alea mo koe ‘i ai."
Kuo finangalo ʻa e ʻOtua Mafimafí, ki he kole ʻa e ngaahi ʻofefine ʻo Silofehatí. Pea naʻe folofola ai pē ʻa e ʻOtuá kia Mosese, kapau leva ʻe mate ha tangata taʻe ʻi ai hano ngaahi foha, ko hono tofiʻá ʻe ʻalu ia ki hono ngaahi ʻofefiné (27:8). Ka ko e ngaahi ʻofefiné ke nau tauhi lelei ki ai. Pea kuopau te nau mali ʻi he laine pe honau matakalí, pea ʻe ke tuʻumaʻu pe ʻa e tofiʻa ʻiate kinautolu.
Naʻe fai kole ki he fonua ko Kenaní ke fakafofongaʻi ʻenau tamaí, pea ʻi he lotolotonga ʻo e fanga tokoua ʻo ʻenau tamaí. Pea ʻi heni naʻa nau ʻiloʻi ai (1) ko ha tui fefeka, ki he ivi mo e palomesi ʻa e ʻOtuá, ʻi heʻene foaki ʻa e fonua ko Kenaní ki ʻIsileli. (2) Ko e tōtōivi ki ha feituʻu mo ha hingoa ki he fonua ʻo e talaʻofá ko ha taipe ia ʻo Hevani, ʻoku nau puke ki he moʻui taʻengatá, pea ko kinautolu ko e kau taupoʻou poto moʻoni ʻe toko nimá. Pea koeʻuhi ko e kovinanité ʻo e kelesí, ʻoku ʻikai ha faikehekehe kuo ʻai ʻi he vahaʻa ʻo e tangatá mo e fefiné (Kal 3:28). (3) Ko ha ʻamanaki moʻoni, mo ha langilangi maʻa ʻenau tamaí, ko hono hingoa ʻoku mahuʻinga kiate kinautolu, ka kuo ne mamaʻo atu, ka ʻoku ʻi ai ʻa e moʻua ia ʻo e fānaú, ke nau fakamanatu ʻenau ngaahi mātuʻá, he ko e nima ʻo e fekau ʻe 10. Fakaʻapaʻapa ki hoʻo tamaí mo hoʻo faʻeé. Ko e meʻa ko ení, kuo fai ʻe he ngaahi ʻofefine ʻo Silofehatí, ʻoku ʻikai ko ʻenau fiemalie pē, mo e lelei ki honau fāmilí, ka ko e langilangi, mo e fiefia ʻa e kakai fefiné. He naʻe fakaʻatā ai pē ʻe he ʻOtuá, ka ʻi ai ha tangata ʻe mate ka ʻoku ʻikai ke ʻi ai hano foha, ko hono tofiʻá ʻe ʻalu ia ki hono ʻofefiné. Pea hoko eni ko e kupuʻi konisitutone ki ʻIsileli. Fakapapauʻi heʻikai te ke fiemuʻaʻi ʻa e kelekele kuo toʻo ʻe Kalaisi. Ko e kau tui kotoa pē ko Hono ngaahi ʻeá. Ko ia ai ʻoku ʻikai ha taha ʻe lahiange, hono tapuakiʻi ʻi ha taha, pe maʻolunga ange ha taha ʻi ha taha. Kuo tau tatau pē ʻia Kalaisi.
No comments:
Post a Comment