Fakamaau 20:38-48; 21:3; Siosiua 15:32
Fakamaau 20:38-48
"38Pea ko eni ‘a e alea ‘a e kau ‘Isileli mo e malumu, ‘Ai ke ‘ahu tu‘u hake ha fu‘u ‘ao kohu mei he kolo. 39Pea fakama‘u hifo ‘e he kau ‘Isileli ‘enau tau: pea ko Penisimani na‘e kamata taa‘i mo tāmate‘i ‘i he kau ‘Isileli ha toko tolungofulu nai, he na‘a nau pehē, Tā kuo nau tō ‘i hotau ‘ao ‘o hangē ko e ‘uluaki tau. 40Ka ‘i he kamata ‘alu hake ‘a e ‘ao mei he kolo, ko e pou kohu, na‘e kilo kitu‘a ‘a Penisimani, pea tā ‘oku kohu hake ‘a e kolo kotoa ki langi. 41Pea fakama‘u hifo ‘e he kau ‘Isileli, pea mo‘utāfu‘ua ‘a e kau Penisimani, he na‘a nau vakai ‘oku tu‘unuku mai ‘a e kovi kiate kinautolu. 42Pea nau sītu‘a ki he tau ‘Isileli, ‘o hala toafa, ka ka tulituli tā ki ai ‘a e tau, pea ko kinautolu mei he ngaahi kolo na‘a nau tāmate‘i kinautolu ‘i he loto toafa. 43Na‘a nau hala tutu‘u ki he kau Penisimani; na‘a nau tuli kinautolu; na‘a nau malaki kinautolu ‘i honau mālōlō‘anga, ‘o a‘u ki he hāngai ki Kipea mei hahake 44Pea na‘e tō ha toko taha mano mā toko valu afe ‘i he kau Penisimani; ko kinautolu kotoa ko e kau to‘a. 45Pea nau tafoki ‘o hola ki he toafa ki he makatu‘u ko Līmoni: pea nau tufi kinautolu ‘i he ngaahi hala tanu ko e toko nima afe, pea nau tuli tā kiate kinautolu ‘o a‘u ki Kītomi, ‘o nau te‘ia ai ha toko ua afe. 46Ko ia ko e tō kotoa ‘o e kau Penisimani ‘i he ‘aho ko ia ko e toko ua mano mā toko nima afe na‘e to‘o heletā; ko e kau to‘a ‘a kinautolu kotoa pē.
47Ka ka tafoki ha toko onongeau, ‘o hola ki he toafa ki he makatu‘u ko Līmoni, pea nau nofo ‘i he makatu‘u ko Līmoni ‘o māhina fā. 48Pea foki ‘a e kau ‘Isileli mei he kau Penisimani, ‘o nau taa‘i kotoa ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā, ‘o fakaeve ‘a e kolo, ‘o fai atu ki he fanga manu, mo e me‘a kotoa pē na‘a nau ma‘u; pea ‘ilonga foki ha kolo na‘a nau ‘ilo ki ai na‘a nau fakamomofi ia."
Fakamaau 20:46 “Ko ia
ko e tō kotoa ʻa e kau Penisimani ʻi he ʻaho ko ia ko e toko 25,000 naʻe toʻo
heletā ko e kau toʻa ʻa kinautolu kotoa pē”
Ko hono taaʻi ko eni
ʻe Sihova ʻa Penisimani ko hono tauteaʻi kinautolu ʻi heʻenau halaia ʻi he meʻa
naʻa nau fai ʻi Kipea, pe amo ʻenau hanga ʻo veuki ʻa e taha ʻa ʻIsilelí, ʻa e
meʻa ko ē ʻoku mahuʻingaʻia ai ʻa e ʻOtuá, ʻa e meʻa ko e ngāue mo faaitaha ʻi
he moʻui faka-ʻOtuá. Pea ko ia ʻoku lave ki ai ʻa e ʻapositolo ki he siasi ʻi
Filipai. “ʻE mou fakakakato ʻeku fiefia ʻi hoʻomou loto taha, ke taha hoʻomou
ʻofá pea mou uoungataha pea huʻufa taha hoʻomou feingá (Fili 2:2). He ko e
moʻui siokitá ʻokú ne lava ʻo fakaʻauha ʻa e siasí mo femotuʻaki ʻa e nonofo ʻa
e kāingalotú. ʻOku fakamamafa ʻa Paula ki he taha fakalaumalie pea ne kole ki
he kāinga Filipai ke nau ʻofa ki he kakai kehe, pea ke nau taha ʻi he Laumalie mo
ʻenau kaveinga. ʻI he taimi ʻoku tau ngāue fakataha aí ʻoku tau tokanga ki he
ngaahi palopalema ʻa e kakai kehé ʻo hangē pe ko haʻatau palopalemá. Pea tau
fai ʻa e sīpinga moʻui ʻa Kalaisí. Ko e ʻai ʻo e kakai kehé ke fika ʻuluaki pea
ke tau aʻusia ʻa e taha fakalaumalie. He ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá ko kitautolu ko e
kau angahala, naʻe fakamoʻui kitautolu ʻi he kelesi pe ʻa e ʻOtuá, ka kuo tau
moʻui pea ko ia ai ʻoku tau mahuʻinga lahi ʻi he puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Pea ke
tau tuku ki he tafaʻaki ʻa e siokita fakakakano pea tau ʻai ʻa e kakai kehe ʻi
he fakaʻapaʻapa mo fakatokilalo, he naʻá ne tuku ʻa langi mo hono masani kae
haʻu ʻo huhuʻi ʻa e hia ʻa māmaní.
Ko e moʻui ē kuo fatu ia mei langi, pea
ko e hā leva ʻa kitaua ʻe faí, ko ʻetau tō mapeʻe ʻi he ʻao ʻo e ʻOtua
Mafimafi, pea mo hono ʻofaʻanga ko Sīsū Kalaisi, ʻo foaki kakato kiate ia ʻa e
langilangi ʻo ʻetau feohí.
No comments:
Post a Comment