Nomipa 15:32-36
“(32) Pea lolotonga na‘e ‘i he toafa ‘a ha‘a ‘Isileli, tokua na‘e ‘ilo ha tangata ‘oku fai ‘ene okooko ‘i he ‘aho Sāpate. (33) Pea ko kinautolu na‘e ‘ilo ‘ene okooko, na‘a nau ‘omi ia kia Mōsese mo ‘Ēlone mo e fakataha kātoa. (34) Pea nau tuku le‘ohi ia, koe‘uhi na‘e te‘eki ke mahino pe ko e hā ‘e fai kiate ia. (35) Pea folofola ‘a e ‘Eiki kia Mōsese, ‘E mātu‘aki mate tāmate‘i ‘a e tangata: ‘e tolomaka‘i ia ‘e he fakataha kotoa ‘i tu‘a ‘apitanga. (36) Pea na‘e ‘ave ia ‘e he fakataha kotoa ki tu‘a ‘apitanga, pea nau tolomaka‘i ia, ‘o ne pekia; ‘o hangē ko e tu‘utu‘uni ‘a Sihova kia Mōsese.”
'Ekisoto 31:14,15
"(14) Ko ia te mou tauhi ‘a e Sāpate; he ko e me‘a tapu ia ma‘amoutolu: ko ia ‘oku ne maumau‘i ia te ne mātu‘aki mate: ‘io, ‘ilonga ia ‘oku fai ai ha ngāue, ‘e motuhi ‘a e laumālie ko ia mei he lotolotonga ‘o hono kakai. (15) Ko ha ono‘i ‘aho ‘e fai ai ha ngāue, ka ‘i hono ‘aho fitu ‘e fai ai ha Sāpate mālōlō tapu kia Sihova: ko ia kotoa pē ‘oku ne fai ha ngāue ‘i he ‘aho Sāpate, ‘e mātu‘aki mate."
'Ekisoto 35:2,3
"(2) Ko ha ono‘i ‘aho ‘e fai ngāue ai, ka ko hono ‘aho fitu ko homou Sāpate mālōlō ia tapu kia Sihova: ko ia kotoa pē te ne fai ai ha ngāue te ne mate. (3) ‘E ‘ikai te mou tutu ha afi ‘i homou ngaahi tangutu‘anga kotoa pē ‘i he ‘aho Sāpate."
Levitiko 24:14
"(14) ‘Ave ia kuo tālalakulaku ki he tu‘a ‘apitanga, pea ko kinautolu kotoa pē na‘e fanongo ki ai ke nau hilifaki honau nima ki hono ‘ulu, pea ‘e tolomaka‘i ia ‘e he fakataha kotoa."
Ko e tolomakai, he maumaui ‘o e Sapate´. ‘Oku malava pë ‘a e tufi fefie ‘i he ‘aho Sapateˊ, ka ko e sipinga ia ‘o e faahinga mea ‘oku lave ki ai ‘a e v.30.31 kuopau ke tuusi, ‘a e laumälie maumau lao ko iaˊ mei Hono kakaiˊ. Ko e sio ki he ‘Otua´ ‘a e mata´, kae tuufuhu atu ‘e nima´ ia. Ko e lao´ ia kuo ‘osi fau ia, ko e maumau Sapateˊ ko e hia mamafa ia (Ekisoto 31:14; 35:2). Ka naa nau talaa pë, pë te nau tokanga, ki he hia ‘o e tapu ‘o e Sapateˊ, pë te nau fai pë ‘enau ngäue ‘anautolu, ke toki mahino, pë ko e ha ‘a e mea ‘e hoko´. Pë te nau tokanga ki he tauteaˊ, ko e ha ‘a e mateanga te nau mate ai´. Kae pangoˊ ko e ‘Otuaˊ ko e Fakamaau, pea ‘i Hono ‘ao´, naa nau ‘omai hono tupuanga´. Ko e hia´ ‘e fakatonutonu, ‘a e maumau Sapate´ ‘o fakatatau ki he laoˊ, pea kuopau ke tautea mate, ke fakahaai ‘aki ‘a e lahi, ‘o e hia nae fai´. Pea mo e taefakahoifua, ki he ‘Otua´, pea ko e ako ia ki he kakai kehe´, ke ‘oua te nau fai anga ‘aki, ‘a e maumau laoˊ.
Pea talamai leva ‘e he Kosipeliˊ “Nae fokotuu ‘a e Sapateˊ maae tangataˊ, ‘o ‘ikai ko e tangataˊ maae Sapate´, ko ia ko e Fanautama ‘a tangataˊ ko e ‘Eiki ia ‘o e Sapate´ (Maake 2:27, 28). Nae fakatupu ‘e he ‘Otua´ ‘a e Sapate´, maa ‘etau lelei, fakasino, mo fakalaumälie, ke ‘i ai hotau taimi mälölö, mo tokanga ki he ‘Otua´. Ki he kau Falesiˊ, ko e lao ‘o e Sapateˊ kuo mahuinga ange ia, ‘i he Sapateˊ mälölö, he ko e taumua ‘a e lao ‘a e ‘Otuaˊ ke tuuaki ‘a e ‘ofa,ˊ ki he ‘Otua, pea mo e kakai kehe´, ‘I he tui fakakalisitianeˊ ‘oku ‘i ai ‘a e ngaahi tuutuuni lahi, ‘oku ‘uhinga ia, ke pulei ‘aki ‘a e ‘ofaˊ. Pea ke ‘ai ‘a e ‘ofaˊ ko e tuutuuni maolunga taha ia, pea ke ne uei ‘ a e kau kalisitianeˊ ki he moui feilaulau´, mo mapulei kita, kaeumaā ‘a e fai fatongia´. Pea fakahongei ‘a e ngaahi koloa´, ‘o e mämani ‘o e ‘ahoˊni´. ‘I he fehangahangai mo hoo ngaahi tuutuuniˊ pë ko e tuutuuni ‘a e kakai keheˊ, fai ‘a e fehui ko ‘eni´:
1. ‘Oku fai ‘e he tuutuuni ko ‘eni ‘a e ngaahi kaveinga ‘ a e ‘Otua?
2. ‘Oku fakahaai ‘e he tuutuuni ko ‘eni ‘a e ‘ulungaanga ‘o e ‘Otuaˊ?
3. ‘Oku tokoni ‘a e tuutuuni ni ki he kakaiˊ ke nau kau he fämili ‘o e ‘Otua?
4. Ko e tuutuuni ko ‘eniˊ ‘oku aka fakatohitapu, ke ne poupou ki he koloa ‘o e Folofola?
Ko e ngaahi leleiˊ ‘e paasi ia ‘i he fehu’i ko ‘eni ‘e fā. Ko e lao´ ‘oku uho ‘i he ‘ofa´. Pea tā ko e lao´ ko Kalaisi, pea ‘e matauhi leva ‘a e lao´, ‘o fai ‘i he ‘ofa´.
Fakafe'iloaki 'e ko Misisi mo Sir
ReplyDeleteKo e ha ho'o palani?
'Oku faingata'a ke ke fakatupulaki pe kamata ho'o pisinisi. 'Oku lelei ho'o polokalama ka 'oku 'ikai tali 'e he pangikee ke ma'u ha no. 'Oku 'i ai ha 'uhinga lelei ki ha kakai lalahi 'oku fie ma'u ke nau no ha pa'anga. 'Oua na'a fakatoloi e 'osi ho'o ngaue. Ma'u e maaka 'o e noo, ki'i fetu'utaki vave mo e fakapapau'i 'i he houa 'e 72 'i ha ngaahi tu'unga faingofua pe 'o e 3%. Ka 'i ai ha kole pe, kataki 'o fetu'utaki mai kiate kimautolu ki ha fakamatala lahi ange pea te ke fiemalie kakato. ( georges.matvinc@gmail.com )
I-meili: georges.matvinc@gmail.com