Thursday, 28 December 2017

Tu'apulelulu 28 Tisema, 2017

Fakamaau 1:21-28; Sen 28:19; Siosiua 2:12,14; 6:25; 15:63 

Fakamaau 1:21-28
" 21Pea ko ha‘a Siepusi na‘e nofo ‘i Selusalema, na‘e ‘ikai kapusi kinautolu ‘e ha‘a Penisimani; ka ‘oku nonofo ‘a ha‘a Siepusi mo ha‘a Penisimani ‘i Selusalema ‘o a‘u ki he ‘aho ni. 22Pea ko e fale ‘o Siosifa na‘e ‘alu hake kinautolu foki ki Pēteli, pea na‘e kau mo kinautolu ‘a e ‘Eiki. 23Pea na‘e fekau atu ‘e he fale ‘o Siosifa ha asiasi ki Pēteli. (Pea ko e hingoa mu‘a ‘o e kolo ko Lusa.) 24Pea na‘e vakai ‘e he asiasi ha tangata ‘oku ne hū mai mei he kolo, pea nau pehē kiate ia, Fakahā mai mu‘a ‘a e hū‘anga ki he kolo, pea te mau fai ‘ofa kiate koe. 25Pea ne faka‘ilo kiate kinautolu ‘a e hū‘anga ki he kolo, pea na‘a nau taa‘i ‘a e kolo ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā; ka na‘e tukuange pē ‘a e tangata mo hono fāmili kātoa. 26Pea ‘alu ‘a e tangata ia ki he fonua ‘o ha‘a Heti, ‘o ne langa ai ha kolo, ‘o ne fakahingoa ko Lusa; pea ko hono hingoa ia ‘o a‘u ki he ‘aho ni.
27Pea na‘e ‘ikai kapusi ‘e Manase ‘a e kakai ‘o Pete-sani mo e ngaahi kolo na‘e fakaongo kiate ia, pe ko Ta‘anaka mo hono ngaahi kolo, pe ko e kakai ‘o Toa mo hono ngaahi kolo, pe ko e kakai ‘Ipileami mo hono ngaahi kolo, pe ko e kakai Mekito mo hono ngaahi kolo: he na‘e pau ‘a ha‘a Kēnani ke nofo ‘i he fonua. 28Pea ‘i he hoko ‘o kaukaua ‘a ‘Isileli, na‘a nau fakafatongia‘i ‘a ha‘a Kēnani, ka na‘e ‘ikai te nau kapusi ‘aupito."

Fakamaau 1:21 “Pea ko haʻa Siepusi naʻe nofo ʻi Selusalema, naʻe ʻikai kapusi kinautolu ʻe haʻa Penisimani”. Ko e matakali, ki he matakali naʻa nau tōnounou, ke nau kapusi ʻa e kau Kenaní kovi mei honau fonua. Ko e hā hano ʻuhinga naʻe ʻikai ke nau muimui ai, mo talangofua kakato ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá? 1) Naʻa nau tau he taimi lōlōa pea kuo nau helaʻia. Neongo ko e ngāué naʻe fai ʻa e sio ki ai mei loto naʻe mole hono mapuleʻi mo e ivi ke aʻu ki ai. 2) Naʻa nau manavahē ki he filí he naʻa nau fuʻu malohi pea ko e ngaahi saliote ukamea naʻe ikunaʻi ngataʻa. 3) Hili ʻa e pekia ʻa Siosiua ko e ivi mo e mafai ʻo e kau taki fakamatakalí naʻe holoa, pea ko e ngaahi matakalí naʻe ʻikai toe taha he„ene taumuʻá. 4) Ko e popo fakalaumalie, kuó ne uesia kinautolu mei loto. Naʻa nau fakakaukau kinautolu te nau lava pe ʻo tali ʻa e ʻahiʻahi, pea te nau tuʻumalie ʻi heʻenau ngāueʻaki ʻa e kau Kenaní, ʻi heʻenau ngaahi ngāueʻanga kehekehe. ʻOku tau faʻa toutou fili pe ke tau fai angahala ʻo ʻikai ke tau liʻaki atu ia mei heʻetau moʻuí. ʻOku tau ʻilo pe ʻa e meʻa ke faí, ka ʻoku ʻikai ke tau lava ʻo muimui pau ki he meʻa ko ē ʻoku tau ʻiló. Ko e ngaahi ola ʻa e holoholo māmālie ʻo fakaʻau ke kovi ʻa ʻetau fetuʻutaki mo e ʻOtuá. ʻI heʻetau ʻi he malaʻetaú, te tau fakatupu ʻa e helaʻia mo fiemaʻu ʻa e mālōlō pea ʻoku tau fiemaʻu ke lahi ange neongo ʻa e maumau ʻe hoko mei heʻetau ngāué. ʻOku fiemaʻu ke tau ʻiloʻi, ko e ʻOtua ʻoku ʻofa ʻiate kitautolu, pea kuó ne omi kia kitautolu ʻa e kāveinga ki he moʻui. Ko e ikuna ʻoku haʻu ia mei he moʻui ʻo fakatatau ki Heʻene kaveinga mo e loto ke talangofua kakato kiate ia, ʻo tuʻunga ia ʻi he ʻikai ha toe meʻa kehe te ne toʻo ʻa ʻete tokanga taha pe ki he ʻOtuá, he kuo tau pekia pea ko ʻetau moʻuí ʻoku fūfū fakataha ia mo Kalaisi ʻi he ʻOtuá (Kol 3:3). Ko e fūfū ʻoku ʻuhinga kuo malu mo hao ʻa e moʻuí ʻo ʻikai ki he kahaʻú, ka ʻoku lolotonga maʻu ʻa e moʻui taʻengatá. 

No comments:

Post a Comment