Fakamaau
10:1-5; 5:10,12,14; Nomipa 32:41; Teutalonome 3:12
Fakamaau 10:1-5
"1PEA hoko mo ‘Apimeleki na‘e tu‘u ke taukapo‘i ‘a ‘Isileli ‘e Tola ko e foha ‘o Pua, ‘a ia ko e foha ‘o Toto, ko e tangata ‘Īsaka; pea na‘e nofo ia ‘i Sāmili ‘i he fonua mo‘unga ‘o ‘Ifalemi. 2Pea na‘a ne nofo koe fakamaau ‘o ‘Isileli ‘i he ta‘u ‘e uofulu mā tolu; pea ne pekia, pea na‘e telio ‘i Sāmili.
3Pea hili ia na‘e hopo hake ‘a Siaili, ko e tangata Kiliati, pea na‘a ne nofo ko e fakamaau ‘o ‘Isileli ‘i he ta‘u ‘e uofulu mā ua. 4Pea na‘a ne ma‘u ha foha ‘e toko tolungofulu, ‘a ia na‘a nau heka ki ha ‘asi mui ‘e tolungofulu, pea na‘e tolungofulu ‘a e kolo na‘a nau ma‘u, ‘a ia na‘e ui Ko e ‘ū-vilisi-‘a-Siaili, ‘o a‘u ki he ‘aho ni: ‘oku ‘i he fonua ia ko Kiliati. 5Pea na‘e pekia ‘a Siaili, pea na‘e telio ia ‘i Kāmoni."
Fakamaau 10:1 “Pea hoko mo ʻApimeleki naʻe
tuʻu ke taukapoʻi ʻa ʻIsileli ʻe Tola ko e foha ʻo Pua, ʻa ia ko e foha ʻo
Toto, ko e tangata Isaka, pea naʻe nofo ia ʻi Samili ʻi he fonua moʻunga ʻo
Ifalemi”
Ko Tola pea hili iá ko Siaili, naʻá na hoko
ko e ongo fakmaaau ki ʻIsilelí. Pea ko e taimi nonga mo fiemalie ʻo ʻene pulé
neongo ko e leleitaha ʻa Tola mo Siaili ʻo fakatatau ki he lau ʻa e kau fai
hisitoliá. Ka naʻe ʻikai fai ha talaʻa ki ai, he naʻe fokotuʻu kinaua ʻe he
ʻOtuá ke na tauhi honau fonuá, ko e ongo fakamaau, naʻe ʻikai ke na
fakangalingali ʻo hangē ko ʻApimeleki, ke ne feinga ke tuí, naʻe ʻikai ke na
hangē ko iá, ke na toʻo ʻa e langilangi naʻa na maʻu ʻo ʻai kiate kinaua pea
naʻe ui kinaua ʻe he ʻOtuá ke na fai pehē. .Ko Tolá naʻe fili ia hili ʻa
ʻApimeleki ke ne maluʻi ʻa ʻIsilelí. Pea naʻe ʻai ʻe he ʻOtuá ʻa e tangata
lelei ko ení, ke ne fakalelei ʻa e taʻetokanga pea mo tuku ki lalo ʻa e ʻaitoli
pea mo fakamoʻui ʻa e ngaahi kafo he fonuá ʻi he siokita ʻa ʻApimeleki. Naʻá ne
fakaili ʻa e hingoa ʻa e tupuʻanga ʻo hono matakalí. Ko Tola ko e ʻuluaki ia ʻi
he ngaahi foha ʻo Isaka (Sen 46:13) pea ko e ʻuhinga ʻo e Isaka ko e ʻasi
malohi, pea naʻe ʻikai ke mā ia ai. Neongo ʻo ʻene haʻu mei he haʻa Isaká, ka
naʻe hiki mai ia ʻo nofo ʻi he moʻunga Ifalemi, ʻoku lahi ia ʻi he uho ʻo e
fonuá pea ko e kakai naʻa nau leleiange ʻi heʻene fakamaaú. Pea naʻe ʻikai ko
ia, ka ko e ʻOtuá naʻá ne fakafeʻunga ia ko ʻene meʻa ngāue maʻae lelei ki hono
kakaí. Kapau ʻoku ʻi ai ha lau kiate ia, ʻe fakatatau pe ki hono hingoá ko e
loto maʻulalo. Ko e faʻahinga moʻui ē ʻoku ui kitautolu ki aí ʻa e kāinga Moʻui
Foʻoú. Ko Siaili, ko ha tangata Kiliati ia. Ko e hā ha meʻa mahuʻinga ke fai
ʻaki hano fakatokangaʻi ai ia, ko e fakautuutu mo e langilangi ʻo hono fāmilí.
Naʻe ʻi ai hono ngaahi foha ʻe toko tolungofulu naʻa nau tokoni ki heʻenau
tamaí, naʻa nau heka ʻi he ngaahi ʻasi ʻe tolungofulu mei he feituʻu ki he
feituʻu ʻi hono fakahoko lelei ʻo e fakamaauʻanga, pea naʻa nau maʻu ʻa e
tokotaha kotoa ʻi he kolo ʻo hangē ko honau ui mei ho nau tupuʻangá, ʻo nau ui
ʻaki ʻa e ngaahi kolo ʻa e hingoa tatau mo ʻenau tamaí.“Ko e ʻu vilisi ʻa
Siaili, kuo nau hoko ko e ngaahi kolo lalahi. Ko e ngaahi kolo iiki ke kolo
lalahi he naʻe fiemalie honau ʻatamai.
Ko hotau uí, ke tau fokotuʻu ʻa e
puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻi māmani, mo talitali pe ki Haʻane toe haʻu. Kuo ke maʻu
ha taha kihe puleʻanga ʻo e ʻOtuá? Fai leva ia he taimi ni
No comments:
Post a Comment