Nomipa 29: 1-6 ; 28:3, 11 ; Lev 23:24
Nomipa 29: 1-6
"1PEA ‘i hono fitu ‘o e māhina, ‘i he ‘uluaki ‘aho, ‘e fai ha‘amou fakataha tapu: tapu ‘aupito ha‘amou fai ‘a e ngāue ‘a homou ngaahi lakanga: ko e ‘aho ifi ia kiate kimoutolu. 2Pea te mou feia ha feilaulau-mōifua mo‘o ngangatu fakahōifua kia Sihova; ko e pulu mui ‘e taha, ko e sipi tangata ‘e taha, ko e fitu‘i lami ‘oku ta‘u taha pea ta‘emele; 3pea ko honau kinaki ko e ‘elito‘i mahoa‘a kuo natu ‘aki ‘a e lolo, ko e vahehongofulu ‘e tolu ki he pulu, ko e vahehongofulu ‘e ua ki he sipi tangata, 4ko ha vahehongofulu ‘e taha ki he lami takitaha ‘i he fitu‘i lami: 5ko e kosi tangata foki ‘e taha mo‘o feilaulau-angahala, ke fai‘aki ha fakalelei ma‘amoutolu: 6tukukehe ‘a e feilaulau-mōifua ‘o e fakamāhina-fo‘ou mo hono kinaki, mo e feilaulau-mōifua tu‘u ma‘u mo hono kinaki ‘o‘ona, mo honau kava, ‘o hangē ko honau konisitūtone, mo‘o ngangatu fakahōifua fai ‘alu ‘a e afi kia Sihova"
Nomipa 28:3, 11
"3Pea te ke pehē kiate kinautolu, Ko eni ‘a e feilaulau tutu te mou ‘atu kia Sihova; ko e ngaahi lami tangata ‘oku ta‘u taha, ta‘ehanau mele, ‘o taki ua ki he ‘aho, mo‘o feilaulau-mōifua ‘o tu‘u ma‘u. 11Pea ‘i he kamata‘anga ‘o homo ngaahi māhina te mou ‘atu ha feilaulau mōifua ki he ‘Eiki: ko e ongo pulu mui, mo e sipi tangata ‘e taha, ko e fitu‘i lami tangata ‘oku ta‘u taha pea ta‘emele"
Levitiko 23:24
"24Lea ki ha‘a ‘Isileli, ‘o pehē, ‘I hono fitu ‘o e māhina, ‘i hono ‘uluaki ‘aho, ‘e ai hamou ‘aho faka-Sāpate; ko e fakamanatu ifi, ko e fakataha tapu"
Ko e katoanga talupité. Ko e fakataha tapu, mo molumalu ʻi he mahina ko hono fitu (Sepitema pe ʻOkatopa) ʻi he ʻaho ʻuluakí. ʻOku tau maʻu ʻa e tuʻutuʻuni ʻo e ngaahi feilaulau, ke fai ʻi he ʻuluaki ʻo e mahiná, ko e ʻaho ia ʻo e ifi talupité, ko ha teuteu ia ki he ongo meʻa lalahi ʻoku nau kaungā fai, mo e katoanga ʻo e talupité, ko e mamahi māʻoniʻoní ʻi he ʻAho ʻo e Fakaleleí, mo e fiefia maʻoniʻoní, ʻi he katoanga ʻo e Tapanekalé. Ko e kaveinga ʻo e fokotuʻutuʻu faka-ʻOtuá ni, ke tokoniʻi kitautolu ke tau feʻunga mo e kakai kehé, pea ke kātoa ki Hevani. Ko e ifi ʻo e ngaahi talupité, naʻe tala pē ia ʻe he ʻOtuá ʻia (Lev 23:24). Ko e ifi talupité, ko ʻenau meʻaifi pē, naʻe ngaohi mei he meʻatui ʻo e lamí, naʻe ʻiloa koe sofā, pea naʻe ifi tuʻo 100 ʻi he ʻaho katoanga pehé ni.
Ko e katoanga ʻe fā kimuʻa, naʻa nau vāvāofi honau ngaahi faʻahitaʻú, ko e vaha lōloa ko ení mei he Katoanga ʻo e Penitekosí, ki he katoanga Talupité, ʻoku ne fakafofongaʻi ʻa hono tufa ʻo e kelesí, ʻa ē ʻoku tau moʻui ai he taimi ní. ʻOku taʻemafakafuofuaʻi ʻa e vaaʻitaimi ko eni, ʻoku tau moʻui ai, mo e vaaʻitaimi ʻoku tau tatali ai, ki he kau ʻangelo ʻa e ʻOtuá, ke ifi ʻa e talupite lahi. Ko hono ui ia ʻo e taʻahine taʻane, ʻo Kalaisí ki hono loki ʻi ʻolungá.
Ko e ngaahi talupite ʻa e ʻOtuá, ko e fakaʻilonga mahuʻinga taha ia, ʻe ala maʻu ʻe he māmaní. ʻIo, ko e katoanga ko ení, ko e taipe ia ʻo e Punakakí, pe ko e ʻOhaké ʻo e siasí, ʻi ha taimi kuo tau ofi ki ai. Ko e hā ʻa e Punakakí? ʻIa 1 Kolinitō 15:51-52 ʻoku hiki ai ʻe Paula, “ʻE, kau tala atu, ha misiteli, ʻe ʻikai ke tau mohe kotoa pē, ka te tau liliu kotoa pē ʻi ha foʻi momeniti, ʻi ha foʻi kemo pē ʻi he ifi fakamui ʻa e talupité, ʻio ʻe ifi ʻa e talupité pea ʻe fokotuʻu ʻa e pekiá ʻo taʻefaʻaʻauha pea ko kitautolu ʻe liliu”. Ko e misiteli ʻo e Punakakí ko e taimi ʻe pā mai ai ʻa e talupité, ko e kau tui kuo nau mate, te nau hū mai ki tuʻa mei he faʻitoka ʻo taʻefaʻaʻauha, mo sino foʻou ʻo taʻefakanatula, pea ko kinautolu naʻe ʻikai mate fakasinó, te nau liliu pea te nau punakaki fakataha ʻa e kau tuí ki he ngaahi ʻaó, ke fakafetaulaki kia Sīsū Kalaisi. Ko e taʻahine taʻané ʻoku Punakaki
No comments:
Post a Comment