Fakamaau 18:7-13; 13:25; Nomipa
13:30; Teutalonome 8:9; Siosiua 2:23,24; 15:60; 19:47; 1 Tuʻi 22:3
Fakamaau 18:7-13
"7Pea ō ‘a e tu‘unga me‘a ‘e toko nima, pea nau a‘u ki Laisi; pea nau vakai ‘a e kakai ‘oku ‘i ai, tā ‘oku nau nofo noa, ‘o hangē ko e nofo ‘a e kau Saitoni, ‘o nonga pē mo fakahākonoa: pea na‘e ‘ikai ha taha ‘i he fonua, ha pule fakamālohi ke fai ha me‘a kiate kinautolu; pea na‘a nau mama‘o mei he kau Saitoni, pea ‘ikai ha‘anau me‘a ‘e fai mo ha taha kehe. 8Pea nau omi ki honau kāinga ‘i Sola mo ‘Esitaoli, pea lea kiate kinautolu ‘e honau kāinga, ‘o pehē, 9Ko e hā ‘amoutolu? Pea na‘a nau pehē, Tu‘u ke tau ‘alu ‘o tau‘i kinautolu; he kuo mau mamata ki he fonua, pea tā ‘oku lelei ‘aupito: ka mou nofo pē! ‘Oua te mou tō‘ohi ke ‘alu ‘o hū ki he fonua, ‘o ma‘u mo‘omou tofi‘a. 10Ko ho‘omou ‘alu ki ha kakai nofo noa, pea ko e fonua ‘oku fu‘u ‘atā; he kuo foaki ia ‘e he ‘Otua ki homou nima; ko e potu ‘oku ‘ikai masiva ‘i ha me‘a ‘oku ‘i māmani.
11Pea hiki atu mei ai, mei he fāmili ‘o ha‘a Tani, ‘i Sola mo ‘Esitaoli, ha kau tangata ‘e toko onongeau kuo ‘ai mahafu. 12Pea nau ‘alu hake ‘o ‘apitanga ‘i Kiliati-sialimi ‘i Siuta: ‘a ē ā ‘oku ui ai ‘a e potu ko ia ko ‘Apitanga-tani ‘o a‘u ki he ‘aho ni: ‘oku tu‘u mei lulunga ‘i Kiliati-sialimi. 13Pea na‘a nau laka mei ai ki Mo‘unga-‘Ifalemi, ‘o nau a‘u ki he fale ‘o Maika."
Fakamaau 18:7a “Pea ō ʻa e tuʻunga meʻa ʻe toko nima pea
nau aʻu kia LAisi pea nau vakai ʻa e kakai ʻoku ʻi ai ta ʻoku nau nofo noa ʻo
hangē ko e nofo ʻa e kau Saitoní ʻo nonga pe mo fakahakonoa”.
Vakaiʻi
angé ko e hā ʻa e meʻa ʻa e kau asiasi mei haʻa Taní ʻe fai ʻi he kolo ko eni
ko Laisí. Ko e feituʻu naʻe ʻikai ke puleʻi lelei mo leʻohi lelei. Ko eʻnau ʻalu
ʻo kumi tofiʻa ʻa e matakali ʻo Taní ke nau nofo ai, ko ia ʻi heʻenau vakai ʻa
e koló ni, tā ʻe faingofua pe ki hano maʻu ʻe he kau ʻuluaki ʻohofí. He ʻoku
nau nofo taʻetokanga, nonga, mo malu, koeʻuhí ʻoku nau ʻi he malumalu ʻo taʻemanavasiʻi
pe tailiili ki ha fakatuʻutamaki ʻi ha founga pe, neongo ko ʻenau angahalá ko e
meʻa, pea ko e ʻuhinga kuo nau maʻu pea ki he kau angahala kotoa pē, ke nau
manavahē he fai sāuni ʻa e ʻOtuá he ʻaho kotoa pē. Ko e tangata kotoa pē ʻoku
malohi he koví ʻo hangē pe ko e meʻa pe ia te ne aʻu ki aí ko e fai kovi ki hono
ngataʻanga ʻene ʻi he māmaní, ʻoku ʻikai ha fakmaau ia, pea ʻoku ʻikai ha helo
ia te ne fakangatangata, ʻa e meʻa ʻoku nau faí, ʻo hangē ʻoku ʻi ai ʻa e
Folofola ʻiate kitautolu, ke ʻi ai hono ivi lahi, ʻokú ne ʻai kitautolu ke tau
mā ʻi he meʻa ʻoku tau fai, ʻo taʻehoa mo ia. Pea ʻikai ko ia pe ka ʻoku nau
valoki ki he houhau ʻa e ʻOtuá pea ko e katoa ʻo ʻenau pauʻu ʻi he angahala,
malohi pe vaivai, siʻi pe lahi, te nau takitaha kai pe hono nunuʻa. Ko e
fakamatala eni ʻo e fononga mai ʻa e haʻa Taní, ke fakafepakiʻi mo ʻohofi ʻa
Laisi. Ko e toko ongongeau, ko e kotoa ia ʻa e kau tangata ʻi heʻenau kongakaú
pea ko kinautolu te nau nofo ʻi Laisi. Naʻa nau haʻu mo honau ngaahi fāmili mo
e tamaiki pea mo ʻenau fanga monumanu pea ko kinautolu ia naʻe tuku ke nau muʻomuʻa
ki he koló (v.21). Ko ʻenau falala ki heʻenau lavameʻá. Pea ko e ongo matakali
kehe naʻa nau fakaʻatā ange kinautolu ke fouange ʻi honau fonuá. Pea ko e ʻaho
hono uá ʻenau fononga naʻa nau aʻu mai ki moʻunga Ifalemi ʻo nau aʻu ki he fale
ʻo Maika. Ko e fononga fakatangata pe.
Fononga laumalie he
moʻui ʻa Kalaisi.
No comments:
Post a Comment