Ma’ake 11:12-18; Luke 19:45-48
KO E ʻAHO MONITE ENI ʻO E UIKE FAKAʻOSI ʻO E NGĀUE ʻA SĪSŪ ʻI SELUSALEMÁ. Naʻá ne ʻi Selusalema ʻi he taimi ʻahó, ka ne mālōlō pe ki Petani ʻi he taimi poʻulí. Pea te tau lave pe ki he meʻa ʻe ua, naʻe hoko ʻi he Monite fakaʻosi ʻo e ʻEikí, ʻene ngāue ʻi Selusalema maʻa māmani kotoá.
Ma’ake 11:12-18
"12Pea pongipongi hake, ‘i he‘enau omi mei Pētani, na‘a ne hālofia: 13Pea ‘i he‘ene vakai ha fu‘u fiki mei he mama‘o ‘oku fai lau, na‘a ne ‘alu ki ai, hei‘ilo te ne ma‘u ai ha me‘a: ka ‘i he‘ene a‘u ki ai na‘e ‘ikai te ne ‘ilo ai ha me‘a, ko e ngaahi lau pē; he na‘e kei tuai ‘a e to‘ukai fiki. 14Pea folofola ia ki ai, ‘o pehē, Ke ‘oua na‘a kai hao fua ‘e ha taha ‘o ta‘engata. 15Pea nau a‘u ki Selusalema: pea ne hū ki he Temipale, ‘o ne hanga ‘o kapusi ‘a kinautolu na‘e fakatau atu mo fakatau mai ‘i he Temipale, ‘o ne fulihi ‘a e ngaahi tēpile ‘a e kau fetongi pa‘anga, mo e ngaahi nofo‘a ‘o e kakai na‘e ‘omi lupe ke fakatau; 16pea na‘e ‘ikai te ne tuku ke hala loto Temipale ha taha to‘o kavenga. 17Pea ne kamata ako kiate kinautolu, ‘o ne pehē, ‘ikai kuo tohi, Ko hoku fale ‘e ui ko e falelotu mo‘o e kakai kotoa pē? Ka ko kimoutolu kuo mou ngaohi ia ko e ‘ananga ‘o ha kaiha‘akau. 18Pea na‘e fanongo ki ai ‘a e hou‘eiki taula‘eiki mo e kau sikalaipe, pea nau fiu ‘a feinga pe ‘e fēfē ha‘anau tāmate‘i ia: he na‘a nau manavahē kiate ia, koe‘uhi ko e to‘oa ‘a e loto ‘o e kakai ‘i he anga ‘o ene ako."
Luke 19:45-48
"45Pea ne hū ki he Temipale, ‘o ne hanga ‘o kapusi ‘a kinautolu na‘e fai fakatau ai; 46‘o ne pehē kiate kinautolu, Kuo tohi, Pea ‘e tu‘u hoku fale ko e falelotu; ka ko kimoutolu kuo mou ngaohi ia ko e ‘ananga ‘o ha kaiha‘akau. 47Pea na‘a ne ‘i he Temipale ‘i he ‘aho kotoa pē, ‘o faiako. Pea ko e hou‘eiki taula‘eiki mo e kau sikalaipe na‘a nau feinga ke tāmate‘i ia; pehē foki mo e kau tu‘ukimu‘a ‘o e kakai: 48ka nau fiu‘a fili pe ko e hā ‘anautolu ai ‘e fai; he ko e kakai kātoa na‘e mātu‘aki tukutukutāupe honau loto kiate ia ‘i he‘enau fanongo ki ai."
KO E ʻAHO MONITE ENI ʻO E UIKE FAKAʻOSI ʻO E NGĀUE ʻA SĪSŪ ʻI SELUSALEMÁ. Naʻá ne ʻi Selusalema ʻi he taimi ʻahó, ka ne mālōlō pe ki Petani ʻi he taimi poʻulí. Pea te tau lave pe ki he meʻa ʻe ua, naʻe hoko ʻi he Monite fakaʻosi ʻo e ʻEikí, ʻene ngāue ʻi Selusalema maʻa māmani kotoá.
1.
Ko ʻene hanga ʻo talatukiʻi ʻa e fuʻu fikí.
2.
Ko ʻene hanga ʻo fakamaʻa ʻa e Temipalé.
Naʻá ne mālōlō pe ki Petani
ʻi he po Sapate, pea ne uhu pongipongi mai eni ke ʻalu ki heʻene ngāué ki
Selusallema. Pea ʻi heʻene ʻalú, naʻá ne fiekaia ke mahino ko e tangata pe, he
naʻá ne tukulolo pe ki hotau natula tangatá vaivai. Ko e kotoa ʻo e ngaahi mana
ʻa Kalaisí naʻá ne fakamoʻoi pe ki he ivi ʻo ʻene kelesi mo e tapuaki, ka ʻi
heni, ko e fakaʻosi eni naʻá ne fakahaaʻi kotoa ʻo e fakamaau kuo tuku kiate iá
he te ne ʻoange ki he tangata takitaha ʻa e ivi ʻo ʻene houhau mo e malaʻia. Ko
e fakamalaʻia ʻo e fuʻu fiki taʻefuá, ʻokú ne fakafofongaʻi ʻa e tuʻunga ʻo e
malualoi fakalukufua, ʻa hono fai fakahāhā pe ʻa e lotú ki he tangata, mo
fakafuʻulau pē, kole halaʻatā ʻi ha foʻi fua, ʻa ē ʻoku fiemaʻu ʻe he ʻEiki
Fakamoʻuí. ʻOua ʻe fakangalingali, kae fai moʻoni ʻi he ivi ʻo e Laumalie Maʻoniʻoni.
Ko ʻene fakamaʻa ʻa e Temipalé. Naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsū ʻa ʻene tokanga tōtōivi
ki he tuʻunga maʻa lolotonga ʻo e temipalé. Ko e fetongi paʻanga, mo e
fefakatauʻakí, ko e pisinisi lahi ia, ʻi he taimi ʻo e Pasová ko kinautolu ʻoku
haʻu mei mulí, ke fetongi ʻenau paʻangá ki he paʻanga ko ē ʻo e temipalé, koeʻuhi
ko e paʻanga pe ia ʻe tali ki he tukuhau temipalé, pea mo e fakatau atu ʻo e
monumanu ki he ngaahi feilaulau. Pea naʻe fai eni kotoa ʻi he lotoʻā ʻo e
Senitailé ʻi he temipale, pea ʻikai leva ha faingamalie ia ki he Senitailé ki
ha nau taimi ke nau lotu ai (Ais 56:6,7). Naʻe tuputamaki ʻa Sīsū koeʻuhi ko e
fale ʻo e ʻOtuá, ke fai ai ʻa e lotu, ka kuo fakahaaʻi ia ʻe he kau Siú ʻa ʻenau
lotu taʻefuá mo e taʻe ʻi ai ha ʻofa mo tokaʻi ʻa e kau Senitailé, ke ʻi ai haʻanau
taimi ke nau lotu ai. Manatuʻi, Kāinga Moʻui Foʻou, ko kitautolu koe tautehina,
he kuo tau Tamai taha pe ki he ʻOtuá ʻia Kalaisi (Sn 1:12). Pea kuo tau maʻu ʻa tuʻutuʻuni foʻou. “Ke tau feʻofaʻaki” (Sn 13:34,35).
Pea ko e moʻui ia ʻoku taulava ke tau moʻui ʻaki ʻi he ngaahi ʻahó ni, ʻi heʻetau
tui falala kia Kalaisi.
No comments:
Post a Comment