Friday, 14 April 2017

Falaite 14 'Epeleli, 2017

Saame 22:1-3;  Ma’ake15:33-41

Saame 22:1-3
"1‘E HOKU ‘Otua, ‘e hoku ‘Otua, ko e hā kuo ke li‘aki ai au?
‘O fakamama‘o mei hoku tokoni; mei he le‘o ‘o ‘eku kavekalanga atu?
2‘E hoku ‘Otua, ‘oku ou tangi ‘aho, ka ‘oku ‘ikai ha‘o tali;
Pea u fai po‘uli, ‘o ‘ikai te u tuku ha taimi.
3Ka ‘oku ke mā‘oni‘oni,
‘A e ‘Afiona ‘oku ke nofo‘ia ‘a e ngaahi fakamālō ‘a ‘Isileli,"

Ma’ake15:33-41
"33Pea ‘i he a‘u ki hono ono ‘o e houa, na‘e hoko ha po‘uli ki he fonua kotoa, ‘o a‘u ki hono hiva ‘o e houa. 34Pea ‘i hono hiva ‘o e houa na‘e kalanga le‘o lahi ‘a Sīsū, ‘Iloi, ‘Iloi, lama sapakatani? ‘a ia ko hono hiki, Ko hoku ‘Otua, ko hoku ‘Otua, na‘a ke li‘aki au kae hā? 35Pea ko e ni‘ihi ‘iate kinautolu na‘e tutu‘u ofi mai, ‘i he‘enau fanongo ki ai na‘a nau pehē, Vakai, ‘oku ne ui ‘a ‘Ilaisiā. 36Pea lele ha toko taha, ‘o lōmaki ha oma ‘i ha vinika, ‘o ne humaki ‘i ha kaho, ‘o ‘ange ke ne inu, he‘ene pehē, ‘Ē, tau vakai pe ‘e ha‘u ‘a ‘Ilaisiā ke ‘ohifo ia. 37Pea he‘aki ‘e Sīsū ‘ene fu‘u kaila, ‘o ne hokotaki. 38Pea na‘e mahaeua ‘a e tatau ‘o e Fale Tapu mei ‘olunga ki lalo, 39pea ko e senituliō na‘e tu‘u ofi mai, ‘o fehangahangai mo ia, ‘i he‘ene vakai ki he pehē ‘ene hokotaki, 40Pea na‘e nofo ai mo ha kau fefine ‘o nau mamata mai mei he mama‘o; ko honau ni‘ihi ‘a Mele mei Makitala, mo Mele ko e fa‘ē ‘a Sēmisi Si‘i mo Siose, pea mo Sālome, 41‘a ia na‘a nau muimui kiate ia ‘i he‘ene ‘i Kāleli, ‘o nau tauhi ki ai; pea mo ha tu‘unga fafine kehe, ‘a ia na‘a nau ō hake mo ia ki Selusalema."

KO E FALAITE LELEÍ ENI KUO TAU ʻI AI, ke tau toe fakatokangaʻi ʻa e faivelenga ʻa Kalaisi maʻa māmani kotoa pē. Ko Kalaisi eni kuo ʻi he funga kolosí ʻi hono kalusefaí. Naʻe hoko ha fakapoʻuli matolu ki he fonua kotoa mei he tahaua hoʻatā ki he tolu efiafi. Naʻe fai ʻe Sīsū ʻa e fehuʻi ko ení (v.34) ko e fakaʻohovale pe, ko e taʻe ha ʻamanaki ka ko ʻene leaʻaki pe ʻa e veesi ʻuluaki ʻo e Saame 22, he ko e Saamé ni ko e palofisai ki he mamahi lahi ʻa e Misaia ʻi heʻene pekia maʻae angahala ʻa māmani. Naʻe ʻosi ʻafioʻi pē ʻe Sīsū ʻe ʻi ai ʻa ʻene mavahe fakataimi mei he ʻOtuá, ʻi he momeniti naʻá ne toʻo ai ʻe ia ʻa e angahala ʻa māmani. Ko e mavahe ko ení naʻá ne tokanga ki ai ʻi heʻene lotu ʻi he ngoue Ketisemaní. Ko e mamahi fakasinó naʻe fakailifia, ka ko e fehiʻanekina fakalaumalie mei he ʻOtuá, ko e fakamamahi lahi fakaʻulia. Ko e fakapoʻuli naʻe ʻuhinga ko e konga ʻao ʻo e laumalie fakaetangata ʻo Kalaisí naʻe fakamalumalu ʻi heʻene hoko ko e feilaulau maʻae angahalá. Naʻá ne launga lahi ʻi heni ʻi ha toe meʻa, naʻe ʻikai ke launga ʻi hono liʻaki ia ʻe he kau akó, ka ko ʻene Tamaí. He naʻe lau ia ko e angahala koeʻuhi ko kitautolu. Naʻe toe kalanga leʻolahi ʻa Kalaisi pea ne tukuange hono laumalié. Naʻe fakamalohia ʻe he ʻOtuá ʻa e lotó pea ʻikai ke tō. Ko Kalaisi naʻe pekia moʻoni, ko hono laumalieʻi tangatá naʻe mavahe ia ki he māmani ʻo e ngaahi laumalié, pea toe pe hono sinó. Naʻe pekia ʻa Kalaisi ʻi Kalevali, ka e mahae ʻa e tātau ʻo e Temipalé mei ʻolunga ki lalo. Ko e fakamanavahē eni ki he kau Siu taʻetuí, pea tuʻu ʻauha ʻenau lotú mo honau kakaí. Ka ko e fakafiemalie mo fakafiefia ki he kau tui kalisitiane ʻa eni ʻoku tau ʻi ai, he kuo fakaava ʻa e potu toputapu maʻa kitautolu ʻi he moʻui foʻou ʻaki ʻa e taʻataʻa ʻo Kalaisí.

No comments:

Post a Comment