Friday, 9 February 2018

Falaite 9 Fepueli, 2018

Fakamaau 9:22-29; 2 Samiuela 16:14; 18:9,10; 1 Tuʻi 12:15; 2 Kalonikali 10:15; Saame 7:16; Matiu 23:35,36


Fakamaau 9:22-29
"22Pea na‘e hau ‘a ‘Apimeleki ‘i ‘Isileli ‘o tolu ta‘u. 23Ka na‘e fekau atu ‘e he ‘Otua ha laumālie kovi ke veuveuki ‘a e vā ‘o ‘Apimeleki mo e kakai Sikemi; pea na‘e fai kākā ‘a e kakai Sikemi kia ‘Apimeleki: 24koe‘uhi ke fakaai ‘a e fakamālohia ‘a e fānau ‘e toko fitungofulu ‘o Selupeali, pea hilifaki honau toto ki honau tokoua ko ‘Apimeleki, ‘a ia na‘a ne fakapoongi kinautolu: Pea ki he kau Sikemi totonu, he na‘a nau poupou hono nima ‘i honau tāmate‘i. 25Pea fakalaka ‘e he kau Sikemi ha ngaahi malumu kiate ia ‘i he ngaahi tumutumu‘i mo‘unga, ‘o nau vete ‘a e kakai kotoa na‘e ‘alu ange ‘i he hala ‘oku nau ‘i ai: pea na‘e fakahā ‘a e me‘a ko ia kia ‘Apimeleki.
26Pea ha‘u ‘a Kā‘ali ko e foha ‘o ‘Ēpeti mo hono kāinga, ‘o nau hiki ki Sikemi; 27pea falala ‘a e kau Sikemi kiate ia. Pea na‘a nau ‘alu atu ki he ngoue‘anga, ‘o nau utu ‘enau ngaahi ngoue vaine, ‘o malaki ‘a e kālepi, pea nau fai hono kātoanga, pea nau hū ki he fale ‘o honau ‘otua, pea na‘a nau kai mo inu kava, ‘o nau tālalakulaku kia ‘Apimeleki. 28Pea lea ai ‘a Kā‘ali ko e foha ‘o ‘Ēpeti, Ko hai tū ‘a ‘Apimeleki, pea ko hai ‘a Sikemi ke tau nofo ai kiate ia? ‘Ikai ko e foha ia ‘o Selupeali? ‘Ikai ko hono matāpule ‘a Sēpuli? tuku ke tauhi ki ai ‘e he kakai ‘a Hēmoa, ko e tamai ‘a Sikemi: ka ko e pehē ke tau tauhi kiate ia ‘e kitautolu? 29Taumaiā ‘oku ‘i hoku nima ‘a e kakai ni, pea te u toki hu‘ihu‘i ‘a ‘Apimeleki. Pea ne pehē kia ‘Apimeleki, Fakalahi ho‘o tau, pea ke ha‘u kitu‘a."

Fakamaau 9:23 “Ka naʻe fekau atu ʻe he ʻOtuá ha laumalie kovi ke veuveuki ʻa e vā ʻo ʻApimeleki mo e kakai Sikemí, pea naʻe fai kākā ʻa e kakai Sikemí kia ʻApimeleki”. Ko e ʻOtuá ʻokú ne fakaleveleva ʻi langi mo māmani pea ke ʻoua naʻa teitei fakakaukau ha tangata he lalo langí, te ne fai ha meʻa taʻe ʻafioʻi ʻe he ʻOtuá, pea mo e meʻa ʻe fai ki he tangata ʻo mahino mei ai, ʻene lelei pe kovi ʻa e meʻa naʻá ne fai ʻi he fofonga ʻo e ʻOtuá ʻo tatau ʻa e tangata kotoa pē mei he lauvale, ki he haʻa tuʻi”. He ko hono totonu “Tuʻu foki ʻi he ʻEikí hoʻo manakó. Pea te ne ʻatu ʻa e ngaahi kole ʻa ho lotó” (Sa 37:4) Ko ʻApimelekí kuo ne aʻu ki he taloni ʻo ʻene tamaí. Ka naʻe fēfē hono loloa ʻo ʻene ʻi he langilangi ko eni mo ʻene tolongá? Naʻe ʻi he tuʻunga ko e tuʻi ʻi ʻIsileli he taʻu ʻe tolu, pea tapua ʻa hono nunuʻá, pea ne mae ʻone vela. Ko e faingamalie ʻo e angahalá, ʻoku nounou mo tokatamaki. Ko e kau Sikemi naʻe totonu ke tauteaʻi ʻa e nima ʻe taha ia naʻe tokoni kia ʻApimeleki. He naʻa nau hiki taʻetotonu ki he taloni ʻo ʻApimeleki, pea ko kinautolu pe eni kuo nau ʻuluaki ongoʻi ʻa e mamafa ʻo ʻene sepitá. He naʻa nau tupu faingataʻa hake ʻi hono puleʻangá, naʻa nau tukuakiʻi hono ʻulungaanga pea mo e kē ʻi hono tuʻungá. Naʻe hoko pehē mei he ʻOtuá. He naʻe fakangofua ʻe he ʻOtuá ʻa e tevoló,ko ia ʻokú ne fai ʻa e faihala lahí ke ne motumotuhi honau ngaahi vā, pea ko ia ʻa e laumalie kovi. Ko e ngaahi holi pe ʻakinautolú ko e ngaahi laumalie kovi ia, ko e fanga tevolo ia ʻi he ngaahi loto ʻo e tangatá, pea ʻoku haʻu meiate kinautolu ʻa e tau mo e keé. Ko e ʻOtuá naʻá ne foaki mai kinautolu ki hení he naʻá ne pehē te ne fekauʻi mai ʻa e ngaahi laumalie kovi ki ho nau ngaahi vā. ʻI he taimi ʻoku fai angahala ai ʻa e tangatá ʻe ʻai honau tautea, neongo ko e ʻOtuá ʻoku ʻikai ke ne fakatupu ʻa e angahala, ka ko e tautea ʻoku meiate Ia. 1. Pe vave mai, pe tuai mai, ko e ʻOtuá te ne ʻeke ʻa e toto ʻo e kau taʻehalaia, pea ʻe fakafoki ia ki he ngaahi ʻulu naʻa nau lilingi ia. 2. Ko kinautolu kuo fakataha ke fai ha angahala, te nau femotuʻaki ʻo fepakipaki ʻa e taha mo e taha. Ke tau fai hotau lelei taha ki hotau ʻOtua, mei he ʻahó ni ʻo taʻengata.

No comments:

Post a Comment