Siosiua
15:61-63; Fkm 1:21; 2 Sam 5:6
Siosiua 15:61-63
"61‘I he Toafa, ko Pete-‘ālapa, ko Mītini mo Sēkaka; 62Mo Nipisani, mo Kolo-māsima, mo ‘Eni-keti: ko e kolo ‘e ono mo honau ngaahi vilisi.
63Ka ko e me‘a ki ha‘a Siepusi, ‘a ia na‘e nofo ‘i Selusalema, na‘e ‘ikai ke lava ‘e ha‘a Siuta ke kapusi kinautolu, ka ‘oku nau nonofo, ‘a ha‘a Siepusi mo ha‘a Siuta, ‘i Selusalema, ‘o a‘u ki he ‘aho ni."
Fakamaau 1:21
" 21Pea ko ha‘a Siepusi na‘e nofo ‘i Selusalema, na‘e ‘ikai kapusi kinautolu ‘e ha‘a Penisimani; ka ‘oku nonofo ‘a ha‘a Siepusi mo ha‘a Penisimani ‘i Selusalema ‘o a‘u ki he ‘aho ni."
2 Samiuela 5:6
"6Pea ‘alu ‘a e tu‘i mo ‘ene kau tangata ki Selusalema ke tau‘i ‘a e kau Siepusi na‘e nofo ‘i he fonua: ‘a ia na‘a nau lea kia Tēvita, ‘o pehē, ‘E ‘ikai te ke ha‘u ki heni, ‘o kapau ‘e ‘ikai te ke ‘ave mu‘a ‘a e kui mo e heke: ko ‘enau lau ‘e ‘ikai lava nai ‘e Tēvita."
Sios 15:63 “Ka ko e meʻa ki haʻa
Siepusi ʻa ia naʻe nofo ʻi Selusalema, naʻe ʻikai ke lava ʻe haʻa Siutá ke
kapusi kinautolu. “Ko e haʻa Siepusí naʻa nau nofo kinautolu ʻi Selusalema kimuʻa
ʻi he teʻeki ke aʻu atu ʻa haʻa ʻIsilelí. Ko e kakai loto-fefeka ʻi heʻenau
puke ki Selusalema, pea koeʻuhí ko e matakali ʻo Siutá naʻe ʻikai ke nau lava ʻo
muimui ki honau muʻatala ke nau fakaʻauha kakato ʻa e kau Siepusí. Naʻe ʻikai
ke finangalo ʻa e ʻOtuá ke fakamelino ʻa ʻIsileli ki he kakai, naʻa nau nofoʻi ʻa
e fonuá, ka ke kapusi kinautolu kituʻa, mo fakaʻauha kinautolu (Nom 33:52-55 ;
Teut 7:1-5 ; 20:16- 18) Ko Selusalema naʻe ʻai mai hono kauʻāfonua ʻi he vahaʻa
ʻo e tofiʻa ʻo Penisimani mo Siuta, ko e ʻuluaki taimi naʻe ʻikai mahino ia pe
ko Selusalema ʻoku kau ki he matakali fē. Ko e matakali ʻo Siutá naʻa nau hamu ʻa
Selusalema kimui (Fkm 1:8) ka ko Penisimani naʻe ʻikai ke nau lava ʻo kapusi
kituʻa ʻa e kau Siepusí mei honau tofiʻá (Fkm 1:21). Pea hili ange pē ia, naʻe
hoko ʻa Selusalema ko e kolo tapu, ko e kolo fakatuʻi, ko e kolo ʻo e tuʻi
lahi, pea naʻe ngingila ʻaupito hono teuteuʻi ʻa e fonua kotoa ʻo ʻIsilelí. He
naʻe palani pe ki ai ʻa e ʻOtuá ke pehē. Ko e ngaahi kolo ʻo e matakalí, naʻe
leaʻaki ʻi he hisitolia ʻo Tevita. Ko e ngaahi kolo eni ʻi he toafa ʻo e
matakali ʻo Siutá. Pea ko e toafa ʻo Siutá ko e tofiʻa lahi, pea ko ia naʻe
Malanga ai ʻa Sione Papitaisó “Mou fakatomala he kuo ofi ʻa e puleʻanga ʻo e ʻOtuá
(Mt 3:1) Ko e fakakoloa ʻo e koló ni, “ʻoku ʻikai fai ha talaʻa ki ai, ko e
tali eni ki he tapuaki naʻe fai ʻe Sekope ki he matakalí ni (Sen 49:8). ʻI he
fakalukufua ko Siuta, ko koe ia ʻe fakamālō ki ai ho ngaahi tokoua”. Ko e fakamālō ʻo ʻikai ko e meheka, ʻi hono
tapuaki, ko e foʻu mai ai ʻa Kalaisi maʻa kitaua.
No comments:
Post a Comment