Matiu 26:1-15
"1PEA ko eni, ‘i he faka‘osi ‘e Sīsū ‘ene ngaahi lea ko ia kotoa, na‘a ne pehē ki he‘ene kau ako, 2‘Oku mou ‘ilo ‘oku toe ha ‘aho ‘e ua pea hoko ‘a e Pāsova, pea ‘e tukuange ai ‘a e Fanautama ‘a Tangata ke kalusefai. 3Ko e taimi ko ia na‘e fakataha ‘a e hou‘eiki taula‘eiki, mo e kau mātu‘a ‘o e kakai ‘Isileli, ki he loto‘ā ‘o e Taula‘eiki Lahi, ‘a ia ko hono hingoa ko Kaiafasi; 4pea na‘a nau puleaki‘i ha‘anau puke fakaolo kia Sīsū, ‘o tāmate‘i. 5Ka na‘a nau pehē, ‘oua ‘e fai lolotonga ‘a e kātoanga, na‘a ai ha maveuveu ‘i he kakai. 6Pea ko eni, lolotonga ‘a e nofo ‘a Sīsū ‘i Pētani, ‘i he fale ‘o Saimone ko e kilia, 7mo e ‘unu‘unu mai ha fefine kuo ha‘u mo ia ha hina ‘alapasita, na‘e fonu ‘i he lolo tākai mātu‘aki mahu‘inga, ‘o ne lilingi ia ki hono fofonga, lolotonga ‘ene tokoto ‘i he kai. 8Pea ‘i he sio ki ai ‘e he kau ako na‘a nau lāunga, ‘o nau pehē, Ko e maumau me‘a pehē koe‘uma‘ā? 9He ka ne fakatau ia, ne ma‘u ai ha me‘a lahi ke foaki ki he masiva. 10Ka ka mea‘i ‘e Sīsū, ‘o ne pehē kiate kinautolu, Ko e hā ‘oku mou fakamamahi ai ki he fefine? He ko e ngāue lelei kuo ne fai kiate au. 11He ko e me‘a ki he masiva te mou feangai ai pē mo kinautolu; ka ‘e ‘ikai te mou feangai ai pē mo au. 12He ko ‘ene laku? ‘a e lolo ni ki hoku sino, ko ‘ene fai pē ko e teu hoku ‘anga‘anga ki fa‘itoka. 13Ko au ē ‘oku ou tala atu, ‘Ilonga ha potu ‘i māmani kātoa ‘e malanga‘aki ai ‘a e Kōsipeli ni, ‘e lea‘aki ai foki ‘a e me‘a ne fai ‘e si‘i fefine ni, ko e fakamanatu kiate ia. 14Ko e taimi ko ia na‘e ‘alu ki he hou‘eiki taula‘eiki ha toko taha ‘o e kau Hongofulumāua, ‘a ia ko hono hingoa ko Siutasi ‘Isikāliote, 15‘o ne pehē, Ko e hā te mou fie ‘omi ka u lavaki‘i ia kiate kimoutolu? Pea nau tu‘utu‘uni ma‘ana ha konga siliva ‘e tolungofulu."
Ma’ake 14:1,2
"1PEA na‘e toe pē ‘a e ‘aho ‘e ua pea hoko ‘a e Pāsova, mo e tapu lēvani: pea ko e hou‘eiki taula‘eiki, mo e kau sikalaipe, na‘a nau fiu ‘a feinga pe ‘e fēfē ha‘anau puke fakaolo kiate ia ke tāmate‘i. 2He na‘a nau pehē, ‘oua ‘e fai lolotonga ‘a e kātoanga, na‘a ‘iloange ‘e ai ha maveuveu ‘i he kakai."
Luke 22:1,2
"1PEA na‘e fakaofiofi mai ‘a e kātoanga tapu lēvani, ‘a ia ko hono hingoa ko e Pāsova. 2Pea ko e hou‘eiki taula‘eiki, mo e kau sikalaipe, na‘a nau fiu‘a feinga pe ‘e fēfē ha‘anau fakapoongi ia; he na‘a nau manavahē ki he kakai."
Sione 11:45-52
"45Ko ia ko e tokolahi ‘o ha‘a Siu, ‘io, ‘a kinautolu kuo ha‘u kia Mele, pea mamata ki he me‘a kuo fai ‘e Sīsū, na‘a nau tui pīkitai kiate ia. 46Ka ko e ni‘ihi ‘o e fa‘ahinga ko ia na‘a nau ‘alu ange ki he kau Fālesi, ‘o nau tala kiate kinautolu ‘a e ngaahi me‘a kuo fai ‘e Sīsū. 47Ko ia na‘e hanga ai ‘a e hou‘eiki taula‘eiki mo e kau Fālesi, ‘o nau fai ha fakataha, ‘o nau pehē, Ko e hā mu‘a ‘oku tau fai? he ko e tangata ni ko e me‘a ngei ‘ene fai mana. 48Kapau te tau tuku ia ke fai pehē ai pē, ‘e tui pīkitai kiate ia ‘a e kakai kotoa pē, pea ‘e ha‘u ‘a e kau Loma, ‘o ‘ave hotau fonua mo hotau pule‘anga fakatou‘osi. 49Ka ko honau toko taha, ko Kaiafasi, ‘a ia na‘e Taula‘eiki-Lahi ‘i he ta‘u ko ia, na‘a ne me‘a kiate kinautolu, ‘o pehē, Tā ko e kakai kimoutolu ‘oku ‘ikai te mou momo‘i ‘ilo ha me‘a; 50pe te mou fakakaukau, ‘oku lelei mu‘a kiate kimoutolu ke mate ha fo‘i tangata ‘e toko taha koe‘uhi ko e fa‘ahinga tapu, pea ‘oua na‘a ‘auha ‘a e pule‘anga kotoa. 51Ka na‘e ‘ikai meiate ia ‘a e lea ko ia: ka ko e me‘a ‘i he‘ene Taula‘eiki Lahi ‘i he ta‘u ko ia, ko ia na‘a ne palofisai ai, ‘oku ene ‘a Sīsū ke pekia koe‘uhi ko e pule‘anga; 52‘o ‘ikai koe‘uhi ko e pule‘anga pē, ka koe‘uhi foki ke fakatahataha ‘a e fānau ‘a e ‘Otua kuo movetevete."
Matiu 26:14-16
"14Ko e taimi ko ia na‘e ‘alu ki he hou‘eiki taula‘eiki ha toko taha ‘o e kau Hongofulumāua, ‘a ia ko hono hingoa ko Siutasi ‘Isikāliote, 15‘o ne pehē, Ko e hā te mou fie ‘omi ka u lavaki‘i ia kiate kimoutolu? Pea nau tu‘utu‘uni ma‘ana ha konga siliva ‘e tolungofulu. 16Pea mei he taimi ko ia na‘a ne kumi ha faingamālie ke lavaki‘i ia."
KO E ʻAHO
PULELULU ENI, ʻOE UIKE FAKAʻOSI ʻO SĪSŪ KALAISI ʻI MĀMANÍ, KA ʻOKU ʻIKAI KE
LĒKOOTI ʻE HE TOHITAPÚ, HA NGĀUE ʻA SĪSŪ NAʻÁ NE FAI ʻI HE ʻAHÓ NI, ka ʻoku tau ngāueʻaki
pē ʻa e ngaahi meʻa naʻe fai ia ʻe he kakai kehe kia Sīsū ke fakafofongaʻi ʻaki
ʻa e ʻahó ni.
Ko Kaiafasi, ko e taulaʻeiki lahi pule,
lolotonga ko ia ‘ae ngāue ʻa Sīsuú. Ko e foha ia ʻi he fono ʻo ʻAnasi, ko e
taulaʻeiki lahi ia kimuʻa. Naʻe toʻo ʻe he puleʻanga Lomá ia ʻa ohno fai ʻo e
fakanofo kotoa ʻo ekau taki fakapolitikalé, mo e kau taki fakalotú. Ko Kaiafasí
naʻá ne ngāue ʻi he taʻu ʻe 18 ʻo loloaange ia ʻi he tokolahi tah aʻo e kau
taulaʻeiki lahí. Pea ko ia ʻa e ʻuluaki tokotaha, ke ne tala ʻae pekia ʻa
Sīsuú, koeʻuhi ke “Fakamoʻui” ʻa e kakai (Sn 11:49,50).
Ko e fakakaukau eni ke faʻufaʻu ke tamateʻi
ʻa Sīsū, ka ne taʻeʻoua ʻa e faʻufaʻufano ko ení heʻikai ke akefua hake ha lau
ke manakoa hono fakafepakiʻi ʻoʻona. Ko hono moʻoní koeʻuhi ko Sīsū naʻe
manakoa ia ʻe he kakaí, pea ko e kau taki lotú, naʻa nau manavahē ke nau puke
ia lolotonga ʻa e katoanga Pasová. Pea naʻe ʻikai ke nau loto ke ueʻi ʻenau
ngāué. Ko kinautolu ia kuo fili ʻe he ʻOtuá, ke nau taki ʻi hono tamateʻi ʻo
Kalaisí.
Ko e tākai lolo ʻi Petani. ʻOku
mahino pe ko Sīsū naʻe toka poʻuli pe ʻi Petani ʻi he uiké ni. Ko Saimone naʻe
kiliá naʻe fakama’a hono kiliá ʻe Sīsū. Ko e tamai ia ʻa Lasalosi, Mele mo Maʻata
(sn 12:1,2). Naʻe lilingi ʻe Mele ʻa e lolo ʻi he fofonga, pea mo e toʻukupu
kelekele ʻo Sīsuú, peá ne holoholo ʻaki hono louʻulú ʻa Sīsū, ko e fakahaaʻi ʻo
ʻene ʻofa moʻoni ʻi he ʻEikí, pea ko e teuteu ʻo e ʻEikí ʻi heʻene pekiá (Mt
14:8). Ko e lolo mamafa naʻe fili ʻe Mele ke tākai ʻaki ʻa e ʻEikí. 1. Ko e
mahuʻinga ʻo e pekia ʻa Sīsuú. 2. Ko e totongi maʻolunga ʻo e liʻoa kiate iá.
Ko hano fakatau maʻamaʻa ʻo
Sīsū ki he konga siliva ʻe 30. Ko e hā ʻa e ʻuhinga naʻe loto ai ʻa Siutasi ke
ne lavakiʻi ʻa Sīsuú? 2. Naʻe hangē pē ʻa Siutasi, ko e kau ako kehé. Naʻa nau ʻamanaki
ʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ha angatuʻu fakapolitikale ke tekeʻi ʻaki ʻa e kau Lomá. Ko
Siutasi ʻa e tauhi paʻanga pea ʻi he mahino ko ē ʻe pekia ʻa Sīsuú pea piki ai
pe ia ʻi he paʻangá, kae lavakiʻi ʻa Sīsū ia. Tokanga naʻa tau piki ha meʻa fakamāmani kae
li’aki ʻa Sīsū ia. Ko ia pe ʻa ʻetau mataʻikoloá ʻo taʻengata.
No comments:
Post a Comment