Fakamaau 19:11-21; Senesi 24:32;
Siosiua 15:8,63; 18:25,28; Saame 104:23; Matiu 25:43
Fakamaau 19:11-21
"11Kuo fe‘unga kinautolu mo Siepusi, kuo efiafi fau, pea lea mai ‘a e talavou ki hono ‘eiki, Me‘a mai mu‘a ka tau afe ki he kolo Siepusi ni, ‘o tau tatoka ai.
12Ka ka tali ‘e hono ‘eiki, ‘E ‘ikai te tau afe ki ha kolo hīteni, ‘a ia ‘oku ‘ikai ke kau ki ha‘a ‘Isileli; ka tau laka atu ki Kipea. 13Pea ne pehē ki he‘ene talavou, Ha‘u ange ka tau fakaofiofi ki ha taha ‘o e ngaahi feitu‘u ko ē, ‘o ta mohe ki Kipea, pe ki Lama. 14Ko ia, na‘a nau laka atu ‘o fononga, pea na‘e tō ‘a e la‘ā ‘i he‘enau ofi ki Kipea, ‘a ia ‘oku kau ki Penisimani. 15Pea na‘a nau afe ki he potu ko ia, ‘o hū ki Kipea ke mohe ai: ‘io, na‘a ne hū ki ai, ‘o ne nofo ‘i he mala‘e ‘o e kolo, he na‘e ‘ikai ha taha ‘e fakaafe kinautolu ke mohe ‘i hono ‘api.
16Mo e ‘iloange na‘e ha‘u ha tangata kuo motu‘a mei he‘ene ngāue ‘i he ngoue‘anga, he kuo efiafi, he na‘e kau ‘a e tangata ki Mo‘unga-‘Ifalemi, pea ko e nofo hili ki Kipea: he ko e kakai ‘o e feitu‘u ko e kau Penisimani. 17Pea hanga hake ‘a e motu‘a, ‘o ne vakai ‘a e tangata vūlangi ‘i he mala‘e ‘o e kolo: pea lea ange kiate ia ‘e he a‘ua‘u, Ko ho‘o ha‘u mei fē? Pea mo ho‘o ‘alu ki fē?
18Pea tali ‘e ia ki ai? Ko si‘emau mole mei Pētelihema-Siuta ki he potu ki kō ‘o Mo‘unga-‘Ifalemi; ‘oku ou kau ki he feitu‘u ko ia; pea u ‘alu ki Pētelihema-Siuta; pea ko e taha au ‘oku ou taka ‘i he fale ‘o Sihova, ka ‘oku ‘ikai ha taha ‘e fakaafe au ki hono fale. 19Ka ‘oku mau ma‘u mohenga mo e me‘akai fakatou‘osi ki he ongo ‘asi; mo e me‘akai foki mo e uaine kiate au mo ho‘o kaunanga ni, pea ki he talavou ni, ‘a ia ‘oku hangē ha taha ‘i ho‘o kau tamaio‘eiki: ‘oku ‘ikai ha me‘a te mau masiva ai.
20Pea lea ange ‘e he a‘ua‘u, Si‘oto‘ofa atu; tuku kiate au ho tali, kaekehe pē ke ‘oua te ke mohe ‘i tu‘a. 21Pea ne fakahū ia ki fale, pea ne ngaohi ha me‘akai ki he ongo ‘asi: pea nau tatafi honau va‘e, ‘o nau kai mo inu."
Fakamaau 19:15 “Pea naʻa nau afe ki he potu ko ia ʻo hū
ki Kipea ke mohe ai..” Ko
e foki mai ʻeni ʻa e Livaí mei Petelihema Siuta hili ia ʻa ʻene fakalelei mo
ʻene sinifú ʻi he fale ʻo ʻene tamaí. Ko hono manako tefito ʻo e Livai ko e
kai, inu, mo e moʻui fakafiefia. Ko ha tangata ia ʻokú ne mapuleʻi lelei ia,
pea mo poto fakalaumalie pea heʻikai te ne fakatupu ha kovi? Ko e talanoa
fakahisitolia ko ení naʻe hoko pe ia hili siʻi pe ʻa e pekia ʻa Siosiuá pea ʻi
he taimi naʻe teʻeki ke ʻi ai ha tuʻi, pea ʻikai ha fakamaau ʻi ʻIsileli (v.1
mo e vahe 21:25) pea ko Finiasi ko e foha ʻo ʻEliesa, ko e foha ʻo ʻElone naʻe
taulaʻeiki lahi (20:27). Naʻe hoko ai ʻa e ngaahi angahala taʻetaau ko ení ʻoku
fepaki ʻaupito ia mo e lao ʻa e ʻOtuá. Ko e ngaahi angahala ko ení ʻi haʻa
ʻIsilelí ko e haʻa Tani ko eʻnau lotu ki he ʻaitolí pea ko e haʻa Penisimani ko
ʻenau ʻulungaanga kovi mo fulikivanú. Kae fēfē, ko e momeniti pe kuo liaki ai
ʻa e ʻOtuá, ko e ngāue mai ia ʻa e tevoló ke ne puleʻi ʻa e moʻuí he ko hono
lotó ia, ke liʻaki ʻa e ʻOtua kae faʻiteliha ʻi he tokotaha pe ko e kakai ko
iá. Pea ko e fakamanatu ia kiate kitautolu ke tau ʻiloʻi, ko e taha ʻo e ngaahi
palomesi fakafiemalie taha ʻo e kotoa ʻo e Tohitapú ko Loma 8:35-39. Ko e kau
tuí ʻoku nau fehangahangai maʻu pe mo e ngaahi faingataʻa ʻi he tukunga
kehekehe, ko e fakatangá, ko e mahaki, ko e pilisoné, pea aʻu ki he mate. Pea
ʻoku lava ʻe he ngaahi meʻa ko ení ʻo fakatupunga ʻa e manavahe, pea hangē kuo
liʻekina kinautolu ʻia Kalaisi. Ka ʻoku kalangaʻi mai ʻe he ʻapositoló ʻoku
taʻemalava ke fakamavaeʻi kinautolu meia Kalaisi. Ko ʻene pekía maʻa kitautolú
ko e fakamoʻoni ia ʻo ʻene ʻofa taʻeʻosí. ʻOku halaʻatā ha meʻa ke ne lava ʻo
taʻofi ʻa e lotolotonga ʻo Kalaisí meia kitautolu. ʻOku fakahaaʻi mai ʻe he
ʻOtuá ʻa e anga ʻo e lahi ʻo ʻene ʻofá, ko ia ke tau malu maʻu pe ʻiate ia. pea
ʻi heʻene peheé ʻoku tuʻumaʻu ai pe ʻetau tui mo e ʻofa „iate Ia ʻo tatau ai pe
ʻa e moʻuí mo e mate, ʻoku ʻa Kalaisi kitautolu ʻo taʻengata.
No comments:
Post a Comment