Friday, 11 November 2016

Falaite 11 Novema, 2016

Nomipa 23:1-6; 23:14-16,29,30; Teut. 18:18 

Nomipa 23:1-6
"(1) PEA pongipongi hake na‘e ‘ave ‘e Pēlaki ‘a Pēlami ki Pāmoti-Peali, pea ne mamata mei ai ki he taupotu ‘o e kakai. Pea lea ‘a Pēlami kia Pēlaki, Fokotu‘u heni ma‘aku ha fitu‘i ‘ōlita, pea teuteu heni ma‘aku ha fitu‘i pulu mo ha fitu‘i sipi tangata. (2) Pea fai ‘e Pēlaki hangē ko e lea ‘a Pēlami; pea feia ‘e Pēlaki mo Pēlami ha pulu mo ha sipi tangata ‘i he ‘ōlita takitaha. (3) Pea lea ‘a Pēlami kia Pēlaki, Tu‘u pē koe ‘i ho tafa‘aki feilaulau ka u ‘alu au; hei‘ilo ‘e hā‘ele mai ‘a Sihova ke ma fe‘iloaki. Pea neongo pe ko e hā te ne faka‘ilo mai te u tala kiate koe. (4) Pea ne ‘alu ki ha mātanga. Pea fe‘iloaki ‘a e ‘Otua mo Pēlami; pea fakatau folofola ‘e ia ki ai, Ko e fitu‘i ‘ōlita kuo u fokotu‘u, pea kuo u feia ha pulu mo ha sipi tangata ‘i he ‘ōlita takitaha. (5) Pea ‘ai ‘e he ‘Eiki ha lea ki he ngutu ‘o Pēlami, ‘o ne folofola mai, Foki kia Pēlaki, pea ‘e pehē ho‘o lea ki ai. (6) Pea ne foki kiate ia, pea tā ‘oku ne tu‘u ofi ki he‘ene feilaulau, ‘a ia mo e hou‘eiki Moape."

Nomipa 23:14-16,29,30
"(14) Pea ne ‘ave ia ki he toafa ‘o Sōfimi ‘i funga Pīsika, ‘o ne fokotu‘u ha fitu‘i ‘ōlita, ‘o ne feia ha pulu mo ha sipi tangata ‘i he ‘ōlita takitaha. (15) Pea pehē ‘e ia kia Pēlaki, Tu‘u koe heni ofi ki ho‘o feilaulau, ka u ‘alu au ‘o fakalalave ki hē. (16) Pea felāve‘i ‘a Sihova mo Pēlami, ‘o ne ‘ai ha lea ki hono ngutu, ‘o ne folofola mai, Foki kia Pēlaki, pea ‘e pehē ho‘o lea ki ai. (29) Pea lea ‘a Pēlami kia Pēlaki, Fokotu‘u heni ma‘aku ha fitu‘i ‘ōlita, pea teuteu heni ma‘aku ha fitu‘i pulu mo ha fitu‘i sipi tangata. (30) Pea fai ‘e Pēlaki hangē ko e lea ‘a Pēlami, pea ne feia ha pulu mo ha sipi tangata ‘i he ‘ōlita takitaha."

Teutalonome 18:18
"(18) Te u fokotu‘u ma‘anautolu ha palōfita mei he lotolotonga ‘o honau kāinga hangē ko koe, pea te u ‘ai ‘eku lea ki hono ngutu, pea te ne lea‘aki kiate kinautolu ‘a e me‘a kotoa te u fekau kiate ia."

Ko e ʻuluaki palofisai ʻa Pelamí. Pea ʻave pongipongi ʻe Pelaki, ʻa Pelami, ʻo na aʻu ki Pamoti-Beali, ʻoku ʻuhinga ko e ngaahi feituʻu maʻolunga ʻo Pealí, pe ko e faiʻanga lotu fakahiteni. Pea tala ʻe Pelami kia Pelaki, ke fokotuʻu ai ha ʻolita feilaulau, ʻe fitu maʻana. Ko e fika fitú, ko e fika toputapu ki ha ngaahi fonua, mo e lotu, ʻi he taimi ko iá. Ko e feilaulaú, ko ha pulu, mo ha sipi, takitaha ʻa e ʻolita ʻe fitu, pea ko e konga ia ʻo e ouau fakahiteni ʻa Palamí. Pea hili hono fokotuʻutuʻú, pea ʻi he meesi ʻa e ʻOtuá, naʻá ne ʻoange ai kia Pelami, ha fekau moʻoni, ke ne leaʻaki. Ko e fakamatalá naʻe pehē “pea ʻai ʻe he ʻEikí ha lea ki he ngutu ʻo Pelamí”. Ko e faʻahinga tatau pe ʻa e lea, ʻoku ngāueʻaki ʻi he palofisai moʻoni (Selemaia 1:9). Naʻe ngāueʻaki ʻe he ʻOtuá ʻa e hitení ni, ke tapuaki ʻaki hono kakaí. Ko e teuteu lahi ko ʻeni, ʻo e ngaahi ʻolita ʻe fitú, ke fakamalaʻiaʻi ʻa ʻIsileli. 

Ko e tokonaki mala ko ʻení, naʻe liliu ia ko ha tapuaki, ʻaki ʻa e fuʻu mafai fakaleveleva ʻo e ʻOtuá. ʻI Heʻene ʻofa ʻi ʻIsilelí, ʻa ē, naʻe fakamatala ki ai ʻa Mosese (Teutalonome 23:5). Naʻe ʻai ʻe he ʻOtuá ʻa e tapuaki ki he ngutu ʻo Pelamí. Naʻá ne nofo tokotaha pe. Naʻá ne ʻilo pe ko hono faingamalie lelei ia, ke ne feohi mo e ʻOtuá. Ko kinautolu ʻoku feʻiloaki mo e ʻOtuá, kuopau ke nau tukuange ʻa māmani, mo e ngāue ki ai, mo e fetuʻutaki ki ai. Ko Pelami, naʻá ne fai ʻa e meʻa kotoa pe ki he ʻOtuá, ko e fakamahalo pe, mo e fakakaukau pe, ʻe feʻiloaki mo e ʻOtuá, kae ʻikai ke ne tokangaʻi. Te na toki feʻiloaki mo e ʻOtuá ʻamuiange, ʻi Heʻene houhau ki ai. Ko e founga ʻa Pelami ki he ʻOtuá, ʻoku kei angakehe pe, ka ki he ʻOtuá, ʻoku Ne kei fili ʻaki pe ia. Fakafetaʻi ki he ʻOtuá. “He ko kinautolu naʻá ne toka meaʻi. naʻá ne toka tuʻutuʻuni foki ke tau hokosi, ʻa e ʻimisi ʻo hono ʻAló, koeʻuhi ke Ne taʻokete ki he tehina tokolahi” (Loma 8:29). Kāinga Moʻui foʻou, ko ʻetau kau he moʻui ʻa e ʻOtuá, ko e ʻOtuá ʻataʻatā pe, naʻá Ne fai maʻa kitautolu ʻia Kalaisi, ko ia hotau taʻoketé, fiemalie ai mo e ʻamanaki lelei.

No comments:

Post a Comment