Siosiua
22:13-20; 7:1,5; Nom 25:1-9; Teut 12:13,14
Siosiua 22:13-20
"13Pea fekau atu ‘e ha‘a ‘Isileli ki ha‘a Lūpeni mo ha‘a Kata mo e vaeua ‘o e matakali ‘o Manase, ki Kiliati, ‘a Finiasi ko e foha ‘o ‘Eliesa ko e Taula‘eiki. 14Pea na‘e ō mo ia ha hou‘eiki ‘e toko hongofulu, ko ha ‘ulumotu‘a ki he matakali takitaha ‘o ‘Isileli; na‘a nau takitaha ‘eiki ‘i hono fāmili ‘i he nofo ‘a e ngaahi toko afe ‘o ‘Isileli, 15Pea na‘a nau a‘u ki Kiliati ki ha‘a Lūpeni mo ha‘a Kata mo e vaeua ‘o e matakali ‘o Manase, pea nau lea kiate kinautolu, ‘o pehē, 16Ko eni ‘a e lea ‘a e fakataha kotoa ‘a Sihova, Ko e angahala ha ‘eni kuo mou fai ki he ‘Otua ‘o ‘Isileli? Ho‘omou afe leva mei he muimui kia Sihova ‘i ho‘omou fokotu‘u hamou ‘ōlita ke angatu‘u leva kia Sihova? 17Na‘e si‘i ‘apē ‘a e angahala ‘a Peoli, ‘a ia kuo te‘eki ke tau ma‘a mei ai ‘o a‘u ki he ‘aho ni, neongo na‘e tō mai ha mahaki faka‘auha ki he fakataha ‘a e ‘Eiki? 18Ko hono ‘uhinga ia koā ‘oku mou fie afe ai he ‘aho ni mei he muimui kia Sihova? Pea ko hono ō ē ‘o ho‘omou angatu‘u leva ki he ‘Eiki, te ne tuputāmaki ‘apongipongi ki he fakataha kotoa ‘o ‘Isileli, 19Ka ‘o kapau ‘oku ta‘ema‘a ‘a e kelekele ‘o homou tofi‘a, pea mou hiki mai mu‘a ki he tofi‘a ‘o Sihova, ‘a ia ‘oku nofo ai ‘a e Tāpanekale ‘o e ‘Eiki, ‘o ma‘u tofi‘a fakataha mo kimautolu: kae ‘oua te mou angatu‘u kia Sihova, pea ‘oua te mou angatu‘u kiate kimautolu, ke langa hamou ‘ōlita ke ua‘aki ‘a e ‘ōlita ‘o Sihova ko hotau ‘Otua. 20‘Ikai na‘e hia ‘a ‘Ākani, ko e hako ‘o Sala, ‘i he me‘a na‘e tapui, pea hoko ‘a e houhau ki he fakataha kātoa ‘o ‘Isileli? Pea tala‘ehai na‘e mole toko taha pē ‘a e tangata ko ia ‘i he‘ene hia."
Sios 22:13 “Pea
fekau atu ʻe haʻa ʻIsileli, ki haʻa Lupeni mo haʻa Kata mo e vaeua ʻo e
matakali ʻo Manasé ki Kiliati, ʻa Finiasi, ko e foha ʻo ʻEliesa ko e taulaʻeiki”.
Naʻe taki ʻa Finiasi ha kau fakafofonga ke nau ako ʻa e moʻoní, pea ke nau
muimui ki he moʻoni naʻe akoʻi ʻia Teutalonome 13:12- 19. Naʻá ne teuteu pe ke
fai ha fetalanoaʻaki ʻo ʻikai ko e tau, he ko e taú naʻe ʻikai feimaʻu ia. Pea ʻi
he taimi naʻá ne ako ai ʻo ne ʻiloí ko e ʻolitá, ko e fakamanatuʻi, ʻo ʻikai ko
e feilaulauʻanga maʻae lotu hitení, ko e taú naʻe taʻofi ke ʻoua ʻe hoko pea
fakafoki mai ʻa e taha ʻa e kakai ʻa e ʻOtuá. Ko e meʻa kotoa pē kuo fai “ʻaki ʻa
e Tohi”. ʻUluaki, ko e ngaahi matakali ʻe hiva mo e konga matakali ʻi he tafaʻaki
ki hihifo ʻo Soataní, naʻa nau ngāue ʻi he taha haohaoa, naʻa nau fili tokanga ʻa
e tokotaha fakafofonga mei he matakali taki taha, ko e tuʻunga maʻolungataha
ia, ko e pule mei he matakali taki taha. Ua, naʻa nau fekauʻi ʻa e taulaʻeiki
ko Finiasí, ko e taki ia ʻo e kau fakafofongá, ʻoku mala mai ʻenau tokanga ki
he lotu moʻoni mo hono tauhi ʻa e ouaú. Ko e meʻa ke manatuʻi ʻi he lolotonga
ko e meʻa fakamamahi naʻe fai ʻe Peali Peoli (Nom 25) pea mo e ngāue malohi naʻe
fakahoko he taʻofi ʻa e tautea naʻe toó (v17), tuʻunga mei he tafoki ʻa ʻIsileli
mei he ʻOtuá, ʻo nau kamata ke lotu kia Peali ʻo Peolí. Pea mo e talanoa kia
Akaai, ʻa e tangata naʻá ne fakaʻatā ke fai ʻa e ala ki he ngaahi meʻa naʻe
tapuí, ʻo langaʻi ai ʻa e houhau ʻa e ʻOtuá ki ʻIsilelí (7:1). Ko e fai tokanga
ko eni ki he ʻolitá kuo fokotuʻu,
telia naʻa hoko ʻa e angahala ko iá ʻo fakafonua pea ʻomai ai ʻa e ngaahi
fakamaau ʻa e ʻOtuá ki he komiunitī ʻo ʻIsilelí. Ko ia ai naʻa nau loto pe ke
talitali kinautolu ʻo kapau ʻoku taʻemaʻa ʻa e kelekele ʻoku nau ʻi ai, ka ke
nau hiki ange pe ki he fonuá, ʻoku ʻi ai ʻa e Tapanekale ʻo e ʻEikí, ʻo nau
nofo ai, pea ko e ngaahi matakali kehe te nau teuteu ʻa e ngaahi nofoʻanga maʻa
kinautolu. Ko e laumalie naʻe ʻi ʻIsilelí. Ko ia ʻa e fakamanatu ʻa e ʻapositoló,
“ʻE mou fakakakato ʻeku fiefia, ʻi hoʻomou loto
taha, ke taha hoʻomou ʻofá, pea mou uouongataha pea huʻufa taha hoʻomou feingá
(Filipai 2:22). ʻOku fuʻu fiemaʻu ʻa e taha ʻa e moʻui
fakalaumalié.
No comments:
Post a Comment