Siosiua
17:14-18; Nomipa 26:28-37; Fkm 1:19; 4:3,13
Siosiua
17:14-18
"14Pea fakalea ange ‘e he hako ‘o Siosifa kia Siosiua, ‘o pehē, Ko e hā kuo ke vahe mei ai ha ‘inasi pē taha mo ha tofi‘a pē taha? Ka ko e kakai lahi au: he kuo tu‘ulāhoko mai hoku tāpuaki ‘e he ‘Eiki! 15Pea tali ‘e Siosiua kiate kinautolu, Kapau ko e kakai lahi koe, pea ‘alu hake ‘e koe ki he vao, ‘o huo ma‘au ‘i ai, ‘i he fonua ‘o ha‘a Pēlisi, mo ha‘a Lifaimi, ‘o kapau ‘oku ke ‘efihia ‘i Mo‘unga-‘Ifalemi. 16Pea lea mai ‘a e hako ‘o Siosifa. ‘Oku ‘ikai te mau hao ‘i he mo‘unga, pea ko e ngaahi ha‘a Kēnani ‘oku nofo ‘i he talalo ‘oku nau ma‘u sāliote ukamea, ‘e kinautolu ‘oku nofo ‘i Petesani mo hono ngaahi kolo fakaongo, mo kinautolu ‘i he talalo ‘o Sisilili. 17Pea lea ‘a Siosiua ki he hako ‘o Siosifa, ‘a ‘Ifalemi mo Manase, ‘o pehē, Ko e kakai lahi koe, pea, ‘oku lahi ‘a e ivi ‘oku ke ma‘u: ‘e ‘ikai taha pē ho vahe, kae ‘o‘ou ‘a e fonua mo‘unga: pea neongo ko e vao ia, ka te ke huo, pea ‘e ‘o‘ou hono ngaahi tele‘a: he te ke kapusi ‘a e ha‘a Kēnani neongo ‘oku nau fakasāliote ukamea, pea neongo ‘enau mālohi"
Sios 17:14 “Pea leaange ʻe he
hako ʻo Siosifá kia Siosiua, ʻo pehē. “Ko e hā kuó ke vahe mai ai ha ʻinasi pe
taha mo ha tofiʻa pe tahá? ka ko e kakai lahi au, he kuo tuʻulahoko mai hoku
tapuakí ʻe he ʻEikí!” Ko e fakakaukau faikehekehe ʻe ua ʻi he fakanofonofo ʻo e
fonua ʻo e talaʻofá. ʻUluaki, ko Kelepi naʻá ne toʻo moʻona ʻa e meʻa naʻe ʻoange
kiate ia ʻe he ʻOtuá, pea ne hoko atu ke fakakakato ʻa e palani ʻa e ʻOtua maʻana
(14:12). Naʻá ne falala pe foki ʻe tokoniʻi ia ʻe he ʻOtuá ke kapusi kituʻa ʻa
e kau angahala Anaki naʻa nau ʻi hono tofiʻá, pea naʻe vave ʻene hoko ia ki
hono fonuá (15:14,15). Uá. Ko e matakali ʻe ua ʻo Siosifa naʻe ʻoange kia
kinaua ʻa e konga fonua koloaʻia ko hona tofiʻa, ka naʻa nau manavahē ke nau
kapusi kituʻa ʻa e kakai hiteni naʻa nau nofoʻi ʻa e fonuá. Ka naʻe kole ange ʻe
Siosiua kia kinautolu ke nau fakapapauʻi honau loto moʻoní ʻuluaki ʻaki ʻenau
huo ʻa e ngaahi ʻelia naʻe vaoa ʻoku ʻataʻataá. Naʻa nau loto ki ai ka naʻa nau
tonounou pē ke hoko atu pea naʻa nau nofo pe mo e kau Kenaní (Fkm 1:27). Ko e
moʻui lotu moʻoni ʻoku ʻikai ke ne leleiʻia ʻi he koví. Ko e tuʻutuʻuni fakaʻapositoló
“ka ʻikai fiengāue ha taha, ke ʻoua foki naʻa kai” (2 Tes 3:10). ʻOku ʻai eni kia
kinautolu ʻoku nau taʻeloto ke ngāue, ʻo ʻikai ʻai ia ki he kau taʻelava ʻo ngāue.
ʻOku fakatefito eni ki heʻetau ngāue fakalaumalie mo e tau neongo ʻoku tau
fakahaaʻi ʻetau kau ki he kapiteni ʻo e hoositē ʻa e ʻEikí, heʻikai te ne
kalofaki ʻetau fakapikopiko mo e taʻefie ngāué. Ko ʻetau ngaahi laungá ke puke
pe ʻe fiemalie, ka ko hotau ngaahi laumalié ʻoku ʻikai ke fiefia ia he toʻonga
moʻui peheé, he ko e ola ia mei heʻetau fakapikopikó. Kāinga, ka ʻikai ʻa
Kalasi he ʻikai ke tau lava ʻo fai ha momoʻi meʻa ʻe taha. Ko hotau tuhá ko e
tangutu maʻu pe ʻo ʻikai lava ha meʻa. ʻOku fiemaʻu kitautolu ʻe Kalaisi ke tau kapusi ʻa e holi kotoa pe mo
fakaʻikaiʻi ʻetau manako māmani, ʻi hono angahala pea luluʻi ke ʻosi ʻa e
fakapikopiko kotoa pe pea ke tau tauʻatāina ki hotau ʻOtuá ki heʻene tokoní pea
ʻe maau ʻa e meʻa kotoa pē (1 Kalo 4:9,10).
No comments:
Post a Comment