Siosiua
21:41-45; 1:13; 23:14; Nom 35:7; Teut 7:24; 11:31
Siosiua 21:41-45
"41Ko e lau kātoa ‘o e ngaahi kolo ‘o e kau Līvai ‘i he loto tofi‘a ‘o ha‘a ‘Isileli, ko e kolo ‘e fāngofulu mā valu, mo honau ngaahi ‘api takatakai. 42Na‘e takitaha ‘a e kolo ‘a e ngaahi ‘api na‘e takatakai ki ai: ko e anga ia ‘o e ngaahi kolo kotoa ko ia. 43Ko ia na‘e tuku ‘e Sihova ki ‘Isileli ‘a hono kotoa ‘o e fonua na‘a ne fuakava ke foaki ki honau tupu‘anga; pea na‘a nau ma‘u ia, ‘o nofo ai. 44Pea na‘e fakanonga‘i ‘e Sihova kinautolu mei he potu fua pē, ‘o hangē ko ia kotoa na‘a ne fuakava‘aki ki honau tupu‘anga: pea na‘e ‘ikai ha taha ‘i honau ngaahi fili ‘e tu‘u ‘i honau ‘ao; na‘e tuku ‘e Sihova ki honau nima honau ngaahi fili kotoa pē. 45Na‘e ‘ikai ke tō kelekele ha momo‘i me‘a ‘e taha ‘i he ngaahi lelei na‘a ne tala‘ofa ki ha‘a ‘Isileli; na‘e hoko hono kotoa."
Sios
21:43 “Ko ia naʻe tuku ʻe Sihova ki ʻIsileli ʻa hono kotoa ʻo e
fonua naʻá ne fuakava ke foaki ki honau tupuʻangá, pea naʻa nau maʻu ia ʻo nofo
ai”. Ko e niʻihi ʻo e ngahai koló naʻe ʻikai ke kau kinautolu ʻi he koloa ʻa ʻIsilelí
(Sīpinga, ko Keseli v.21) pea ko niʻihi ʻoku ʻasí, ʻoku ʻikai kau kinautolu ʻi
he puleʻi ʻe ʻIsilelí ʻi ha taimi loloa (Sīpinga, ko e ongo kolo Filisitia ia,
ko Eleteki mo Kipetoni v.23). Ko e ngaahi hingoa ko eni ʻoku mahino pe ʻenau ʻasi
ʻi he vahé, ʻi he ʻaho ʻo Siosiua. Ko e laki ʻo e fonuá naʻe kei toe ke fai ha ngāue
ki ai, hili ʻa e vahe ko ení (13:1 ; 15:63 ; 16:10 ; 17:12,13) Naʻe fakamoʻoniʻi
ʻe he ʻOtuá ʻa e tonunga ʻi he fakakakato ʻa e palomesi kotoa pe kuó ne ʻoange
ki ʻIsilelí. Ko e fakakakato ʻa e ngaahi palomesi ʻe niʻihi naʻe fai ia ʻi he
ngaahi taʻu kimuʻa atú, ka ko e palomesi taki taha naʻe fakakakato. Ko e ngaahi
palomesi ʻa e ʻOtuá ʻe fakakakato ia ʻo fakatatau ki heʻene taimi tepile, ʻo ʻikai
ko kitautolu ka ʻoku tau ʻiloʻi pe, ko ʻEne folofola ʻoku pau. Ko e lahi ʻetau
ako ki he palomesi ʻa e ʻOtuá kuo fakakakato, pea ʻe hoko atu hono fakakakató,
ko e faingofua ange ke tau ʻamanaki ki he meʻa ʻe hoko maí. Ko e taimi ʻe niʻihi
ʻoku tau taʻefaʻakataki, ʻo tau fiemaʻu ʻa e ʻOtuá ke ngāue mai ʻi he founga
pau he taimí ni, pe ʻoku totonu
kia kitautolu ke tau tonunga ʻi hono fai ʻa e meʻa ʻoku tau ʻilo ʻokú ne fiemaʻu
kitautolu ke tau fai mo tau falala kiate ia koeʻuhí ko e kahaʻú. Ko e ʻOtua ʻo ʻIsilelí,
ko e ʻOtua tauhi palomesi, naʻá ne foaki ki ʻIsileli ʻa e fonua ʻo fakatatau ki
he ngaahi palomesi naʻá ne fai mo ʻenau ngaahi kuí, ʻo kau ai ʻa Mosese mo e
kau peteliaké. Pea ko e tanaki atu ki hono ʻoange kiate kinautolu ʻa e fonuá naʻá
ne ʻoange kiate kinautolu ʻa e mālōlō. ʻIo, ko e taipe ia ki he Kenani
fakalangai, ʻa ē kuo palomesi ki ai ʻa e ʻOtuá ʻia Kalaisi “Ka ka ʻilonga
kinautolu naʻe maʻu ia, naʻá ne fakamafai kinautolu ke hoko ko e fānau ʻa e ʻOtuá”
(Sn 1:12). Tui falala kia
Kalaisi, he ko e mālōlō moʻoní ia.
No comments:
Post a Comment