Sios 8:9-17 ; Teut 7:2 ; Fkm 20:34,36 ; Koheleti 9:12
Siosiua 8:9-17
"9Pea na‘a nau ‘alu ki honau toka‘anga malumu, ‘o nau nofo ‘i he vaha‘a ‘o Pēteli mo ‘Ai, ‘i he potu hihifo ‘o ‘Ai: ka ka toka ‘a Siosiua ‘i he pō ko ia ‘i he lotolotonga ‘o e kakai. Pea tu‘u hengihengi hake ‘a Siosiua.
10‘O ne fakatē ‘a e kakai, pea taki ‘e ia mo e kau mātu‘a ‘Isileli ‘i he ‘alu hake ‘a e kakai ki ‘Ai. 11Pea ko e kakai kotoa, ‘a e kau tau na‘e ‘iate ia, na‘a nau ‘alu hake, ‘o fakaofi atu ‘o a‘u ki he hāngai ki he kolo, pea nau ‘apitanga ‘i he feitu‘u tokelau ‘o ‘Ai; pea na‘e ai ha tele‘a ‘i honau vaha‘a mo ‘Ai. 12Pea na‘a ne vahe mai ha toko nima afe nai, ‘o ne tuku ke nau toka malumu ‘i he vaha‘a ‘o Pēteli mo ‘Ai, ‘i he potu hihifo ‘o e kolo. 13Ko ia na‘a nau fokotu‘u ‘a e kakai, ‘a e hōsitē kotoa na‘e ‘i he potu tokelau ‘o e kolo, pea ko e kau toi ‘i he potu lulunga ‘o e kolo; pea hā‘ele ‘a Siosiua ‘i he pō ko ia ‘i he loto tele‘a. 14Pea ‘i he faifai pea sio ki ai ‘e he Tu‘i ‘Ai, na‘a nau tutu‘u vave hake ‘i he pongipongi, ‘a e kakai ‘o e kolo, ‘o nau hū ki tua‘ā ke fakafepaki ki ha‘a ‘Isileli ke tau, ‘a ia mo hono kakai kotoa, ki he potu kuo tu‘utu‘uni ki ai, ‘i he kamata‘anga ‘o e ‘Alapā, ka na‘e ‘ikai te ne ‘ilo kuo toka malumu kiate ia mei he tu‘a kolo. 15Pea fai ‘e Siosiua mo ‘Isileli kātoa ‘o hangē ‘oku nau vaivai kiate kinautolu, pea na‘a nau feholaki ‘i he hala toafa. 16Pea na‘e ui mai ‘a e kakai kotoa na‘e ‘i he kolo ke muia ‘a kinautolu; pea na‘a nau tuli kia Siosiua, pea na‘e tohoaki kinautolu ke mama‘o mei he kolo. 17Pea na‘e ‘ikai toe ha toko taha ‘i ‘Ai, pe Pēteli,8.17 ‘i ‘Ai, pe Pēteli; Ko hono faka-Hepeluú ia, ka ‘oku pehē ‘i hono hiki fuoloa ‘e taha: Ai. kuo nau hū mai kotoa ke muia ‘a ‘Isileli; pea na‘a nau tuku ava pē ‘a e kolo, ‘o nau tuli ki ha‘a ‘Isileli."
KO E TAFAʻAKI FAKAHIHIFO Ē ʻO AI, NAʻE TOKA MALUMU AI Aʻ E TOKO TOLUMANO ʻO E KAU TAÚ. Ka ko Siosiua eni mo e mātuʻa ʻo ʻIsilelí pea mo e kau tau kotoa naʻe toé naʻa nau ʻalu hake kinautolu ʻo nau ʻapitanga atu ʻi he feituʻu Tokelau ʻo Ai he naʻe ʻi ai ʻa e teleʻa ʻi honau vahaʻa mo Ai tuʻunga ʻi he mahino kia Siosiua ʻa e ʻOtuá pea mo e fakamalumalu ʻa hono fuʻu mafai, ko ia naʻá ne fai ʻene fokotuʻutuʻu ʻa e taú taʻeteki ki ha meʻa ʻe taha. Naʻá ne tuʻumaʻu pē ke fai ʻa e sauní. Ko e taimi naʻe mafao atu ai hano taó ki he koó naʻe ʻikai ke ne tukuhifo hono nimá kaeʻoua kuo fakahoko ʻa e ngāue he ko hono nima ʻoku ʻi he tuí ʻo hangē pe ko hono tauhi ki ʻolunga ʻa e ongo nima ʻo Mosesé ʻi hono tauʻi ʻo ʻAmaleki (Eki 17:11,12). Ko kinautolu kuo mafao atu honau nimá ke tauʻi fakafepakiʻi honau ngaahi fili fakalaumalié kuopau heʻikai toe tuku ia ke lalo, ko e ikuna kuopau. Ko e meʻa naʻe fai ʻe Siosiua ʻi heʻenau tokamalumu ki he kau Ai, pea nau hola hangē kuo nau vaivai kae tuli kinautolu ʻe he tuʻi ʻo Ai mo hono kakaí pea nau toki kapa ʻa e koló ʻo fakaʻauha. Ko hono taipeʻi ʻe Siosiua ʻa e meʻa naʻe fakahoko ʻe Kalaisi ʻe ia maʻa māmani.
ʻI he momeniti punou ai ʻa e fofonga ʻo Kalaisí ʻo ne tukuhake hono laumalíe ʻo hā kuo pekia, ko ʻene maʻu ia ʻa e ikuna ʻe ia he kapau ko ia mo e kotoa ʻo e fiemaʻu ʻo e holi ʻa e tangatá kuo ʻauha, hangē kuo ulungia ka ʻi heʻene toetuʻú naʻá ne toe fakaai ʻe ia ʻa e ngaahi mafai ʻo e fakapoʻuí ʻo ikunaʻi kakato, pea kuo ne laiki ʻa e ʻulu ʻo e ngatá, he ko ʻene mamahi ko e fakavolu ia ʻa hono muivaʻé. Ko e tuʻi ʻo Aí naʻe ʻikai pe ke fakakaukau ia ki ha toe meʻa, koeʻuhi ko ʻenau ikuna kimuʻa ʻo nau tuku ai pe ʻa e taʻe ʻi ai hano maluʻi, ka ke nau tulimui pe ʻa e kau tau ia ki he konga mataki ʻo ʻIsileli. Ko e kakai ia ʻo Kenaní kuo kuihi pe kinautolu ia ʻe he ʻafungi, ka ko e lahi ia mo e vave honau fakaʻauha, ko e tuʻi mo e kakai ʻo Peteli naʻa nau fefalalaʻaki mo Ai, vave honau fakaʻauha, ko e tuʻi mo e kakai ʻo Peteli naʻa nau fefalalaʻaki mo Ai pea fakaʻauha fakataha pe kinaua he taimi tatau. Ko e ikuna ʻa Kalaisi maʻa kitautolu ke tau maʻu mafai ai iate ia, ke tau tauʻi mo ikunaʻi ʻa e fili ʻo e Kosipeli maʻa hono langilangí.
No comments:
Post a Comment