Monday, 5 February 2018

Monite 5 Fepueli, 2018

Fakamaau 8:29-35; 9:1-5,26; Senesi25:8; Siope5:26; Saame 78:11,42; 106:13,21; Koheleti 5:9,14


Fakamaau 8:29-35
"29Pea ‘alu ‘a Selupeali, ko e foha ‘o Soasi, ‘o ne nofo ‘i hono fale. 30Pea na‘e ma‘u ‘e Kitione ha ngaahi foha ‘e fitungofulu, ko e kakano ‘o hono manava: he na‘e tokolahi hono ngaahi uaifi na‘a ne ma‘u. 31Pea ko ‘ene sinifu na‘e nofo ‘i Sikemi, na‘a ne fā‘ele‘i mo ia foki hano foha, ‘o ne fakahingoa ia ko ‘Apimeleki. 32Pea na‘e pekia ‘a Kitione ko e foha ‘o Soasi kuo ne a‘ua‘u lelei, pea na‘e telio ia ‘i he fonualoto ‘o ‘ene tamai ko Soasi ‘i ‘Ōfila, ‘a ia na‘e kau ki ha‘a ‘Apiesa.
33Pea hili ‘a e pekia ‘a Kitione na‘e tafoki ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘o nau tango ki he ngaahi Peali, ‘o nau ‘otua ‘aki ‘a Peali-pēliti. 34Pea na‘e ‘ikai ke manatu ‘e ha‘a ‘Isileli kia Sihova ko honau ‘Otua, ‘a ia kuo ne fakahaofi kinautolu mei he nima ‘o honau ngaahi fili takatakai: 35pea na‘e ‘ikai te nau fai ‘ofa ki he fale ‘o Selupeali Kitione, ‘o taau mo e fu‘u lelei kuo ne fai ma‘a ‘Isileli."

Fakamaau 8:33 “Pea hili ʻa e pekiaʻa Kitioné naʻe tafoki ʻa haʻa ʻIsileli ʻo nau tango ki he ngaahi Pealí, ʻo nau ʻotuaʻaki ʻa Peali-peliti”. ʻOku tau maʻu ʻi heni ʻa e fakamaʻopoʻopo ʻa e talanoa ʻo Kitioné. Ko e hingoa naʻe ʻuluaki fakahingoa ʻaki ia ʻe heʻene tamaí. Ko Selupeali ʻoku ʻuhinga ia (Ko TAukapoʻi ia ʻe Peali) v.32. Pea ʻikai ia ko ia pe ka naʻe tuʻu ʻa e ʻolita ʻo Pealí ʻi he ʻapi ʻo ʻene tamaí, ʻa ia naʻe toki holoki ia ʻe Kitione pea ʻi he meʻa ko iá, naʻe loto ʻa e kakai ia ke tamateʻi ʻa Kitione. ʻA ia ʻoku tau ʻilo pe mei ai, ko e fāmili naʻe tupu mei ai ʻa Kitioné, naʻa nau lotu kia Peali. Pea ʻoku ʻikai ke fai ha ofo ia ʻi he hili pe ʻa Kitioné kuo tafoki ʻa e kakai ia ʻo ʻIsilelí ʻo lotu Peali.Pea ko e hā ha toe meʻa ʻi māmani ke ne ala fakatataua ʻa e ʻOtua moʻuí mo moʻoni pē ʻe taha. Ko ʻetau ʻi he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí kuo tau liʻoa ki he mate maʻaná. Ko Kitioné naʻá ne nofo tokotaha pe. He ko hono fāmilí naʻa nau fuʻu tokolahi. Naʻá ne pekia ʻi he langilangi ʻi ha taʻu motuʻa lelei pea ʻi heʻene maʻu ʻa e moʻui fuoloa, naʻá ne maʻu ivi ke tauhi ki he ʻOtuá mo hono fonuá pea ko e meʻa ia naʻá ne fiemaʻu ai ke ne moʻui loloa angé. Pea naʻa nau tanu ia ʻi he faʻitoka pe ʻo ʻene tamaí ʻi Ofila pe. Pea ʻi hono ʻikai vave ko e hili pe ʻa e pekia ʻa Kitioné ʻa ia naʻá ne tauhi ʻa e kakaí ke lotu mo nau ofi ki he ʻOtua ʻo ʻIsilelí naʻe ʻilo ʻa e kakai ia kuo ʻikai ha toe fakangatangata ia kinautolu ki honau ʻOtuá, kuo ʻalu kinautolu ia ʻo muimui ʻia Peali. Pea ʻi he ngāue ko eni ʻa ʻIsilelí ki he ʻaitolí naʻá ne fakahaaʻi mai ʻa e lahi ʻenau taʻehoungaʻia ki he ʻOtuá ʻo fakatouʻosi ki he ngaahi fakamaaú mo e ngaahi fai meesí. Kuo ngalo ia kae taʻotaʻomia kinautolu ʻe he mole taʻengata. Pea mo ʻenau taʻehoungaʻia lahi ʻia Kitioné. He naʻe lahi ʻa e lelei kuo ne fai ʻe ia ki ʻIsileli, pea naʻá ne hangē ko ha tamai ki hono fonuá pea naʻe totonu ke nau fai ha angaʻofa ki honau fāmilí. Ka naʻe fakahaaʻi ʻe ʻIsileli ia, ʻoku nau hala he angaʻofa. Heʻikai fai ha ofo ko kinautolu kuo nau fakangalo„i ʻa e ʻOtuá pea ngalo ai pe honau ngaahi kaumeʻá. Pea ʻoku totonu ke tau ako ʻi he ngaahi tafoki taʻefakafiemalie kuo tau feʻiloaki mo iá, ʻi he kovi ʻetau ngaahi ngāué, pea ke tau hoko ʻo meimei ʻi he sīpinga FakaʻOtuá, ʻo ʻikai ko e ikuna pe ʻo e kovi, ka ke ikunga ʻa e koví ʻaki ʻa e leleí.

No comments:

Post a Comment