Fakamaau 20:8-16; 3:15; Teutalonome13:13,14
Siosiua 22:13,16; 1 Kalonikali 12:2
Fakamaau 20:8-16
"8Pea mahiki fakataha hake ‘a e kakai kātoa, ‘o nau pehē, ‘E ‘ikai ‘alu ha taha ki hono tēniti, pea ‘e ‘ikai foki hamau taha ki hono fale. 9Ka ko eni ‘a e me‘a te mau fai ki Kipea; te mau talotalo ki ai. 0Pea te tau fili ha toko hongofulu mei he teau ‘i he matakali kotoa ‘o ‘Isileli, mo e teau mei he afe, mo ha afe mei he mano, ke kumi ‘oho ma‘a e kakai; kae fai, ‘oka tau ka a‘u ki Kipea-Penisimani, ‘o fakatatau ki he fakavalevale kuo nau fai ‘i ‘Isileli. 11Ko ia na‘e tānaki ‘a e kau tangata ‘Isileli kotoa ke fai ki he kolo ko ē, kuo nau fā‘ū ‘o hangē ha tangata pē taha.
12Pea fekau atu ‘e he ngaahi fa‘ahinga ‘o ‘Isileli ha kau tangata ke ō ki he ngaahi fa‘ahinga kotoa ‘o ha‘a Penisimani, ‘o lea ‘o pehē, Ko e hā ‘a e pango ni kuo hoko ‘iate kimoutolu? 13Pea ko eni, tuku mai ‘a e kau tangata faka-Pileali na, ‘a ia ‘oku ‘i Kipea, ke mau tāmate‘i kinautolu, ‘o ‘ave ‘a e fakalielia mei ‘Isileli. Ka ka ‘ikai loto ‘a Penisimani ke fakaongo ki he lea ‘a honau kāinga ko ha‘a ‘Isileli, 14pea fakataha ‘a ha‘a Penisimani mei he ngaahi kolo ki Kipea, ke nau ‘alu atu ‘o tau mo ha‘a ‘Isileli. 15Pea na‘e lau ‘a ha‘a Penisimani ‘i he ‘aho ko ia mei he ngaahi kolo, ko e toko ua mano mā ono afe na‘e to‘o heletā–tuku kehe ‘a e kau nofo Kipea, ‘a ia na‘e lau honau toko fitungeau ko e kau fili. 16‘I he kakai kotoa ko ia, na‘e ‘i ai ha toko fitungeau, ko e fili, na‘e hema; ko kinautolu ni kotoa te nau lava ke makataa‘i ha tu‘oni lou‘ulu, ‘o ‘ikai hala."
Fakamaau 20:8 “Pea mahiki fakataha hake ʻa e kakaí katoa
ʻo nau pehē, ʻE ʻikai ha taha ki hono teniti pea ʻikai foki hamau taha ki hono
falé” Kuo ngāue
hake fakakatoa ʻa e fānau ʻa ʻIsilelí ke nau muimuiʻi ʻa e fakamatala naʻe fai
ʻe he Livaí ʻo fekauʻaki pea mo e angakovi naʻe fai ʻe he kau fakapileali ʻo
Kipea, pea ke tautea ʻa e fai angahala ko ení. Ko ia naʻe fai ʻa e tuʻutuʻuni
ʻa haʻa ʻIsileli, ki he haʻa Penisimani, ke tuku mai ʻa e kau tangata faka-Pileali
ʻa ia ʻoku nau ʻi Kipeá ke nau tamateʻi koeʻuhí ke ʻave ʻa e fakalieliá mei
ʻIsilelí, kae ʻikai loto ki ai ʻa haʻa Penisimani pe fie fakaongo ki ʻIsilelí.
Mahalo naʻe loto pe ʻa e kau taki ia ʻo haʻa Penisimani ke nau hanga ʻo mioʻi
ʻa e ngaahi moʻoni ʻo fekauʻaki mo e mamafa ʻo e halaia ʻi honau vahe fonuá,
pea ko e taha mahalo pe naʻa nau fuʻu ʻafungi ke fakahaaʻi ʻoku ʻi ai ʻa e
niʻihi ʻo honau kakaí kuo nau punou ki lalo ʻi ha toe meʻa pe, pea ʻikai ai ke
nau toe fie fanongo ki ha toe ʻIsileli. He naʻa pipiki malohi ange pe kinautolu
ki honau matakalí ʻi he lao ʻa e ʻOtuá.
Ko
ʻenau fai ko ení hono ʻufiʻufiʻi ʻenau kau fai hiá ko e kotoa ʻo e matakali ʻo
Penisimani naʻa nau ngoto hifo ki lalo, ki he levolo ʻo e faikovi taʻetotonu ʻo
maʻulalo tatau mo e kau fai hiá. Pea ko e tuʻunga ʻoku ʻomi ʻe he talanoá ni ko
e fehuʻi, ʻoku ʻi fē honau ngaahi laumalié?
ʻOku
totonu ke tau tokanga lahi mo vakaiʻi hoʻo tautolu ngaahi laumalie, mo tau
hokohoko ʻetau lotu ke tauhi kitautolu mei he taʻefakatapui tōtōivi ki he ngāue
ʻa e ʻOtuá pea katoa ia, ke fakatefito ʻi he taʻataʻa fakalelei ʻo Kalaisi,
maʻae fakamolemole ʻo ʻetau ngaahi angahala pea mo tali ai ke fai hotau lelei
tahá ʻi he ngaahi ngāue ʻa e ʻOtuá maʻahono langilangi ʻoʻona tokotaha pē ʻo
ʻikai ha toe meʻa kehe ai, manatuʻi ko kitautolu kuo tau ʻosi mate ki he
angahala, ke tau moʻui ki he ʻOtuá pe ʻo taʻengata.
No comments:
Post a Comment