Wednesday, 28 March 2018

Pulelulu 28 Ma'asi, 2018

Fakamaau 20:30-37; Siosiua 8:14,16,19

Fakamaau 20:30-37
"0Pea na‘e ‘alu hake ‘a ha‘a ‘Isileli ki ha‘a Penisimani ‘i hono ‘aho tolu, pea nau fakatē kinautolu ke hanga ki Kipea, ‘o hangē ko e taimi ko ē mo ē. 31Pea hū kitu‘a ‘a ha‘a Penisimani ke fakafetaulaki ki he kakai, he tohoaki kinautolu mei he kolo; pea nau kamata ke taa‘i ha ni‘ihi ‘o e kakai, ‘o tāmate‘i kinautolu, ‘o hangē ko e taimi ko ē mo ē, ‘i he ongo hala tanu, ‘a ia ‘oku ‘alu hake ha taha ‘i he tuku‘uta ki Pēteli, mo e taha ki Kipea, fe‘unga mo e toko tolungofulu nai ‘o e kakai ‘Isileli. 32Pea lau ‘e ha‘a Penisimani, ‘Oku nau tō ‘i hotau ‘ao ‘o hangē ko e fai mu‘a; ka ka pehē ‘e ha‘a ‘Isileli, Tau hola, ‘o toho kinautolu mei he kolo ki he ongo hala tanu.
33Pea tutu‘u hake ‘a e kau ‘Isileli kātoa mei he potu na‘a nau ‘i ai, ‘o nau fakatē kinautolu ‘i Peali-Tamali: pea hiki ‘a e malumu ‘a ‘Isileli mei honau toka‘anga ‘i he toafa ‘o Kipea. 34Pea ha‘u mei he hāngai ki Kipea ha toko taha mano, ko e kau fili ‘o ‘Isileli kātoa, pea na‘e mamafa ‘a e tau: pea ko kinautolu na‘e ‘ikai te nau ‘ilo ‘oku tu‘unuku mai ha kovi kiate kinautolu. 35Pea taa‘i ‘e Sihova ‘a Penisimani ‘i he ‘ao ‘o ‘Isileli: pea tāmate‘i ‘e ha‘a ‘Isileli ‘i he ‘aho ko ia ha toko ua mano mā toko nima afe mā toko teau ‘o Penisimani, ko e kau to‘o heletā kinautolu kotoa. 36‘Io, na‘e vakai ‘e ha‘a Penisimani kuo kamata tō ē, pea holoholomui ‘a ha‘a ‘Isileli, ko hono ‘uhinga he na‘a nau falala ki he malumu kuo nau fakatoka ki Kipea.
37Pea fakavave ‘a e malumu, ‘o ‘ohofia ‘a Kipea; ‘o nau mafola ‘o taa‘i ‘a e kolo kotoa ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā."

Fakamaau 20:35 “Pea taaʻi ʻe Sihova ʻa Penisimani ʻi he ʻao ʻo ʻIsilelí pea tamateʻi ʻe haʻa ʻIsileli ʻi he ʻaho ko iá ha toko 25,100 ʻo Penisimani ko kau toʻo heletā kinautolu kotoa”. 
Ko e ulungia ko eni ʻa ʻIsilelí ʻi he ʻaho ʻe ua kuo hilí, naʻe hoko pe ia ko e ako kiate kinautolu neongo ko e mole lahi. Ka kuopau ke ʻi ai ha meʻa ʻe hoko ke ne fakatupu mai ha meʻa ʻoku leleiangé. He ko e ikuna ko eni mo e lavameʻa ʻa ʻIsilelí naʻe makatuʻunga ia ʻi heʻenau fakavaivaiʻi kinautolu ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá. Pea taaʻi leva ʻe he ʻOtuá ia ʻa Penisimani ʻi he ʻao ʻo ʻIsilelí he koeʻuhi he naʻa nau liʻaki ʻa e ʻOtuá he naʻe ʻikai ha tuʻi pe ha fakamaau ʻi ʻIsileli, naʻe taki taha fai hono loto (17:6, 21:25). Pea ʻoku tuʻunga pehē pe ʻa e lotú ʻi he ʻahó ni, ʻoku ʻikai ha ʻofa moʻoni ki he ʻOtuá mo tauhi kiate ia, pea ʻoua naʻa tau ofo ʻi he tō lalo ʻetau ngaahi meʻa kotoa pe ko e ʻikai ke kau mai ʻa e ʻOtuá. Ko ia ʻa e meʻa ʻoku fakamanatu mai ʻe he ʻapositolo ko Sione “Ko eni ia ʻa e ʻofa ki he ʻOtua, ʻa ʻetau tauhi ʻene ngaahi tuʻutuʻuni. (1 Sn 5:3) ʻOku ʻikai ke palomesi mai ʻa Sīsū ia ko e talangofua kiate Ia ko e meʻa faingofua. Ka ko e ngāue mālohí mo ʻete mapuleʻi kita, heʻete tauhi kia Kalaisi ʻoku ʻikai ko ha kavenga ia kiate kinautolu ʻoku nau ʻofa kiate ia. Pea kapau leva ʻoku tau ongoʻi ʻoku mamafa mai ʻa e fatongia pea ʻoku malava ʻekitautolu ke tau falala maʻu pe kia Kalaisi, ke ne tokoniʻi kitautolu ke tau fua ki ʻolunga. Sio kia Matiu 11:28-30. Kuo ʻosi fakatauʻatāinaʻi ʻe Sīsū ʻa e kakai mei he kavenga kotoa pe. Ko e toengá ʻoku palomesi ʻaki ʻe Sīsuú, ko e ʻofá, fakamoʻui ʻa e mahakí, ʻa e melino mo e ʻOtua pea ʻoku ʻikai ko e ngataʻanga ia ʻo e kotoa ʻo e ngāue. Ko ha fetuʻutaki ʻOtuá ʻokú ne liliu ʻa e taʻeʻuhinga, ʻa e fakakina ʻokú ne uesia maluʻi fakalaumalie mo hono kaveinga. Ko e hā ʻa e ʻioke molū ʻa Sīsū? Ko e ʻioké ʻokú ne fakamamafaʻi ʻa e ngaahi pole, ʻa e ngāue, mo e ngaahi faingataʻa ʻoku kaunga kia Kalaisi ʻi heʻene moʻuí. 
Ko e ngaahi fatongia ʻoku nau tataʻo kitautolu ki lalo ka ko ʻete nofo moʻoni ʻi he ʻOtuá ʻia Kalaisi, pea ko ʻene ʻioké ʻoku molū.

No comments:

Post a Comment