Saturday, 31 March 2018

Tokonaki 31 Ma'asi, 2018

Saame 69:16-21; Matiu 27:57-66

Mt 27:66 “Pea nau ʻalu ʻo maluʻi ʻa e fonualoto ʻaki ha kau leʻo, kaeʻumaʻā naʻa nau silaʻi ʻa e maka”.
Ko Siosefa ʻo ʻAlamateá ko ha tokotaha muimui fakapulipuli ia ʻo Sīsū, ko e taki lotu Siú ia pea naʻá ne kau ʻi he kau memipa fakalangilangi ʻo e Sanetalimi (Mk 15:43). Naʻá ne lotolahi pe ke ne kole kia Pailato ʻa e sinó ʻo Sīsuú ke ne ʻave ʻo fai hono telio ʻo tuku pē hono sinó ʻi faʻitoka, ka ko hono laumalié naʻe ʻalu ia ki Palataisi ʻo hangē ko ʻene lea ki he taha ʻo e ongo kaihaʻa ʻakau. “Ko e ʻahó ni te ke ʻi Palataisi mo au” (Lk 23:43) Pea ko hono sinó naʻe fakakakato ai ʻa e palofisai ʻa ʻAisea” Pea naʻe tuʻutuʻuni hono tanuʻangá mo e kau halaiá (Ais 53:9) Ko Kalaisí naʻe tuku hono sino ʻi he fonualoto foʻou ʻoku ʻikai ko ha fale ia ke ʻoʻona, he naʻe ʻikai ha potu ia ke ʻolunga ki ai hono fofonga, lolotonga ʻene mo„ui pea ʻoku ʻikai ha faʻitoka ia ke ʻoʻona, pea ʻikai ha potu ke tuku ai hono sino ʻi heʻene pekiá. ʻI heʻetau maté te tau ʻalu ki faʻitoka, he ko hotau feituʻu ia ʻo kitautolu. He ko hotau ʻEiki ko Sīsū Kalaisi, naʻe ʻikai haʻane angahala ia ʻAʻana, pea ʻikai ha faʻitoka ia ʻOʻona, he ko ʻEne pekia ke ʻave ʻa e angahala ʻa e tangata, ʻoku feʻunga pe mo Ia ʻa e faʻitoka foʻou. Pea ʻi heʻene ʻi fonualoto naʻe fakataha kotoa ʻa e ivi ʻo māmani mo heli ke puketuʻu ʻa Kalaisi, ko ha popula ka ko e meʻanoa hono kotoa, ko e taimi kotofa, ko ʻene kakato pe, ko mate mo e kau helo kotoa ʻo maté, ʻoku ʻikai hanau toe mafai ʻe taha ke puke, pe te nau pule kiate ia.

Ko e kotoa ʻa e ʻita mo e kālili ʻa e ngaahi fili ʻo Kalaisí kuo tuʻuaki ko e ngaahi taumuʻa ia ʻo hono langilangi.

Friday, 30 March 2018

Falaita 30 Ma'asi, 2018

Saame 22:1-21; ‘Aisea 53:1-12; Matiu 27:35-44 

Mt 27:35 “Pea hili ʻenau kalusefai ia naʻa nau tufa talotalo hono ngaahi kofu”. Hili ʻa hono tukifaʻo ʻe he kau sotiá ʻa Sīsū ki he kolosí naʻa nau tufa hono ngaahi kofú. Kapau te tau tufa ʻe kitautolu hotau ngaahi fiemalie mo e nonga ʻia Kalais , pea ke fai leva ia mo hiki ki ʻolunga, he ko hotau polepoleʻanga ia, he ko eni kuó ne vete mai maʻa kitautolu ʻi he funga kolosi. He ko e ngaahi meʻaʻofa lahi taha ʻa e ʻOtuá ʻoku ʻikai ko ha ngaahi meʻa ka ko e ngaahi faingamalie ko e meʻa ko ē ʻoku tau ui ko e faingataʻá, ʻoku ui ia ʻe he ʻOtuá ko e faingamālie. Ko hotau ngaahi filí ʻoku nau vete hotau ngaahi kofú ka ʻoku ʻikai ke nau lava ʻo vete ʻiate kitautolu ʻetau fiemalie leleitaha, pea ʻoku ʻikai ke nau lava ʻo toʻo meiate kitautolu hotau ngaahi kofu ʻo e fakafetaʻi. Ko e kau sotia ʻe toko fā, naʻa nau ngāue ki he kalusefai ʻo Kalaisí pea ko kinautolu ia naʻa nau tufa hono ngahai kofú. Ko e hā ʻa e meʻa naʻa nau palani ke faí kuo ʻosi aʻusia pe hono ʻiloʻi ʻe he folofola ʻa e ʻOtuá, ʻa ē ʻoku lea ki ai ʻa e Saame 22:18. “ʻOku nau tufa fakaekinautolu hoku ʻu kofú. Pea ko hoku soté ʻoku nau talotalo ki hano maʻu”. Ko e lave eni kia Kalaisi, ka ko Tevita naʻá ne lea ki aí ʻi he Laumalié. 
Ko hotau ʻEiki ko Sīsū Kalaisi naʻá ne fiemalie kakato ki he fakamaau ʻa e ʻOtua naʻe faí pea ʻikai ko e taukae pe mo e manuki kiate ia, ka ko e langilangi kiate ia ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, koeʻuhi naʻe lau ia ko e angahala koeʻuhi ko kitautolu pea lau ia ko e halaia maʻa kitautolu koeʻuhi ka ʻi ai ha taimi kuo tau faingataʻaʻia ai koeʻuhi pe ko e maʻoniʻoni, tuʻunga ʻia Kalaisi mo hono kalusefaí.

Thursday, 29 March 2018

Tu'apulelulu 29 Ma'asi, 2018

Fakamaau 20:38-48; 21:3; Siosiua 15:32

Fakamaau 20:38-48
"38Pea ko eni ‘a e alea ‘a e kau ‘Isileli mo e malumu, ‘Ai ke ‘ahu tu‘u hake ha fu‘u ‘ao kohu mei he kolo. 39Pea fakama‘u hifo ‘e he kau ‘Isileli ‘enau tau: pea ko Penisimani na‘e kamata taa‘i mo tāmate‘i ‘i he kau ‘Isileli ha toko tolungofulu nai, he na‘a nau pehē, Tā kuo nau tō ‘i hotau ‘ao ‘o hangē ko e ‘uluaki tau. 40Ka ‘i he kamata ‘alu hake ‘a e ‘ao mei he kolo, ko e pou kohu, na‘e kilo kitu‘a ‘a Penisimani, pea tā ‘oku kohu hake ‘a e kolo kotoa ki langi. 41Pea fakama‘u hifo ‘e he kau ‘Isileli, pea mo‘utāfu‘ua ‘a e kau Penisimani, he na‘a nau vakai ‘oku tu‘unuku mai ‘a e kovi kiate kinautolu. 42Pea nau sītu‘a ki he tau ‘Isileli, ‘o hala toafa, ka ka tulituli tā ki ai ‘a e tau, pea ko kinautolu mei he ngaahi kolo  na‘a nau tāmate‘i kinautolu ‘i he loto toafa. 43Na‘a nau hala tutu‘u ki he kau Penisimani; na‘a nau tuli kinautolu; na‘a nau malaki kinautolu ‘i honau mālōlō‘anga, ‘o a‘u ki he hāngai ki Kipea mei hahake 44Pea na‘e tō ha toko taha mano mā toko valu afe ‘i he kau Penisimani; ko kinautolu kotoa ko e kau to‘a. 45Pea nau tafoki ‘o hola ki he toafa ki he makatu‘u ko Līmoni: pea nau tufi kinautolu ‘i he ngaahi hala tanu ko e toko nima afe, pea nau tuli tā kiate kinautolu ‘o a‘u ki Kītomi, ‘o nau te‘ia ai ha toko ua afe. 46Ko ia ko e tō kotoa ‘o e kau Penisimani ‘i he ‘aho ko ia ko e toko ua mano mā toko nima afe na‘e to‘o heletā; ko e kau to‘a ‘a kinautolu kotoa pē.
47Ka ka tafoki ha toko onongeau, ‘o hola ki he toafa ki he makatu‘u ko Līmoni, pea nau nofo ‘i he makatu‘u ko Līmoni ‘o māhina fā. 48Pea foki ‘a e kau ‘Isileli mei he kau Penisimani, ‘o nau taa‘i kotoa ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā, ‘o fakaeve ‘a e kolo, ‘o fai atu ki he fanga manu, mo e me‘a kotoa pē na‘a nau ma‘u; pea ‘ilonga foki ha kolo na‘a nau ‘ilo ki ai na‘a nau fakamomofi ia."

Fakamaau 20:46 “Ko ia ko e tō kotoa ʻa e kau Penisimani ʻi he ʻaho ko ia ko e toko 25,000 naʻe toʻo heletā ko e kau toʻa ʻa kinautolu kotoa pē” 
Ko hono taaʻi ko eni ʻe Sihova ʻa Penisimani ko hono tauteaʻi kinautolu ʻi heʻenau halaia ʻi he meʻa naʻa nau fai ʻi Kipea, pe amo ʻenau hanga ʻo veuki ʻa e taha ʻa ʻIsilelí, ʻa e meʻa ko ē ʻoku mahuʻingaʻia ai ʻa e ʻOtuá, ʻa e meʻa ko e ngāue mo faaitaha ʻi he moʻui faka-ʻOtuá. Pea ko ia ʻoku lave ki ai ʻa e ʻapositolo ki he siasi ʻi Filipai. “ʻE mou fakakakato ʻeku fiefia ʻi hoʻomou loto taha, ke taha hoʻomou ʻofá pea mou uoungataha pea huʻufa taha hoʻomou feingá (Fili 2:2). He ko e moʻui siokitá ʻokú ne lava ʻo fakaʻauha ʻa e siasí mo femotuʻaki ʻa e nonofo ʻa e kāingalotú. ʻOku fakamamafa ʻa Paula ki he taha fakalaumalie pea ne kole ki he kāinga Filipai ke nau ʻofa ki he kakai kehe, pea ke nau taha ʻi he Laumalie mo ʻenau kaveinga. ʻI he taimi ʻoku tau ngāue fakataha aí ʻoku tau tokanga ki he ngaahi palopalema ʻa e kakai kehé ʻo hangē pe ko haʻatau palopalemá. Pea tau fai ʻa e sīpinga moʻui ʻa Kalaisí. Ko e ʻai ʻo e kakai kehé ke fika ʻuluaki pea ke tau aʻusia ʻa e taha fakalaumalie. He ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá ko kitautolu ko e kau angahala, naʻe fakamoʻui kitautolu ʻi he kelesi pe ʻa e ʻOtuá, ka kuo tau moʻui pea ko ia ai ʻoku tau mahuʻinga lahi ʻi he puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Pea ke tau tuku ki he tafaʻaki ʻa e siokita fakakakano pea tau ʻai ʻa e kakai kehe ʻi he fakaʻapaʻapa mo fakatokilalo, he naʻá ne tuku ʻa langi mo hono masani kae haʻu ʻo huhuʻi ʻa e hia ʻa māmaní. 
Ko e moʻui ē kuo fatu ia mei langi, pea ko e hā leva ʻa kitaua ʻe faí, ko ʻetau tō mapeʻe ʻi he ʻao ʻo e ʻOtua Mafimafi, pea mo hono ʻofaʻanga ko Sīsū Kalaisi, ʻo foaki kakato kiate ia ʻa e langilangi ʻo ʻetau feohí.

Wednesday, 28 March 2018

Pulelulu 28 Ma'asi, 2018

Fakamaau 20:30-37; Siosiua 8:14,16,19

Fakamaau 20:30-37
"0Pea na‘e ‘alu hake ‘a ha‘a ‘Isileli ki ha‘a Penisimani ‘i hono ‘aho tolu, pea nau fakatē kinautolu ke hanga ki Kipea, ‘o hangē ko e taimi ko ē mo ē. 31Pea hū kitu‘a ‘a ha‘a Penisimani ke fakafetaulaki ki he kakai, he tohoaki kinautolu mei he kolo; pea nau kamata ke taa‘i ha ni‘ihi ‘o e kakai, ‘o tāmate‘i kinautolu, ‘o hangē ko e taimi ko ē mo ē, ‘i he ongo hala tanu, ‘a ia ‘oku ‘alu hake ha taha ‘i he tuku‘uta ki Pēteli, mo e taha ki Kipea, fe‘unga mo e toko tolungofulu nai ‘o e kakai ‘Isileli. 32Pea lau ‘e ha‘a Penisimani, ‘Oku nau tō ‘i hotau ‘ao ‘o hangē ko e fai mu‘a; ka ka pehē ‘e ha‘a ‘Isileli, Tau hola, ‘o toho kinautolu mei he kolo ki he ongo hala tanu.
33Pea tutu‘u hake ‘a e kau ‘Isileli kātoa mei he potu na‘a nau ‘i ai, ‘o nau fakatē kinautolu ‘i Peali-Tamali: pea hiki ‘a e malumu ‘a ‘Isileli mei honau toka‘anga ‘i he toafa ‘o Kipea. 34Pea ha‘u mei he hāngai ki Kipea ha toko taha mano, ko e kau fili ‘o ‘Isileli kātoa, pea na‘e mamafa ‘a e tau: pea ko kinautolu na‘e ‘ikai te nau ‘ilo ‘oku tu‘unuku mai ha kovi kiate kinautolu. 35Pea taa‘i ‘e Sihova ‘a Penisimani ‘i he ‘ao ‘o ‘Isileli: pea tāmate‘i ‘e ha‘a ‘Isileli ‘i he ‘aho ko ia ha toko ua mano mā toko nima afe mā toko teau ‘o Penisimani, ko e kau to‘o heletā kinautolu kotoa. 36‘Io, na‘e vakai ‘e ha‘a Penisimani kuo kamata tō ē, pea holoholomui ‘a ha‘a ‘Isileli, ko hono ‘uhinga he na‘a nau falala ki he malumu kuo nau fakatoka ki Kipea.
37Pea fakavave ‘a e malumu, ‘o ‘ohofia ‘a Kipea; ‘o nau mafola ‘o taa‘i ‘a e kolo kotoa ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā."

Fakamaau 20:35 “Pea taaʻi ʻe Sihova ʻa Penisimani ʻi he ʻao ʻo ʻIsilelí pea tamateʻi ʻe haʻa ʻIsileli ʻi he ʻaho ko iá ha toko 25,100 ʻo Penisimani ko kau toʻo heletā kinautolu kotoa”. 
Ko e ulungia ko eni ʻa ʻIsilelí ʻi he ʻaho ʻe ua kuo hilí, naʻe hoko pe ia ko e ako kiate kinautolu neongo ko e mole lahi. Ka kuopau ke ʻi ai ha meʻa ʻe hoko ke ne fakatupu mai ha meʻa ʻoku leleiangé. He ko e ikuna ko eni mo e lavameʻa ʻa ʻIsilelí naʻe makatuʻunga ia ʻi heʻenau fakavaivaiʻi kinautolu ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá. Pea taaʻi leva ʻe he ʻOtuá ia ʻa Penisimani ʻi he ʻao ʻo ʻIsilelí he koeʻuhi he naʻa nau liʻaki ʻa e ʻOtuá he naʻe ʻikai ha tuʻi pe ha fakamaau ʻi ʻIsileli, naʻe taki taha fai hono loto (17:6, 21:25). Pea ʻoku tuʻunga pehē pe ʻa e lotú ʻi he ʻahó ni, ʻoku ʻikai ha ʻofa moʻoni ki he ʻOtuá mo tauhi kiate ia, pea ʻoua naʻa tau ofo ʻi he tō lalo ʻetau ngaahi meʻa kotoa pe ko e ʻikai ke kau mai ʻa e ʻOtuá. Ko ia ʻa e meʻa ʻoku fakamanatu mai ʻe he ʻapositolo ko Sione “Ko eni ia ʻa e ʻofa ki he ʻOtua, ʻa ʻetau tauhi ʻene ngaahi tuʻutuʻuni. (1 Sn 5:3) ʻOku ʻikai ke palomesi mai ʻa Sīsū ia ko e talangofua kiate Ia ko e meʻa faingofua. Ka ko e ngāue mālohí mo ʻete mapuleʻi kita, heʻete tauhi kia Kalaisi ʻoku ʻikai ko ha kavenga ia kiate kinautolu ʻoku nau ʻofa kiate ia. Pea kapau leva ʻoku tau ongoʻi ʻoku mamafa mai ʻa e fatongia pea ʻoku malava ʻekitautolu ke tau falala maʻu pe kia Kalaisi, ke ne tokoniʻi kitautolu ke tau fua ki ʻolunga. Sio kia Matiu 11:28-30. Kuo ʻosi fakatauʻatāinaʻi ʻe Sīsū ʻa e kakai mei he kavenga kotoa pe. Ko e toengá ʻoku palomesi ʻaki ʻe Sīsuú, ko e ʻofá, fakamoʻui ʻa e mahakí, ʻa e melino mo e ʻOtua pea ʻoku ʻikai ko e ngataʻanga ia ʻo e kotoa ʻo e ngāue. Ko ha fetuʻutaki ʻOtuá ʻokú ne liliu ʻa e taʻeʻuhinga, ʻa e fakakina ʻokú ne uesia maluʻi fakalaumalie mo hono kaveinga. Ko e hā ʻa e ʻioke molū ʻa Sīsū? Ko e ʻioké ʻokú ne fakamamafaʻi ʻa e ngaahi pole, ʻa e ngāue, mo e ngaahi faingataʻa ʻoku kaunga kia Kalaisi ʻi heʻene moʻuí. 
Ko e ngaahi fatongia ʻoku nau tataʻo kitautolu ki lalo ka ko ʻete nofo moʻoni ʻi he ʻOtuá ʻia Kalaisi, pea ko ʻene ʻioké ʻoku molū.

Tuesday, 27 March 2018

Tusite 27 Ma'asi, 2018

Fakamaau 20:24-29; Teutalonome 10:8; 18:5; Siosiua 18:1; 24:33; 1 Samiuela 4:3,4

Fakamaau 20:24-29
"24Pea toe ‘unu‘unu atu ‘a ha‘a ‘Isileli ki ha‘a Penisimani ‘i hono ua ‘o e ‘aho. 25Pea ‘alu atu ‘a Penisimani mei Kipea ke fakafetaulaki kiate kinautolu ‘i hono ‘aho ua, pea nau toe taa‘i ki he kelekele ha toko taha mano mā toko valu afe ‘o ha‘a ‘Isileli, ko e kau to‘o heletā kotoa pē. 26Pea ‘alu hake ‘a ha‘a ‘Isileli kotoa pē mo e kakai kotoa, pea nau a‘u ki Pēteli, ‘o nau fetāngihi, mo nau nofo ‘i he potu ko ia ‘i he ‘ao ‘o Sihova, ‘o nau ‘aukai ‘i he ‘aho ko ia ‘o efiafi; pea nau feia ‘i he ‘ao ‘o Sihova hani feilaulau-mōifua moni feilaulau-‘ofa. 27Pea huhū ‘e ha‘a ‘Isileli kia Sihova, (he na‘e ‘i he potu ko ia ‘a e ‘A‘ake ‘o e Kovinānite ‘o ‘Elohimi ‘i he ngaahi ‘aho ko ia, pea fakafeangai ki ai ‘i he ngaahi ‘aho ko ia ‘e Finiasi ko e foha ‘o ‘Eliesa ko e foha ‘o ‘Ēlone) ‘o pehē, Ka u toe ‘alu atu koā ke fakahoko tau mo e hako ‘o Penisimani ko hoku tokoua, pe te u tuku? 28Pea folofola mai ‘a e ‘Eiki, ‘Alu hake pē, he ko e ‘apongipongi te u tuku ia ki ho nima.
29Pea fakatoka malumu ‘e ‘Isileli takatakai ki Kipea."

Fakamaau 20:24 “Pea toe ʻunuʻunu atu ʻa haʻa ʻIsileli ki haʻa Penisimani ʻi hono ua ʻo e ʻahó”. 
Ko e hili eni ʻa e fetangihi ʻa haʻa ʻIsileli he ʻao ʻo e ʻEikí mo toe ʻeke ai pē ki he ʻEikí, pe tenau toe fakahoko tau ai pe mo e haʻa Penisimaní ko e tali ʻa e ʻEikí, “ʻAlu atu pe ki ai” pea ko e ʻuhinga ia ʻo ʻenau toe ʻunuʻunu atu ki haʻa Penisimani pea hanga mai ʻa e haʻa Penisimaní ʻo nau taaʻi ai pe ʻa ʻIsileli ha toko 18,000 ʻi he ʻaho hono uá ʻo nau toe ulungia pē. Neongo naʻe fakangofua ʻe he ʻOtuá ʻo fakakaukau ʻa ʻIsilelí ia ki he ikuna, kae toe fai pe ʻe he ʻOtuá honau akoʻi ʻo ʻIsileli, he ko ʻenau fetangihi ko e fakaʻilonga ʻo ʻenau taʻeloto ki he ola ʻo e taú kuo nau maʻu. Kaekehe, ko e moʻui fakalaumalie, ko ha moʻui ʻoku siviʻi, he ko e ʻOtuá ʻoku ngāue he meʻa kotoa pe, peaʻoku fou mai ʻi he ngaahi faingataʻa, koeʻuhi ke toʻo kituʻa ʻa e ngaahi meʻa ʻi heʻetau moʻuí, ʻoku „ikai fakahoifua kiate Ia. Pea ʻoku totonu leva ke ʻoua te tau sio ki he ngaahi faingataʻa ko e tautea. Tokangaʻi ange, ko e ʻOtuá ʻoku ʻikai ke ne ngāue ke ngaohi kitautolu ke tau fiefia, ka ke fakakakato ʻene kaveinga moʻuí. Pea ʻoku ʻikai ko e palomesi ko eni maʻae tokotaha kotoa pē, ka ʻoku maʻa kinautolu pe ʻoku ʻofa ki he ʻOtuá he naʻe ui kinautolú ʻo fakatatau ki heʻene taumuʻá (Lo 8:28) Pea ko kinautolu kuo ui pe “ului” ko kinautolu ia kuo hūkia ʻe he Laumalie Maʻoniʻoní ʻo nau malava ai ke nau maʻu ʻa Kalaisi pea ko e kakai pe ia ʻoku hā ai ʻa e meʻa foʻou, he ko ha ʻatamai foʻou kuo ʻai ai ʻa e moʻuí. ʻOku nau falala ki he ʻOtuá pea ʻoku ʻikai ko e moʻui ko e ʻai koloa, he ʻoku nau sio atu kinautolu ki heʻenau nofo malu ʻi hevani ʻo ʻikai ʻi māmani pea ʻoku nau ako ke nau tali, ʻoua ʻe lotomamahi ʻa e langa mo e fakatanga koeʻuhí ko e ʻOtuá ʻoku ʻiate kinautolu.
ʻOkú ke ʻofa ki he ʻOtuá mo tali loto lelei ʻa e meʻa kotoa pē ʻo e ʻaho takitaha? Tuʻu foki ʻi he ʻEikí hoʻo manako maʻu pe.

Monday, 26 March 2018

Monite 26 Maa'si, 2018

Fakamaau 20:17-23; Nomipa 27:21; Siosiua 7:6

Fakamaau 20:17-23
"17Pea ko e tangata ‘Isileli na‘e lau, ta‘ekau ai ‘a Penisimani, ko e toko fā kilu ‘oku to‘o heletā: ko kinautolu ni kotoa ko e kau pāte‘i tau. 18Pea nau tutu‘u, ‘o ‘alu hake ki Pēteli, pea nau huhū ki he ‘Otua, pea pehē ‘e ha‘a ‘Isileli, Ko hai ‘e taki ke fakahoko ‘a e tau mo ha‘a Penisimani?
Pea folofola ‘a e ‘Eiki, Ko Siuta ‘e taki.
19Pea tutu‘u ‘a ha‘a ‘Isileli pongipongi, ‘o hiki tēniti ke tau‘i ‘a Kipea. 20Pea hū ki tu‘a ‘a e kau ‘Isileli ke fakahoko tau mo Penisimani; pea fakatē tau ‘e he kau ‘Isileli ki Kipea ke hanga kiate kinautolu. 21Pea hū ki tu‘a ‘a ha‘a Penisimani mei Kipea, ‘o nau tā ki he kelekele ha toko ua mano mā toko ua afe ‘i he ‘aho ko ia ‘i he kau ‘Isileli. 22Ka ka fakato‘oto‘a ‘e he kakai, ‘a e kau ‘Isileli, ‘O nau toe fakatē tau ‘i he potu na‘a nau fakatē ai ‘i he ‘uluaki ‘aho. 23(Pea ‘alu hake ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘o fetāngihi ‘i he ‘ao ‘o e ‘Eiki, ‘o a‘u ki he efiafi; pea nau huhū ki he ‘Eiki ‘o pehē, Te u toe fakahoko tau koā mo e hako ‘o Penisimani ko hoku tokoua?
Pea folofola mai ‘a e ‘Eiki, ‘Alu atu pē ki ai.)"

Fakamaau 20:18 “Pea nau tuʻu ʻo ʻalu hake ki PEteli pea nau huhū ki he ʻOtuá pea pehē ʻe haʻa ʻisileli. Ko hai ʻe taki ke fakahoko ʻa e tau mo haʻa Penisimani? Pea folofola ʻa e ʻEikí. Ko Siuta ʻe takí”.
ʻOku fuʻu mahuʻinga ʻaupito kiate kitautolu ke tau huhū ki he ʻOtuá ʻi heʻetau meʻa kotoa pē he ko hotau ʻOtuá, ia pea ke mahino mai hono finangaló kiate kitautolu, pea ʻikai ko ia pē, ka ko Iate ne fai ʻa e meʻa ʻokú ne finangalo ki ai, he ko e ʻOtua ia ʻo e tokaimaʻananga. Naʻe huhū ʻa ʻIsilelí ki he ʻOtuá pe ko hai ʻe taki tau maʻa kinautolu pea folofola mai ʻa e ʻEiki ko Siuta ʻe taki. Pea ʻi heʻenau fakahoko ʻa e taú mo e haʻa Penisimani naʻe taaʻi ai kinautolu ʻe he kau Penisimani ʻo mate ai ʻa e toko 22,000 ʻi he ʻuluaki ʻaho pē, pea ko e mole lahi ia ki ʻIsileli. Pea ʻoku totonu ke mahino lelei kiate kitautolu ko hono kakai, ʻoku ʻikai ke fakangofua ʻe he ʻOtuá he meʻa noaʻia taʻe ʻi ai hano ʻuhinga kiate kitautolu ka ko ʻene lelei taha kia kitautolu. Ko Paula naʻe fakaʻatā ʻe he ʻOtuá ha foto ke nofo ʻi hono kakanó (2 Kol 12:7). Ko e foto ko ení ʻoku ʻikai ke ʻilo ia ʻe ha taha ki ai, ka ko e foto ni naʻe fakaholomui ki heʻene ngāué, pea ne lotu tuʻo tolu ki ai ki he ʻOtuá ke toʻo ka naʻe fakafisi ʻa e ʻOtua ia. Pea ko e foto naʻe fakaʻatā ʻe he ʻOtuá ke taʻofi ia ki lalo telia naʻa ʻafungi he ko ʻene toki foki hifo ia mei Palataisi pea telia naʻá ne angahiki ai.
Ko e mahuʻinga kiate kitautolu ke tuʻu maʻu pe ʻetau falala ʻi he ʻOtuá he meʻa kotoa pe, he ko Ia ʻoku fakamakatuʻunga ai ʻetau lavameʻa ʻo ʻikai ko hotau ivi pe poto, pea ke tau teke pe hoʻona langilangi he meʻa kotoa pe he ko hotau tukunga fakalaumalié ʻoku mahuʻinga lahi maʻu pe ia ʻi hotau tukunga pe moʻui fakaesino mo fakamatelie, ʻa ē oku kikivi ʻa e kau lotu tokolahi ʻo iku ʻo mole ai honau faingamalie ki he moʻui taʻengatá.

Sunday, 25 March 2018

Sapate 25 Ma'asi, 2018

Fakamaau 20:8-16; 3:15; Teutalonome13:13,14 Siosiua 22:13,16; 1 Kalonikali 12:2

Fakamaau 20:8-16
"8Pea mahiki fakataha hake ‘a e kakai kātoa, ‘o nau pehē, ‘E ‘ikai ‘alu ha taha ki hono tēniti, pea ‘e ‘ikai foki hamau taha ki hono fale. 9Ka ko eni ‘a e me‘a te mau fai ki Kipea; te mau talotalo ki ai. 0Pea te tau fili ha toko hongofulu mei he teau ‘i he matakali kotoa ‘o ‘Isileli, mo e teau mei he afe, mo ha afe mei he mano, ke kumi ‘oho ma‘a e kakai; kae fai, ‘oka tau ka a‘u ki Kipea-Penisimani, ‘o fakatatau ki he fakavalevale kuo nau fai ‘i ‘Isileli. 11Ko ia na‘e tānaki ‘a e kau tangata ‘Isileli kotoa ke fai ki he kolo ko ē, kuo nau fā‘ū ‘o hangē ha tangata pē taha.
12Pea fekau atu ‘e he ngaahi fa‘ahinga ‘o ‘Isileli ha kau tangata ke ō ki he ngaahi fa‘ahinga kotoa ‘o ha‘a Penisimani, ‘o lea ‘o pehē, Ko e hā ‘a e pango ni kuo hoko ‘iate kimoutolu? 13Pea ko eni, tuku mai ‘a e kau tangata faka-Pileali na, ‘a ia ‘oku ‘i Kipea, ke mau tāmate‘i kinautolu, ‘o ‘ave ‘a e fakalielia mei ‘Isileli. Ka ka ‘ikai loto ‘a Penisimani ke fakaongo ki he lea ‘a honau kāinga ko ha‘a ‘Isileli, 14pea fakataha ‘a ha‘a Penisimani mei he ngaahi kolo ki Kipea, ke nau ‘alu atu ‘o tau mo ha‘a ‘Isileli. 15Pea na‘e lau ‘a ha‘a Penisimani ‘i he ‘aho ko ia mei he ngaahi kolo, ko e toko ua mano mā ono afe na‘e to‘o heletā–tuku kehe ‘a e kau nofo Kipea, ‘a ia na‘e lau honau toko fitungeau ko e kau fili. 16‘I he kakai kotoa ko ia, na‘e ‘i ai ha toko fitungeau, ko e fili, na‘e hema; ko kinautolu ni kotoa te nau lava ke makataa‘i ha tu‘oni lou‘ulu, ‘o ‘ikai hala."

Fakamaau 20:8 “Pea mahiki fakataha hake ʻa e kakaí katoa ʻo nau pehē, ʻE ʻikai ha taha ki hono teniti pea ʻikai foki hamau taha ki hono falé” Kuo ngāue hake fakakatoa ʻa e fānau ʻa ʻIsilelí ke nau muimuiʻi ʻa e fakamatala naʻe fai ʻe he Livaí ʻo fekauʻaki pea mo e angakovi naʻe fai ʻe he kau fakapileali ʻo Kipea, pea ke tautea ʻa e fai angahala ko ení. Ko ia naʻe fai ʻa e tuʻutuʻuni ʻa haʻa ʻIsileli, ki he haʻa Penisimani, ke tuku mai ʻa e kau tangata faka-Pileali ʻa ia ʻoku nau ʻi Kipeá ke nau tamateʻi koeʻuhí ke ʻave ʻa e fakalieliá mei ʻIsilelí, kae ʻikai loto ki ai ʻa haʻa Penisimani pe fie fakaongo ki ʻIsilelí. Mahalo naʻe loto pe ʻa e kau taki ia ʻo haʻa Penisimani ke nau hanga ʻo mioʻi ʻa e ngaahi moʻoni ʻo fekauʻaki mo e mamafa ʻo e halaia ʻi honau vahe fonuá, pea ko e taha mahalo pe naʻa nau fuʻu ʻafungi ke fakahaaʻi ʻoku ʻi ai ʻa e niʻihi ʻo honau kakaí kuo nau punou ki lalo ʻi ha toe meʻa pe, pea ʻikai ai ke nau toe fie fanongo ki ha toe ʻIsileli. He naʻa pipiki malohi ange pe kinautolu ki honau matakalí ʻi he lao ʻa e ʻOtuá.
Ko ʻenau fai ko ení hono ʻufiʻufiʻi ʻenau kau fai hiá ko e kotoa ʻo e matakali ʻo Penisimani naʻa nau ngoto hifo ki lalo, ki he levolo ʻo e faikovi taʻetotonu ʻo maʻulalo tatau mo e kau fai hiá. Pea ko e tuʻunga ʻoku ʻomi ʻe he talanoá ni ko e fehuʻi, ʻoku ʻi fē honau ngaahi laumalié?

ʻOku totonu ke tau tokanga lahi mo vakaiʻi hoʻo tautolu ngaahi laumalie, mo tau hokohoko ʻetau lotu ke tauhi kitautolu mei he taʻefakatapui tōtōivi ki he ngāue ʻa e ʻOtuá pea katoa ia, ke fakatefito ʻi he taʻataʻa fakalelei ʻo Kalaisi, maʻae fakamolemole ʻo ʻetau ngaahi angahala pea mo tali ai ke fai hotau lelei tahá ʻi he ngaahi ngāue ʻa e ʻOtuá maʻahono langilangi ʻoʻona tokotaha pē ʻo ʻikai ha toe meʻa kehe ai, manatuʻi ko kitautolu kuo tau ʻosi mate ki he angahala, ke tau moʻui ki he ʻOtuá pe ʻo taʻengata.

Saturday, 24 March 2018

Tokonaki 24 Ma'asi, 2018

Fakamaau 20:1-7; 8:10; 19:22,25,30; 21:5; 1 Samiuela 7:5

Fakamaau 20:1-7
"1PEA ‘aukau mai ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘o nau fakatefua mai ke fai ‘enau fakataha kia Sihova ki Mīsipa, mei Tani ki Peasipa mo e fonua ‘o Kiliati. 2Pea ko e ngaahi pou tuliki ‘o e kakai kotoa, ‘io, ko e ngaahi sēpita ‘o ‘Isileli, na‘a nau hā‘ele ‘o fotu ‘i he fakataha ‘o e kakai ‘o ‘Elohimi, ko e kau tau ‘e toko fā kilu na‘e to‘o heletā. 3(Pea fanongo ‘e ha‘a Penisimani kuo ‘alu hake ‘a ha‘a ‘Isileli ki Mīsipa.) Pea lea ‘a ha‘a ‘Isileli, ‘o pehē, Fakamatala mai pe na‘e hoko fēfē ‘a e pango ni.
4Pea tali ‘a e motu‘a Līvai, ‘a e husepāniti ‘o e fefine na‘e fakapoongi, ‘o ne pehē, Na‘a ku hū, ‘a au mo ‘eku sinifu, ki Kipea, ‘a ia ‘oku kau ki Penisimani, ke mohe ai. 5Pea tu‘u mai kiate au ‘a e kainanga ‘o Kipea, ‘o nau kapui ‘a e fale po‘uli, ke fai ha me‘a kiate au; ko au na‘a nau ‘amanaki ke fakapoongi, pea ko ‘eku sinifu kuo nau fakamālohi, pea kuo ne pekia. 6Pea u puke ‘eku sinifu, pea u tafa, ‘o u tufa ki he ngaahi vao kuo nofo tofi‘a ai ‘a ‘Isileli; he kuo nau fai ha mala mo ha fakavalevale ‘i ‘Isileli. 7Ko eni, ‘a ha‘a ‘Isileli kātoa, mou ‘a‘au mai homou loto, mo ho‘omou fakakaukau."

Fakamaau 20:1 “Pea ʻaukau mai ʻa haʻa ʻIsileli ʻo nau fakatefua mai ke fai ʻemau fakataha kia Sihova ki Misipa mei Tani ki Peasipa mo e fonua ʻo Kiliati”. Ko e vahé ni ko e fakatātā lelei ia ʻo Semisi 3:13-18. ʻA e taimi ko ē ʻoku tau fai ai ʻetau ngāué ʻo fakamakatuʻunga ʻi he poto fakaetangatá ʻoku tau fakatupu ʻa e palopalema ʻe taha, ʻi he hili ʻa e taha pea toutou hokohoko pehē pe. Ka ʻi heʻetau talitali ki he ngaahi meʻa ʻoku hokó ʻo lotu mo fekumi ki he poto mo e finangalo ʻo e ʻOtuá. Pea ʻi heʻene fakahā mai kiate kitautolu ʻa e meʻa ke faí ʻoku ʻikai ke ngata pe ʻi heʻetau fiemalie mo e fiefiá ka ko e ʻikai toe ʻi ai ha fili mo ha palopalema. Kuo ʻaukau mai ʻa ʻIsileli ke nau fakataha tuʻunga ʻi he meʻa ko eni naʻe hoko ʻi Kipea mo e haʻa Penisimaní ki he sinifu ʻa e Livaí naʻe tupu ai hono tamateʻi ʻo tufa ki he ngaahi matakali ʻo ʻIsileli. Ko e haʻa Penisimani naʻe ʻikai ke nau fekumi ki he ʻEiki pea mo fakahaaʻi ʻenau halaiá mo fakatomala ʻi heʻenau ngaahi angahala. Heʻikai lava ke ʻi ai ha melino kaeʻoua kuo tuku kituʻa ʻa e angahala, ka ko e kakai ʻo haʻa Penisimani naʻe ʻikai ke nau fakamāuʻi ʻa honau kakai ʻi Kipeá. He naʻe totonu ke nau tuku kituʻa ʻa e tokotaha kovi mei honau lotolotongá pea ʻe ʻamanaki mai ʻa e ʻOtuá ki hono kakaí te nau talangofua ange kiate ia.
Naʻe fiemaʻu ʻe he fakataha ʻa ʻIsileli ke fai ʻe he haʻa Penisimaní ha meʻa i he kakai ʻoku nau nofo ʻi Kipeá ka naʻe fakafisi mai ʻa e matakali Penisimani pea nau teuteu kinautolu ki he tau. Ko e kakai ʻa e ʻOtuá he ʻahó ʻoku nau fiemaʻu pe ia ʻekinautolu ke nau fefaʻuhi pe mo e angahala, ʻi heʻenau moʻui (2 Kol 6:19) pea pehē ki he fāmili ʻo e siasi (1 Kol 5) ʻi hono taʻefakahaaʻi ʻa e angahalá, ʻo hangē ha mahaki ʻoku taʻe ʻi ai hono faitoʻo, ko ʻene mafola pe mo e tamate. ʻOku pehē ʻe he tokotaha. “Ko e angahala ko e faʻē ia mo e tauhi ʻo e kovi kotoa pē, pea ko e foʻi moa ia ʻo e pauʻu kotoa pē, ko e fauniteni ia ʻo e kona kotoa, pea ko e aka ia ʻo e mamahi. Ko Kalaisi ʻa e moʻui ʻo e loto, ʻatamai mo e laumalie.

Friday, 23 March 2018

Falaite 23 Ma'asi, 2018

Fakamaau 19:22-30; 20:7; Senesi 19:4,5,8; Teutalonome 13:13; 22:21; 2 Samiuela 13:12


Fakamaau 19:22-30
"22Lolotonga ‘enau fakafiefia, ‘iloange na‘e kapui ‘a e fale ‘eni kakai ‘o e kolo, ko e hako‘i Pileali, ‘o nau toutou tuki atu ‘i he matapā, pea nau lea ki he motu‘a ‘oku ‘o‘ona ‘a e fale, ‘a e a‘ua‘u, ‘Omi ki tu‘a ‘a e tangata na‘e hū ki ho fale, ke mau fe‘iloaki mo ia. 23Pea hū ki tu‘a kiate kinautolu ‘a e tangata na‘e ‘o‘ona ‘a e fale, ‘o ne pehē ange, ‘Oua kāinga, ‘oua na‘a fai kovi pehē fau; ‘osi, kuo hū mai ‘a e tangata ni ki hoku fale: ‘oua te mou fai fakavalevale pehē. 24Ko hoku ‘ōfefine ē ko e ta‘ahine, pea mo e sinifu ‘a e motu‘a, ka u ‘omi mu‘a kinaua kiate kimoutolu, pea mou fakamālohi‘i kinaua, ‘o fai homou loto ki ai: kae ‘oua na‘a feia ha vale pehē ki he tangata ni. 25Kae ‘ikai momo‘i fie tokanga ki ai ‘e he kau siana, ko ia na‘e ala ‘e he tangata ki he sinifu ‘a e motu‘a, ‘o ne ‘atu ia ki tu‘a kiate kinautolu, pea nau ‘ilo‘i ia, ‘o nau toki ‘i he pō kotoa, ‘o ‘aho: pea nau toki tukuange ‘i he fakalau hake ‘a e ata.
26Pea ha‘u ‘a e fefine ‘i he mafoa ‘a e ata, ‘o ne tō ki lalo ‘i he matafale ‘o e tangata, ‘a ia na‘e ‘i ai hono ‘eiki, ‘o a‘u ki he ma‘a mālie ‘a e ‘aho. 27Pea tu‘u pongipongi hono ‘eiki, ‘o ne fakaava ‘a e ngaahi matapā ‘o e fale, ‘o ne hū ki tu‘a ke fai hono fononga: Pea tā ko ‘ene fefine sinifu kuo tō ‘i he matafale, pea kuo mafao atu hono nima ‘o a‘u ki he tu‘unga matapā ‘o e fale. 28Pea ne lea ki he fefine, Tu‘u, ka tau fai atu. Ka na‘e ‘ikai ha tali. Pea ne toki hiki, ‘o hilifaki ki he ‘asi; pea ne tu‘u ‘a e tangata, ‘o ‘alu ki hono feitu‘u. 29Pea kuo ne hū ki hono fale, pea ne to‘o ha hele, ‘o ne puke ‘ene sinifu, ‘o tafa ke konga hongofulu mā ua, ‘o ne tufa ‘a e fefine ki he ngaahi feitu‘u ‘o ‘Isileli.30Pea hoko ai, ka ‘ilonga ha taha na‘e mamata ki ai na‘a nau pehē, Te‘eki ke hoko ha me‘a pehē, pea te‘eki ke mamata ki ha me‘a pehē, talu ‘a e ‘aho na‘e ‘alu hake ai ‘a ha‘a ‘Isileli mei ‘Isipite, ‘o a‘u mai ki he ‘aho ni: ‘ai ki homou loto, fakakaukau ki ai, pea mou lea."

Fakamaau 19:22 “Lolotonga ʻenau fakafiefia, ʻiloange naʻe kapui ʻa e fale ení kakai ʻo e koló, ko e hakoʻi Pileali, ʻo nau toutou tuki atu ʻi he matapaá pea nau lea ki he motuʻa ʻoku ʻoʻona ʻa e fale, ʻa e aʻuaʻu. ʻOmi kituʻa ʻa e tangata naʻe hū ki ho falé ke mau feʻiloaki mo ia”. ʻOku ʻikai ha feituʻu ʻi he lao ʻo e talitali, kakai ʻe malohiange ʻi he Hahake Lotoloto, ʻA ʻenau maluʻi ha taha ʻaʻahi ʻi he tuʻunga maʻolunga ki he langilangi ʻo e tangata. Ko e tangataʻeiki aʻuaʻu eni ʻi Kipea naʻá ne fai hono talitali ʻo e Livaí mo ʻene sinifú ki hono falé pea naʻe fuʻu mafana ʻa ʻenau fakafiefiaʻi ʻa e kau ʻaʻahí. ʻIloangé kuo kapu ʻa e fale ia ʻe he kakai faka- Peteali ʻo e koló ko ʻenau fiemaʻu ʻekinautolu ia ʻa e Livaí. Ka naʻe fakaʻatā ʻe he aʻuaʻu ia ʻa hono ʻofefine mo e sinifú ki he kakai kae hao pe kianutolu ia tangatá. Ko ia ne iku ʻomai kituʻa ʻa e sinifu ʻo faʻiteliha ai ʻa e kakai tangat aʻo e kolo ia ʻo aʻu ki he ʻaho. Ko e fahaʻi ʻoku ʻikai nai ko e siokita ʻeni naʻe fai ʻe he ongo tangata ko ení ʻa e ʻikai ke na fie faingataʻaʻia pe lavea, kae ʻomai ʻa e fefine sinifú ʻoku ʻikai toe ʻi ai siʻano loto ia ʻoʻona ke fai. ʻIo, ko e tuʻunga ko eni naʻe ʻi ai siʻi fefine sinifú, ko e tuʻunga ia ʻoku totonu ke aʻu ki ai ʻa e tangta mo e fefine kotoa pē ʻokú ne ui ʻa Kalaisi ko e ʻEiki ia ʻo ʻene moʻuí, ʻo ʻikai to eʻi ai hano loto, ʻo aʻu ki he mate, he naʻe toe lea siʻi fefiné ni he naʻe ʻi ai pe hono ʻeiki, ko e Livai. Pea hili pe ení naʻe hoko atu ʻenau fonongá pea ʻi heʻenau aʻu ki hono falé naʻá ne toʻo mai ha hele ʻo ne puke mai ʻene sinifú ʻo tamateʻi ʻo tafa ʻo fakatuʻunga ki he matakali ʻe 12 ʻo ʻIsilelí, ke fakahaaʻi ʻa e mavahe ʻa ʻIsileli mei he ʻOtuá. Naʻe fai pehē ʻe Saula (1 Sam 11:7) ko e taimi pe kuo tau mamaʻo ai mei he ʻOtuá mo ʻEne folofolá, ko e faʻahinga kotoa pe ʻo e koví ʻe muimui mai, ka kuo nau ke tau hokohoko atu hono ui hotau kakai ke foki ki he ʻOtuá pea ke tau ngāue ke fokotuʻu ʻa e moʻui faka-ʻOtuá mo ʻEne pule fakalaumalie ʻi he loto ʻo e taha kotoa pē.

Thursday, 22 March 2018

Tu'apulelulu 22 Ma'asi, 2018

Fakamaau 19:11-21; Senesi 24:32; Siosiua 15:8,63; 18:25,28; Saame 104:23; Matiu 25:43


Fakamaau 19:11-21
"11Kuo fe‘unga kinautolu mo Siepusi, kuo efiafi fau, pea lea mai ‘a e talavou ki hono ‘eiki, Me‘a mai mu‘a ka tau afe ki he kolo Siepusi ni, ‘o tau tatoka ai.
12Ka ka tali ‘e hono ‘eiki, ‘E ‘ikai te tau afe ki ha kolo hīteni, ‘a ia ‘oku ‘ikai ke kau ki ha‘a ‘Isileli; ka tau laka atu ki Kipea. 13Pea ne pehē ki he‘ene talavou, Ha‘u ange ka tau fakaofiofi ki ha taha ‘o e ngaahi feitu‘u ko ē, ‘o ta mohe ki Kipea, pe ki Lama. 14Ko ia, na‘a nau laka atu ‘o fononga, pea na‘e tō ‘a e la‘ā ‘i he‘enau ofi ki Kipea, ‘a ia ‘oku kau ki Penisimani. 15Pea na‘a nau afe ki he potu ko ia, ‘o hū ki Kipea ke mohe ai: ‘io, na‘a ne hū ki ai, ‘o ne nofo ‘i he mala‘e ‘o e kolo, he na‘e ‘ikai ha taha ‘e fakaafe kinautolu ke mohe ‘i hono ‘api.
16Mo e ‘iloange na‘e ha‘u ha tangata kuo motu‘a mei he‘ene ngāue ‘i he ngoue‘anga, he kuo efiafi, he na‘e kau ‘a e tangata ki Mo‘unga-‘Ifalemi, pea ko e nofo hili ki Kipea: he ko e kakai ‘o e feitu‘u ko e kau Penisimani. 17Pea hanga hake ‘a e motu‘a, ‘o ne vakai ‘a e tangata vūlangi ‘i he mala‘e ‘o e kolo: pea lea ange kiate ia ‘e he a‘ua‘u, Ko ho‘o ha‘u mei fē? Pea mo ho‘o ‘alu ki fē?
18Pea tali ‘e ia ki ai? Ko si‘emau mole mei Pētelihema-Siuta ki he potu ki kō ‘o Mo‘unga-‘Ifalemi; ‘oku ou kau ki he feitu‘u ko ia; pea u ‘alu ki Pētelihema-Siuta; pea ko e taha au ‘oku ou taka ‘i he fale ‘o Sihova, ka ‘oku ‘ikai ha taha ‘e fakaafe au ki hono fale. 19Ka ‘oku mau ma‘u mohenga mo e me‘akai fakatou‘osi ki he ongo ‘asi; mo e me‘akai foki mo e uaine kiate au mo ho‘o kaunanga ni, pea ki he talavou ni, ‘a ia ‘oku hangē ha taha ‘i ho‘o kau tamaio‘eiki: ‘oku ‘ikai ha me‘a te mau masiva ai.
20Pea lea ange ‘e he a‘ua‘u, Si‘oto‘ofa atu; tuku kiate au ho tali, kaekehe pē ke ‘oua te ke mohe ‘i tu‘a. 21Pea ne fakahū ia ki fale, pea ne ngaohi ha me‘akai ki he ongo ‘asi: pea nau tatafi honau va‘e, ‘o nau kai mo inu."

Fakamaau 19:15 “Pea naʻa nau afe ki he potu ko ia ʻo hū ki Kipea ke mohe ai..” Ko e foki mai ʻeni ʻa e Livaí mei Petelihema Siuta hili ia ʻa ʻene fakalelei mo ʻene sinifú ʻi he fale ʻo ʻene tamaí. Ko hono manako tefito ʻo e Livai ko e kai, inu, mo e moʻui fakafiefia. Ko ha tangata ia ʻokú ne mapuleʻi lelei ia, pea mo poto fakalaumalie pea heʻikai te ne fakatupu ha kovi? Ko e talanoa fakahisitolia ko ení naʻe hoko pe ia hili siʻi pe ʻa e pekia ʻa Siosiuá pea ʻi he taimi naʻe teʻeki ke ʻi ai ha tuʻi, pea ʻikai ha fakamaau ʻi ʻIsileli (v.1 mo e vahe 21:25) pea ko Finiasi ko e foha ʻo ʻEliesa, ko e foha ʻo ʻElone naʻe taulaʻeiki lahi (20:27). Naʻe hoko ai ʻa e ngaahi angahala taʻetaau ko ení ʻoku fepaki ʻaupito ia mo e lao ʻa e ʻOtuá. Ko e ngaahi angahala ko ení ʻi haʻa ʻIsilelí ko e haʻa Tani ko eʻnau lotu ki he ʻaitolí pea ko e haʻa Penisimani ko ʻenau ʻulungaanga kovi mo fulikivanú. Kae fēfē, ko e momeniti pe kuo liaki ai ʻa e ʻOtuá, ko e ngāue mai ia ʻa e tevoló ke ne puleʻi ʻa e moʻuí he ko hono lotó ia, ke liʻaki ʻa e ʻOtua kae faʻiteliha ʻi he tokotaha pe ko e kakai ko iá. Pea ko e fakamanatu ia kiate kitautolu ke tau ʻiloʻi, ko e taha ʻo e ngaahi palomesi fakafiemalie taha ʻo e kotoa ʻo e Tohitapú ko Loma 8:35-39. Ko e kau tuí ʻoku nau fehangahangai maʻu pe mo e ngaahi faingataʻa ʻi he tukunga kehekehe, ko e fakatangá, ko e mahaki, ko e pilisoné, pea aʻu ki he mate. Pea ʻoku lava ʻe he ngaahi meʻa ko ení ʻo fakatupunga ʻa e manavahe, pea hangē kuo liʻekina kinautolu ʻia Kalaisi. Ka ʻoku kalangaʻi mai ʻe he ʻapositoló ʻoku taʻemalava ke fakamavaeʻi kinautolu meia Kalaisi. Ko ʻene pekía maʻa kitautolú ko e fakamoʻoni ia ʻo ʻene ʻofa taʻeʻosí. ʻOku halaʻatā ha meʻa ke ne lava ʻo taʻofi ʻa e lotolotonga ʻo Kalaisí meia kitautolu. ʻOku fakahaaʻi mai ʻe he ʻOtuá ʻa e anga ʻo e lahi ʻo ʻene ʻofá, ko ia ke tau malu maʻu pe ʻiate ia. pea ʻi heʻene peheé ʻoku tuʻumaʻu ai pe ʻetau tui mo e ʻofa „iate Ia ʻo tatau ai pe ʻa e moʻuí mo e mate, ʻoku ʻa Kalaisi kitautolu ʻo taʻengata.

Wednesday, 21 March 2018

Pulelulu Ma'asi 21, 2018

Fakamaau 19:1-10; 17:6,7; 18:1; 21:25; Senesi 18:5; 34:3

Fakamaau 19:1-10
"1PEA ‘i he taimi ko ia na‘e ‘ikai ha tu‘i ‘Isileli; pea na‘e ai tokua ha motu‘a Līvai na‘e ‘āunofo ki he potu ki kō ‘o Mo‘unga-‘Ifalemi, na‘a ne to‘o ma‘ane sinifu ha fefine mei Pētelihema-Siuta. 2Pea hanga ‘ene sinifu, ‘o fai kovi mo ha tangata kehe, pea ne toki li‘aki ‘a e motu‘a, ‘o ne ‘alu ki he ‘api ‘o ‘ene tamai, ki Pētelihema-Siuta, pea ne ‘i ai fuoloa, fe‘unga mo e māhina ‘e fā. 3Pea tu‘u hono motu‘a ‘o ‘alu hono kumi, ke ne lea ki ai ke fakafoki hono loto, pea na‘e ō mo ia ‘ene talavou mo e ongo ‘asi: pea fakahū mai ia ‘e he fefine ki he fale ‘o ‘ene tamai: pea ‘i he mamata kiate ia ‘e he tamai ‘a e finemui, na‘a ne fiefia ke fe‘iloaki mo ia. 4Pea ta‘ofi ‘a e motu‘a ‘e hono kāinga mali, ‘a e tamai ‘a e fefine; pea nau nonofo ‘o ‘aho tolu: ‘o nau kai mo inu mo mohe ai. 5Pea ‘i hono ‘aho fā tokua pea nau tu‘u hengihengi hake, pea tu‘u ‘a e motu‘a ke ‘alu: ka ka pehē mai ‘a e motu‘a, ‘a e tamai ‘a e fefine, ki hono foha, ‘Oua ke fakafiemālie ‘aki ho loto ha me‘i tokoni pea mou toki ō.
6Ko ia na‘a na nonofo hifo ai, ‘o kai kinaua ‘osi pē, pea nau fai kava; pea pehē ‘e he tamai ‘a e fefine ki he motu‘a, Loto lelei, ka tau tatoka, ka tau fiefia mu‘a.
7Ka ka tu‘u ‘a e motu‘a ke ‘alu, ka ka ta‘ofi mālohi ki ai ‘e he‘ene tamai: ko ia na‘a ne foki mai, ‘o mohe ‘i he potu ko ia. 8Pea ne tu‘u hengihengi hake ‘i hono ‘aho nima ke ‘alu: ka ka lea mai ‘a e tamai ‘a e fefine, Fakafiemālie mu‘a ho loto, ‘o fakatotoka ho‘o ‘alu, kae‘oua ke pale ‘a e ‘aho: ko ia na‘a na tokoni kinaua.
9Pea tu‘u ‘a e motu‘a ke ‘alu, ‘a ia mo ‘ene sinifu mo ‘ene talavou, pea lea mai ki ai hono kāinga ko e tamai ‘a e fefine, ‘Oua koā; vakai ange mu‘a kuo efiafi hifo; tau tatoka mu‘a. Vakai, kuo mei ‘osi ‘a e ‘aho; mohe heni ka tau fakafiefia; pea ke ‘ā pongipongi, ‘o tu‘u hengihengi ‘o fai ho fononga, ‘o ‘alu ki ho tēniti.
10Ka e ‘ikai loto ‘a e tangata ke toe mohe, pea ne tu‘u pē ‘o ‘alu, ‘o a‘u ki he hāngai ki Siepusi (ko Selusalema ia): pea na‘e ‘iate ia ha ongo ‘asi kuo teuteu; na‘a nau ō foki mo ‘ene sinifu."

Fakamaau 19:1 “Pea ʻi he taimi ko iá naʻe ʻikai ha tuʻi ʻIsileli pea naʻe ʻai tokua ha motuʻa Livai naʻe ʻaunofo ki he potu ki kō ʻo Moʻunga Ifalemi naʻá ne toʻo maʻa ne sinifu ha fefine mei Petelihema Siuta.”
Ko e vahe ʻe tolu ʻo e tohí ni ʻoku toe ʻi ai ha taha ʻo e ngaahi hisitolia fakamamahi taha ʻo e fai angahala ʻa e kau tangata ʻo e kolo ko Kipea ʻo e matakali ʻo Penisimaní, pea ko hono fakahaaʻi ia ʻo e hiki ʻo ʻIsilelí ki he ʻaitoli pea mei ai ki he ʻulungaanga fulikivanu mo e taú. He kapau heʻikai tuku ʻa e fai angahalá ʻe mafola pe ʻo hangē ha tautea mo ha fakaʻauhá. Ko e tupuʻanga ʻo e faingataʻaʻia tefito ʻe ʻIsilelí, ko ʻenau tauʻatāina mei he ʻOtuá, pea mahamahaki ʻenau tauhi ʻene laó. Pea heʻikai ha meʻa ia ʻe lava ʻo tonu ʻi he taimi ʻe fai ai ʻe he tangata kotoa pe ia ʻa e meʻa ʻoku hā totonu pe ia ki he mata ʻoʻoná. Pea ko e taimi ia ʻo e ʻulungaanga mo e fakapoʻuli fakalaumalie (Ais 8:20, 21).
Ko e motuʻa Livai ko ení ʻoku ʻikai ko ha faʻifaʻitakiʻanga lelei ia ʻo ha taki fakalaumalie he naʻa ne maʻu ha fefine ko ʻene sinifu. Ko e maʻu sinifu naʻe tali ia ko e kupu ia ʻo e sosaieti ʻIsilelí, neongo naʻe ʻikai ko e meʻa ia naʻe kaveinga ki ai ʻa e ʻOtuá, he ko e malí ʻa e taumuʻa ʻa e ʻOtuá (Sen 2:24). Ko ha sinifu naʻá ne maʻu ʻe ia ʻa e lahitaha ʻo e ngaahi fatongia, ka ko e ngaahi monūʻia pe maʻae uaifí. Neongo ʻoku fakalao pe ke ne kau ki he tangata pe ʻe taha, ko ko ia mo ʻene fānaú heʻikai ke nau maʻu ʻa e ngaahi totonu ki he tofiʻá, ʻa ē ʻoku fakalao ki ai ʻa e uaifi ia mo ʻene fānau ia ʻaʻana. Pea ko e fatongia ʻuluaki pe ʻo e sinifú, ko hono fakafiefiaʻi ʻo e tangata, pea tānaki mai mo hono fua ʻa e fānaú, pea tokoni lahi ʻi he tauhi ʻo e ngaahi ʻapí, pe ko e tofiʻa ʻokú ne ʻi ai. Pea ko e meimei ko e kau sinifú ko e kakai fefine popula muli kinautolu ko e maʻu mai he taú. Pea ko e tuʻunga ia ʻo e sinifu ko ení naʻá na maumau mo e motuʻa Livaí, ʻo foki ʻa e sinifu ia ki heʻene tamai ki Petelihema Siuta, pea ʻalu ki ai ʻa e Livaí ke na fakalelei, pea ko e hili ʻeni ʻena fakalelei pea nau foki leva.

Ko e tuʻunga ia hotau fakalelei mo e ʻOtuá naʻe fai ʻe Kalaisí. “Naʻá ne ngaohi koe koto angahala ʻa e Toko Taha ko ia naʻe ʻikai te ne ongoua ha angahala, koeʻuhi ko kitautolu, koeʻuhi ke tau hoko ai ʻiate ia ko e koto maʻoniʻoni fakaʻotua (2 Kol 5:21).

Tuesday, 20 March 2018

Tusite 20 Ma'asi, 2018

Fakamaau 18:27-31; 17:3,5; ‘Ekisoto 2:22; Siosiua 18:1; 19:47; 2 Samiuela 10:6

Fakamaau 18:27-31
"27Ka ka to‘o ‘e kinautolu ‘a e me‘a na‘e ngaohi ‘e Maika, mo e taula‘eiki kuo ne ma‘u, pea nau a‘u ki Laisi, ki ha kakai na‘e nofo nonga mo fakahākonoa; pea nau taa‘i kinautolu ‘aki ‘a e mata ‘o e heletā, pea ko e kolo na‘a nau fakamomofi ‘aki ‘a e afi. 28Pea na‘e ‘ikai ha taha ke fakahaofi, he na‘a nau mama‘o mo Saitoni, pea na‘e ‘ikai ha‘anau me‘a ‘e fai mo ha taha; pea na‘e tu‘u ‘i he fonua ‘i lalo, ‘a ia ‘oku kau ki Pete-Lēhopi. Pea na‘a nau langa ‘a e kolo, ‘o nau nofo ai. 29Pea na‘a nau fakahingoa ‘a e kolo ko Tani, ke tatau mo e hingoa ‘o ‘enau tamai ko Tani, ‘a ia na‘e fanau‘i kia ‘Isileli: ka ko e hingoa mu‘a ‘o e kolo ko Laisi. 30Pea fokotu‘u ‘e he kau Tani ma‘anautolu ‘a e ‘īmisi: pea ko Sionatane ko e foha ‘a Kēsome ko e foha ‘o Mōsese, ko ia mo hono ngaahi foha na‘e taula‘eiki ki he matakali ‘o Tani, ‘o a‘u ki he ‘aho na‘e taki pōpula ai ‘a e fonua. 31‘Io, na‘a nau fokotu‘u ma‘anautolu ‘a e ‘īmisi ‘a Maika na‘a ne ngaohi, lolotonga na‘e tu‘u ‘a e fale ‘o ‘Elohimi ‘i Sailo."

Fakamaau 18:31 “ʻIo naʻa nau fokotuʻu maʻa nautolu ʻa e ʻimisi ʻa Maika naʻá ne ngaohi lolotonga naʻe tuʻu ʻa e fale ʻo ʻElohimi ʻi Sailo”.
Naʻe tonu pe hono tamateʻi ʻe he matakali ʻo Taní ʻa e kakai naʻe nofo ʻi Laisí? ʻIkai, naʻe fekau ʻe he ʻOtuá ki ʻIsileli ke kapusi ki tuʻa pea fakaʻauha ʻa e ngaahi koló koeʻuhi ko ʻenau lotu ʻaitolí mo e fai angahalá, ka ko Laisi naʻe ʻikai ke kau ia ʻi he fakamaau ko ení. Pea naʻe ʻikai ke nau kau kinautolu ʻi he ngaahi kauʻāfonua ʻo Taní pea ko hono kakai ʻoʻona naʻa nau nofo melino pe ʻo kehe ia mei he ngaahi kolotau ʻo Kenaní. Ka ko e matakali ia ʻo Tani naʻe ʻikai ke nau lau ʻekinautolu ʻa e lao ʻa e ʻOtuá. He ko e lao ʻa e ʻOtuá ʻoku pehē, ke fakaʻauha ʻa e koló koeʻuhi ko e ʻaitoli (Teut 13:12- 15). Ko Tani naʻa nau halaia ʻi he angahala ko eni. ʻOku fakahaaʻi ʻe he talanoa ʻa e hē mamaʻo ʻa e ngaahi matakali ʻo ʻIsileli mei he ʻOtuá. Koeʻuhi ko e lavameʻa ʻa e matakali Tani ʻi hono ikunaʻi ʻo Laisi ʻo ʻikai ʻuhinga ia naʻa nau totonu. Ka ko ʻenau maʻu ʻaitolí ʻokú ne fakahaaʻi mai naʻe ʻikai tataki kinautolu ia ʻe he ʻOtuá. Ko e tokolahi he ʻahó ni ʻoku naʻe fakatonuhiaʻi ʻenau ngāueʻaki ha ngaahi fakaʻilonga lavameʻa ʻi tuʻa pē. ʻOku nau fakakaukau ki he koloa manakoa, pe ko e mole ʻa e mamahi ʻoku nau fakahaaʻi ʻa e tapuaki ʻa e ʻOtuá. Ka ʻoku lahi ʻa e ngaahi talanoa he Tohitapu ʻoku nau fakahaaʻi ko e koví mo e lavameʻa fakamāmani ʻokú na ʻalu fetakinima. Ko e sīpinga (2 Tuʻi 14:23-29). Ko e lavameʻa ʻoku ʻikai ke ne fakahaaʻi ʻe ia ʻa e fakamoʻoni ʻa e ʻOtuá. ʻOua ʻe fakaʻatā ʻa e lavameʻa fakatangata ʻe hoko ia ko e lula fua pē ʻoku hoifua ʻa e ʻOtuá pe ʻikai.
Ko e matakali ʻo Taní naʻa nau kaihaʻasi ʻa e ngaahi me„a ʻa Maika, pea kuo nau fokotuʻutuʻu ia ʻi Laisi. Neongo ko haʻa Tani ia kuo nau fakaʻikaiʻi ʻa e ʻOtuá, ʻi heʻenau lotu ki he ngaahi ʻimisi pea neongo ʻoku nau lau pe ia ʻekinautolu ʻoku nau lotu ki he ʻOtuá, fou ʻi he ngaahi ʻimisi. Ko e lotu ki he ngaahi ʻimisi ʻo e ʻOtuá ʻoku ʻikai ko e lotu ia ki he ʻOtuá.

Pea ko e fehalaaki tatau pe ʻi he ʻahó ni, ko e niʻihi ʻoku lau ʻoku nau kalisitiane ka ʻoku ʻikai ke nau tui kinautolu ki he ivi ʻo e ʻOtuá pe liliu ʻenau moʻuí ʻe he Laumalie Maʻoniʻoni ʻi honau lotó ke fakamoʻoni ia kuo te maʻu ʻa Kalaisi.

Monday, 19 March 2018

Monite 19 Ma'asi, 2018

Fakamaau 18:22-26; Siosiua 22:4; 2 Samiuela 17:8

Fakamaau 18:22-26
"22Kuo mama‘o kinautolu mei he fale ‘o Maika, mo e fakataha ‘a e kakai ‘o e ngaahi fale na‘e vāofi mo e fale ‘o Maika, pea nau tuli ‘o ma‘u ‘a e kau Tani. 23Pea nau kalanga ange ki he kau Tani. Pea hanga mai kinautolu, ‘o nau pehē kia Maika, Ko e hā ‘au ‘oku ke fakatē mai ai?
24Pea tali ‘e ia, Kuo mou puke ‘a e ngaahi ‘otua na‘a ku ngaohi, mo e taula‘eiki, ‘o mou ō; pea ko e hā ‘oku ‘oku toe? Pea ko ho‘omou lea mai kiate au, Ko e hā ‘aku?
25Pea lea mai ki ai ‘e ha‘a Tani, Ke ‘oua na‘a ongo mai ho le‘o ki heni, na‘a ‘ohofia kimoutolu ‘e ha kau siana anga fīta‘a, pea mole ai ho‘o mo‘ui, mo e mo‘ui ‘a ho fale. 26Pea hanga ō pē ‘a e kau Tani: pea ‘i he vakai ‘e Maika ‘oku nau mālohi fau kiate ia, na‘a ne foki mai ki hono fale."

Fakamaau 18:24 “Kuo mou puke ʻa e ngaahi ʻotua naʻá ku ngaohi mo e taulaʻeiki ʻo mou ō, pea ko e hā ʻaku ʻoku toé? Pea ko hoʻomou lea mai kiate au. Ko e hā ʻakú?
Naʻe vivili atu pe ʻa Maika ki he kau Taní, koeʻuhí ko e ngāue hala kuo nau fai ange kiate iá. Pea ko ʻene lea eni “Kuo mou ʻave hoku ngaahi ʻotua ʻeku ngaahi ʻimisi ʻo e ʻOtuá, pea heʻikai ke ala fakakikihiʻi ʻe ui pe ʻa e ngaahi ʻimisi ia ki ai, he naʻá ku ngaohi kinautolu maʻaku, pea naʻe ʻikai he mei fai ʻa e ngāué ʻo kapau ʻe mole, pea ko ʻeku maʻu, he te nau fai kiate au ha lelei lahi”. Ko e meʻa ke ʻilo ko e faivale ko eni ʻa e kau ngaohi ʻaitolí, ko e fakaivia kinautolu ʻe Setane. Ko e hā ʻa e faivale ko eni, ke ne ui ʻa e fanga kiʻi ʻimisi, ko hono fanga kiʻi ʻotua, naʻá ne ngaohi lolotonga ia ko e ʻOtuá tokotaha pe ke fai ki ai ʻa e lotú, he ko ia naʻá ne ngaohi kitautolu. Pea mei hení ʻokú ne fakaʻilo mai kiate kitautolu ʻa hotau ʻaitoli fakalaumalie kuo tau ʻai ʻa e ngaahi meʻa moʻui kuo tau ʻai ai ʻetau fiefia, pea hili ki ai ʻetau ʻofa ʻo fuʻu tō kituʻa, pea kuo tau ʻai ko e konga ia hotau lotó. Pea ʻoku tau faʻa pehē “Ko ʻeku moʻui ia”. ʻOku tau sio atu ki he fakatuʻutamaki ʻo e taʻe ʻiloʻi ʻa e ʻOtuá moʻoni, ko Ia naʻá ne ngaohi kitautolú pea ko kitautolu ʻoku ʻAʻana ʻi heʻetau maʻu moʻoni ʻa Sīsū Kalaisi, he ko ia tokotaha pe ʻa e hala ki heʻetau Tamaí (Sn 14:6) Pea ke tuʻu ai ʻetau moʻuí, mo e fiemalie pea mo e ʻamanaki lelei ki he kahaʻú na mo e ʻapi taʻengata.
Ko Maiká naʻe ʻikai ke maʻu ha lotolahi feʻunga ke ne poupoua ia ke ne lava ʻo maluʻi hono fanga ki ʻotua taʻeivi, kae fēfē ko e feinga fakaetangata pe. Kaekehe, kapau ko e mole ko eni hono fanga kiʻi ʻaitolí, naʻá ne fakalotoʻi ia ke ne ʻiloʻi ʻa ʻenau hoko ko e meʻa noape mo e taʻemahuʻinga pea mo ʻene vale, ʻone ʻai kinautolu ki hono lotó, pea ke fekauʻi ai ia ke ne foki ki he ʻOtua moʻoni mo moʻui, he ko kinautolu ʻoku nau fakapalakuʻi ia he ko ʻenau mole ko ʻene leleiange ia pea tuha ai pe ki he kau taú, ke nau ō mo kinautolu.

Kapau ko e mole hotau fanga kiʻi ʻaitolí ʻokú ne fakamoʻui kitautolu mei he ʻofa kia kinautolu. Pea tau pehē “ko e hā ʻa e ʻaitoli ʻo fai? “Ko ʻenau mole ko e maʻu ia ki heʻetau moʻui (Ais 2:20, 21 ; 30:22)

Sunday, 18 March 2018

Sapate 18 Ma'asi, 2018

Fakamaau18:14-21; 17:5; 1Samiuela 14:28; 17:22 Siope 21:5; Paloveepi 30:32; Maika 7:16

Fakamaau 18:14-21
"14Pea fakalea ange ‘e he tu‘unga me‘a ‘e toko nima ne ‘alu ke asiasi ‘a e fonua ko Laisi, ‘o nau pehē ki honau kāinga, ‘Oku mou ‘ilo ‘oku ‘i he tu‘u fale ko ē ha ‘ēfoti, moni telāfimi, mo ha ‘īmisi, mo ha fakatātā ukamea? Pea ko eni ‘oku mou ‘ilo ‘a e me‘a ke fai. 15Pea nau afe ki ai, pea nau a‘u ki he fale ‘o e talavou Līvai, ‘a ia ko e fale ‘o Maika, pea nau fetapa kiate ia. 16Pea ko e kau tangata to‘o mahafu ‘e toko onongeau na‘a nau tu‘u ‘i he hū‘anga ki loto‘ā, ‘a e kau tangata Tani. 17Pea ‘alu hake ‘a e tu‘unga me‘a ‘e toko nima na‘e ‘alu ke asiasi ‘a e fonua, ‘o nau hū ki ai, ‘o nau to‘o ‘a e ‘īmisi mo e ‘ēfoti mo e telāfimi mo e fakatātā: ka na‘e tu‘u ‘a e taula‘eiki ‘i he hū‘anga ki loto‘ā fakataha mo e toko onongeau‘i tangata na‘e to‘o mahafu.
18Pea ‘i he hū ‘e kinautolu ki he fale ‘o Maika, ‘o tō ‘a e ‘īmisi, ‘a e ‘ēfoti, telāfimi mo e fakatātā, pea lea kiate kinautolu ‘e he taula‘eiki, Ko e hā ‘a e me‘a ‘oku mou fai?
19Pea nau tali ki ai, Longo pē: ‘ai ho nima ki ho ngutu, ‘o ha‘u ke tau ō, pea ke nofo ko ha tamai mo taula‘eiki kiate kimautolu. He ‘oku lelei ho‘o nofo ko e taula‘eiki ki ha fāmili pē ‘e taha, pe ko ho‘o nofo ko e taula‘eiki ‘o ha matakali mo fa‘ahinga ‘i ‘Isileli? 20Pea na‘e fiefia ‘a e loto ‘o e taula‘eiki, pea ne to‘o ‘a e ‘ēfoti mo e telāfimi mo e ‘īmisi, pea ne ‘alu ‘i he lotolotonga ‘o e kakai.
21Pea nau tafoki ke laka atu, pea nau tuku ‘a e tamaiki mo e monumanu mo e nga‘oto‘ota ke mu‘omu‘a."

Fakamaau 18:14 “ʻOku mou ʻilo ʻoku ʻi he tuʻu fale ko ē ha ʻefoti, moni telafimi, mo ha ʻimisi, mo ha fakatātā ukamea? Pea ko eni ʻoku mou ʻilo ʻa e meʻa ke fai”.
 Ko e ngaahi ʻotua eni ʻo Maiká naʻe fakapapauʻi pe ʻe he kau Taní ke nau kaihaʻasi mei he ʻapi ʻo Maiká ʻo ō mo ia, pea naʻe fakafēfē ʻenau hanga ʻo fakalotoʻi ʻa e taulaʻeiki totongi mo ʻene manavahē ʻaʻana kia Maika, pea mo ʻenau tauhi fufuʻi ʻa e ngaahi meʻa kotoa. Ko e faivale ko eni ʻa e kau Taní. ʻOku fakafēfē ʻa ʻenau fakakaukau ki ha faʻahinga ʻotua pehé ni, ʻokú ne lava ʻo maluʻi kinautolu mo ne lava ʻo tauhi kinautolu ke tuku ʻa e kaihaʻá. Ko ʻenau ʻaitolí naʻe kamata ʻaki pe ʻa e kaihaʻa. Ko e ʻOtua maʻoniʻoni mo toputapu ʻokú ne fehiʻa ʻi he kaihaʻa ki he feilaulau-tutu, ka ʻoku ʻofa ai ʻa e tevolo ia aí. Ko ʻenau ʻave ʻa e ngaahi ʻaitoli ke maumauʻi mo liaki, pea mo e taulaʻeiki ke tauteaʻi ʻo hangē ko ē naʻe fai ʻe he kau ʻIsileli moʻoni ʻa ʻenau fakahaaʻi ʻa ʻenau fuaʻa ʻi honau ʻOtuá (Sios 22:16) pe ko ʻenau ʻavé ke nau ngāueʻaki ʻo hoko ko ʻenau hia mamafa, he ʻoku nau fakahaaʻi ʻa ʻenau taʻemanavahē ki he ʻOtuá, pea ʻikai ke nau pehē atu ko e hā ʻa e tangata naʻe ʻaʻana, pea kapau ko ia pea ta kuo mole fakatouʻosi ʻa e lotu moʻoni mo e faitotonu.
Te nau fakafaikehekeheʻi ʻa e taulaʻeiki ʻoku ʻikai ko hono tukuange pe ʻo e fanga kiʻi ʻotua ʻaitoli ka nau ō kinautolu mo ia, pea ʻe fakafiefia ia ki hono loto. Ko e tuʻunga fakaloloma kuo ʻi ai ʻa e lotu, ko hono ʻomai ha taulaʻeiki pe faifekau ko e fakanofo fakaetangata pe, pea ko ʻene ngāue pe ia maʻana ko e sio paʻanga mo hono faingamalie, fakaemāmani ka ko e fehuʻi, pea ko hai ia ʻe moʻui ʻi ha faifekau pehē?

Ko e faifekaú ʻoku ʻikai ko haʻate fili ki ai, ka ko e ui. ʻO hangē pe ko hono ui mo fili ʻe Sīsū ʻene kau akó. Ne mate ai ʻa Siutaisi ia, ʻi heʻene sio paʻanga ʻaʻana, ka kuo fakamoʻui ʻa e māmaní ʻo makatuʻunga ʻi he ui ko ia ʻi heʻenau liʻaki ʻenau moʻuí, ka ke ʻave ʻa e moʻuiʻanga ʻa Kalaisi ki he māmani kuo tō.

Saturday, 17 March 2018

Tokonaki 17 Ma'asi, 2018

Fakamaau 18:7-13; 13:25; Nomipa 13:30; Teutalonome 8:9; Siosiua 2:23,24; 15:60; 19:47; 1 Tuʻi 22:3

Fakamaau 18:7-13
"7Pea ō ‘a e tu‘unga me‘a ‘e toko nima, pea nau a‘u ki Laisi; pea nau vakai ‘a e kakai ‘oku ‘i ai, tā ‘oku nau nofo noa, ‘o hangē ko e nofo ‘a e kau Saitoni, ‘o nonga pē mo fakahākonoa: pea na‘e ‘ikai ha taha ‘i he fonua, ha pule fakamālohi ke fai ha me‘a kiate kinautolu; pea na‘a nau mama‘o mei he kau Saitoni, pea ‘ikai ha‘anau me‘a ‘e fai mo ha taha kehe. 8Pea nau omi ki honau kāinga ‘i Sola mo ‘Esitaoli, pea lea kiate kinautolu ‘e honau kāinga, ‘o pehē, 9Ko e hā ‘amoutolu? Pea na‘a nau pehē, Tu‘u ke tau ‘alu ‘o tau‘i kinautolu; he kuo mau mamata ki he fonua, pea tā ‘oku lelei ‘aupito: ka mou nofo pē! ‘Oua te mou tō‘ohi ke ‘alu ‘o hū ki he fonua, ‘o ma‘u mo‘omou tofi‘a. 10Ko ho‘omou ‘alu ki ha kakai nofo noa, pea ko e fonua ‘oku fu‘u ‘atā; he kuo foaki ia ‘e he ‘Otua ki homou nima; ko e potu ‘oku ‘ikai masiva ‘i ha me‘a ‘oku ‘i māmani.
11Pea hiki atu mei ai, mei he fāmili ‘o ha‘a Tani, ‘i Sola mo ‘Esitaoli, ha kau tangata ‘e toko onongeau kuo ‘ai mahafu. 12Pea nau ‘alu hake ‘o ‘apitanga ‘i Kiliati-sialimi ‘i Siuta: ‘a ē ā ‘oku ui ai ‘a e potu ko ia ko ‘Apitanga-tani ‘o a‘u ki he ‘aho ni: ‘oku tu‘u mei lulunga ‘i Kiliati-sialimi. 13Pea na‘a nau laka mei ai ki Mo‘unga-‘Ifalemi, ‘o nau a‘u ki he fale ‘o Maika."

Fakamaau 18:7a “Pea ō ʻa e tuʻunga meʻa ʻe toko nima pea nau aʻu kia LAisi pea nau vakai ʻa e kakai ʻoku ʻi ai ta ʻoku nau nofo noa ʻo hangē ko e nofo ʻa e kau Saitoní ʻo nonga pe mo fakahakonoa”.
Vakaiʻi angé ko e hā ʻa e meʻa ʻa e kau asiasi mei haʻa Taní ʻe fai ʻi he kolo ko eni ko Laisí. Ko e feituʻu naʻe ʻikai ke puleʻi lelei mo leʻohi lelei. Ko eʻnau ʻalu ʻo kumi tofiʻa ʻa e matakali ʻo Taní ke nau nofo ai, ko ia ʻi heʻenau vakai ʻa e koló ni, tā ʻe faingofua pe ki hano maʻu ʻe he kau ʻuluaki ʻohofí. He ʻoku nau nofo taʻetokanga, nonga, mo malu, koeʻuhí ʻoku nau ʻi he malumalu ʻo taʻemanavasiʻi pe tailiili ki ha fakatuʻutamaki ʻi ha founga pe, neongo ko ʻenau angahalá ko e meʻa, pea ko e ʻuhinga kuo nau maʻu pea ki he kau angahala kotoa pē, ke nau manavahē he fai sāuni ʻa e ʻOtuá he ʻaho kotoa pē. Ko e tangata kotoa pē ʻoku malohi he koví ʻo hangē pe ko e meʻa pe ia te ne aʻu ki aí ko e fai kovi ki hono ngataʻanga ʻene ʻi he māmaní, ʻoku ʻikai ha fakmaau ia, pea ʻoku ʻikai ha helo ia te ne fakangatangata, ʻa e meʻa ʻoku nau faí, ʻo hangē ʻoku ʻi ai ʻa e Folofola ʻiate kitautolu, ke ʻi ai hono ivi lahi, ʻokú ne ʻai kitautolu ke tau mā ʻi he meʻa ʻoku tau fai, ʻo taʻehoa mo ia. Pea ʻikai ko ia pe ka ʻoku nau valoki ki he houhau ʻa e ʻOtuá pea ko e katoa ʻo ʻenau pauʻu ʻi he angahala, malohi pe vaivai, siʻi pe lahi, te nau takitaha kai pe hono nunuʻa. Ko e fakamatala eni ʻo e fononga mai ʻa e haʻa Taní, ke fakafepakiʻi mo ʻohofi ʻa Laisi. Ko e toko ongongeau, ko e kotoa ia ʻa e kau tangata ʻi heʻenau kongakaú pea ko kinautolu te nau nofo ʻi Laisi. Naʻa nau haʻu mo honau ngaahi fāmili mo e tamaiki pea mo ʻenau fanga monumanu pea ko kinautolu ia naʻe tuku ke nau muʻomuʻa ki he koló (v.21). Ko ʻenau falala ki heʻenau lavameʻá. Pea ko e ongo matakali kehe naʻa nau fakaʻatā ange kinautolu ke fouange ʻi honau fonuá. Pea ko e ʻaho hono uá ʻenau fononga naʻa nau aʻu mai ki moʻunga Ifalemi ʻo nau aʻu ki he fale ʻo Maika. Ko e fononga fakatangata pe.
Fononga laumalie he moʻui ʻa Kalaisi.

Friday, 16 March 2018

Falaite 16 Ma'asi, 2018

Fakamaau 18:1-6; Saame 25; Nomipa 15:17; Siosiua 2:1; 19:47 

Fakamaau 18:1-6
"1KO E taimi ko ia na‘e ‘ikai ai ha tu‘i ‘i ‘Isileli: pea ko e taimi ko ia na‘e kumi ai ‘e he matakali ‘o Tani hanau tofi‘a ke nofo ai; he kuo te‘eki ke tō hanau tofi‘a ‘i he lotolotonga ‘o e ngaahi matakali ‘o ‘Isileli, 2pea fekau atu ‘e ha‘a Tani mei honau fāmili ha tu‘unga tangata ‘e toko nima mei honau kotoa, ko e kau to‘a,18.2 kau to‘a; pe kau tangata ma‘u mafai. mei Sola pea mei ‘Esitaoli, ke asiasi ‘a e fonua, pea ke hakule ia; pea nau pehē kiate kinautolu, ‘Alu, hakule ‘a e fonua. Ko ia, na‘a nau ‘alu ki Mo‘unga-‘Ifalemi, ‘o nau a‘u ki he fale ‘o Maika, ‘o mohe ‘i he potu ko ia. 3Ko ‘enau fe‘unga leva mo e fale ‘o Maika, pea nau ‘ilo ‘a e le‘o ‘o e talavou Līvai: pea nau afe ki ai, ‘o nau pehē kiate ia, Ko hai na‘a ne ‘omi koe ki heni? Pea ko e hā ‘oku ke fai ‘i heni?
4Pea ko e hā ho‘o me‘a ‘i heni? Pea ne tali kiate kinautolu, Na‘e pehē mo pehē ‘a e fai ‘a Maika kiate au, pea kuo ne nō au, pea ‘oku ou nofo ko hono taula‘eiki.
5Pea nau pehē kiate ia, Huhū mu‘a ki he ‘Otua, ke mau ‘ilo pe ‘e tu‘umālie ‘emau fononga ‘oku mau ‘alu ai.
6Pea pehē ‘e he taula kiate kinautolu, ‘Alu, te mou tu‘umālie; he ‘oku fononga ‘a Sihova ki he hala ‘oku mou ‘alu ai."

Fakamaau 18:1 “Ko e taimi ko ia naʻe ʻikai ai ha tuʻi ʻi ʻIsileli, pea ko e taimi ko iá naʻe kumi ai ʻe he matakali ʻo Taní hanau tofiʻa ke nofo ai”. 
Ko e haʻa Taní eni kuo nau toe kumi ha kelekele ke feʻunga mo ʻenau fiemaʻu (Sios 19:40-48) koeʻuhi he naʻa nau tōnounou ke falala ki he ʻOtuá, ke tokoniʻi kinautolu ke ikunaʻi honau tofiʻa. He naʻe fakamalohiʻi kinautolu ʻe he kau ʻAmolí mo teka ki he moʻunga ʻo ʻikai ke nau nofo ʻi he tokalelei ʻi lalo (1:34). Naʻe ʻikai ke nau hanga ʻo tauʻi honau tofiʻa, ka nau fakasiosio pe hanau konga fonua foʻou mei he tokelaú, ki ha feituʻu ʻe tokoni mei ai ʻa e filí ka ʻikai ke nau ala. Pea ʻi heʻenau fononga ki he Tokelau ʻo nau aʻu ki he ʻapi ʻo Maiká, ʻo nau feʻiloaki ai mo e Livaí kuo ne taulaʻeiki, ʻo ne fai honau faleʻí ʻi heʻenau fonongá pea ʻikai ko ia pe ka naʻa nau kaihaʻasi ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi ʻaitoli naʻe ngaohi ʻe Maiká. 
Ko e kau taulaʻeikí mo honau kau tokoní ko e kotoa ʻo kinautolú ko e kau memipa ʻo e matakali ʻo Livai (Nom 3:5-13). ʻOku nau tauhi ʻa e kakaí mo akoʻi kinautolu ʻi he anga ʻo e hū ki he ʻOtuá, pea nau fai ʻa e ngaahi ouau ʻo e lotú fakatouʻosi ʻi he Tapanekalé ʻi Sailó, pe ʻi he ngaahi kolo ʻe vaheʻi ke fai ki ai ʻi he fonuá. Ka ʻi heni ko e taulaʻeiki talangataʻa ʻokú ne fakahaaʻi ʻa e taʻefakaʻapaʻapa ki he ʻOtuá koeʻuhi 1. ʻOku ne fai hono ngaahi fatongia ʻi ha fale. 
He ko e ngaahi fatongia fakataulaʻeikí, kuopau ke fai pe ia ʻi he Tapanekalé pe ko ha kolo kuo vaheʻi ki ai. Ko e fiemaʻu ko ení naʻe fakataumuʻa ia ke maluʻi ʻa e ngaahi lao ʻa e ʻOtuá mei hano liliu. 2. Naʻá ne toʻo ʻa e ngaahi ʻaitoli ʻe ia (v.20). 3. Naʻe lau naʻe lea mai ʻa e ʻOtuá ka naʻe ʻikai ke lea mai ʻa e ʻOtuá ia ʻo fai mai ʻiate ia (v.6).


Thursday, 15 March 2018

Tu'apulelulu 15 Ma'asi, 2018

Fakamaau 17:7-13; Senesi 45:8; Siosiua 19:5; Lute1:1,2; Siope29:16; Maika5:2; Matiu2:5,6


Fakamaau 17:7-13
"7Pea na‘e ‘i ai ha talavou mei Pētelihema-Siuta (na‘a ne nofo mo ha‘a Siuta, ka ko e Līvai, pea ne ‘āunofo ‘i he potu ko ia). 8Pea hiki ‘a e tangata mei he kolo ko ē, ‘a Pētelihema-Siuta, ke kumi nofo‘anga; pea ne a‘u ki Mo‘unga-‘Ifalemi ki he fale ‘o Maika ‘i he‘ene fononga. 9Pea lea kiate ia ‘e Maika, Ko ho‘o ha‘u mei fē?
Pea ne tali ange, Ko e Līvai au mei Pētelihema Siuta, pea ko ‘eku ‘alu ke ‘āunofo ‘i he potu te nau tali au.
10Pea pehē kiate ia ‘e Maika, Ta nonofo, pea ke hoko ko ha tamai mo taula‘eiki kiate au; pea te u ‘atu ha‘o hongofulu‘i siliva ki he ta‘u, mo ha tangata–kotoa, mo ha‘o kai, pea hū ‘a e Līvai. 11Pea loto lelei ‘a e Līvai ke nofo ki he tangata; pea hangē ‘a e talavou ko ha taha ‘i hono ngaahi foha. 12Pea na‘e fakanofo ‘e Maika ‘a e Līvai; pea na‘e hoko ‘a e talavou ko hono taula‘eiki, ‘o ne nofo ‘i he fale ‘o Maika. 13Pea pehē ‘e Maika, Kuo u ‘ilo pau eni ‘e ‘ofa ‘a Sihova kiate au, he kuo u ma‘u ha Līvai mooku taula‘eiki."

Fakamaau 17:10 “Pea pehē kiate ia ʻe Maika. Ta nonofo pea te ke hoko ko ha tamai mo taulaʻeiki kiate au” 
Naʻe ʻikai ke fuoloa kuo ʻikai ke toe poupoua ʻe ʻIsileli ia ʻa e kau Livaí ke taulaʻeiki ʻaki ʻenau ngaahi vahe hongofulu koeʻuhí ko e tokolahi ia ʻo e kakaí kuo ʻikai ke nau toe lotu kinautolu ki he ʻOtuá. Ko e talavou Livai ko eni ʻi he talanoá, naʻá ne tuku hono ʻapi ʻi Petelihema koeʻuhí ko e paʻanga naʻá ne maʻu mei he kakaí naʻe ʻikai ke feʻunga ia ke ne nofo ʻaki. Pea koeʻuhi ko e ʻulungaanga ko ia ʻo e kakaí naʻá ne uesia ʻa e kau taulaʻeikí mo e kau Livaí. Ko e talavou Livai ko ení naʻá ne tali paʻanga (17:10,11) mo e ngaahi ʻaitoli (18:20) mo e tuʻunga (17:12) ʻi ha founga ʻoku fehalaaki mo e ngaahi lao ʻa e ʻOtuá. Kae loltoonga ia naʻe fakahaaʻi ʻe Maika ia ʻa e tōlalo ʻa e lotú ʻi he fakafoʻi tangata ʻa ʻIsileli pea ko e taulaʻeiki toki fakanofo ko ení ʻokú ne fakamaama mai ʻe ia ʻa e tolalo ʻa e kau talaʻeiki mo e kau Livaí. Ko e Livai ko eni ʻoku ʻikai haʻane totonu ke hoko ko e taki ʻo hangē ha taulaʻeikí pea ʻoku halaʻatā ʻa Maika ke ʻi ai hano mafai ke ne fakanofo ia. Ka ko e ʻafungi ʻa e tangatá mo e taʻetokaʻi pea mo e matolu pe ʻa e kita. Ko e fai meʻa hala ʻokú ne fakamoʻoni ʻa e ʻikai ha fekauʻaki ʻe taha mo e ʻOtuá pea ko e tuʻunga fakaloloma kuo ʻi ai ʻa ʻIsilelí. 
Ko e fakamoʻui monuʻia ko e pilinisi ʻo e matakali ʻo Livai, ʻokú ne foaki mai kiate kitautolu ʻa e kau faifekau mei hono lotoʻi finangalo pea ʻoku ʻikai ko ʻene kau sevaniti tonunga, ke moʻua he hē holo he kumi fiemalie ke ngāuekovi ʻaki ʻa e fokotuʻutuʻu toputapu koeʻuhi ko ha konga siliva pe ko ha maʻanga mā. Ka kuo ngaohi kinautolu ke nau tokanga lahi ke ikunaʻi ngahai laumalie ʻi heʻenau maʻu ha ngaahi puleʻanga. ʻAi ʻa e fakamoʻui ʻo e kau angahala ʻi hono taʻataʻa ʻoku kei lelepa ʻo talitali atu mo e maʻoniʻoni, ko e meʻa molumalu ia ʻo ʻenau ngāue pea nau ngāue ʻaho mo e po ʻi heʻene tokateline mo e folofola, pea ʻe tapuakiʻi kinautolu he ʻEikí ʻi heʻenau ngāue. 
Pea ʻi he fakahā mai ʻa e Tauhi sipi lahi, te nau maʻu ʻa e kalauni ʻo e kololia, ʻa ia ʻoku ʻikai mae ʻo taʻengata.

Wednesday, 14 March 2018

Pulelulu 14 Ma'asi, 2018

Fakamaau 17:1-6; Senesi 14:19; 31:19,30; ‘Ekisoto 20:4,23; Levitiko 19:4; Lute 3:10 

Fakamaau 17:1-6
"1PEA na‘e ai ha tangata na‘e kau ki Mo‘unga ‘Ifalemi, ko Maika hono hingoa. 2Pea pehē ‘e ia ki he‘ene fa‘ē, Ko e siliva ‘e taha afe mā teau na‘e mole meiate koe, pea ke lea tuki ai, pea ke toe tutuki‘i ka u fanongo, vakai ‘oku ‘iate au ‘a e siliva ko ia; ko au na‘a ku to‘o. Pea tali ‘e he‘ene fa‘ē, Ke monū‘ia mai ‘eku tama meia Sihova!
3Pea ne fakafoki ‘a e taha afe mā teau‘i siliva ki he‘ene fa‘ē; pea pehē ‘e he‘ene fa‘ē, ‘Oku ou mātu‘aki fakatāpui ‘a e siliva ni kia Sihova mei hoku nima ki he‘eku tama, ke ngaohi ‘aki ha ‘īmisi mo ha fakatātā ukamea: ko ia te u fakafoki ia kiate koe. 4Ka ka fakafoki ‘e ia ‘a e siliva ki he‘ene fa‘ē, pea to‘o ‘e he fefine ha uangeau‘i siliva, ‘o ne ‘atu ki he tufunga, pea ne ngaohi ‘aki ha ‘īmisi mo ha fakatātā ukamea: pea na‘e tuku ia ‘i he fale ‘o Maika.
5Pea ko e tangata ko Maika na‘e ai hano fale ‘otua, pea ne ngaohi ha ‘ēfoti, moni telāfimi, pea ne fakatāpui ha taha ‘i he‘ene fānau tangata, ‘a ia na‘e nofo mai ko hono taula. 6Ko e taimi ko ia na‘e ‘ikai ha tu‘i ‘i ‘Isileli; na‘e takitaha fai hono loto."

Fakamaau 17:6 “Ko e taimi ko iá naʻe ʻikai ha tuʻi ʻi ʻIsileli naʻe taki taha fai pe hono loto”. Ko e to fakaʻulungaanga ʻa ʻIsileli (17:1-21 ; 25) ʻOku fakahaaʻi ʻi he toenga ko eni ʻo e Tohi fakamaaú hili ʻa Samisoni, ʻa e tō ʻa ʻIsileli ki he ʻaitoli, ʻa ʻenau holomui fakaʻulungaanga. Ko e kakai ʻIsileli naʻa nau ʻai ʻa e ngaahi fakatātā ʻo e moʻui fakalaumalie, ka ko e ʻulungaanga naʻe fulikivanu. Ko e fai ko ē ʻa ʻIsileli ke tauhi ki he ʻOtuá, naʻe tataaitaha pe, ka naʻa nau toutou fai pe ʻa e ngaahi meʻa ko e ʻuhinga fakasiokita. Ko e talangofua siokita ʻoku ʻikai ke ne ʻave mamaʻo kitautolu. Ko e talangofua moʻoní ʻoku tefito ia ʻi he ʻofa mo e ʻapasia ki he ʻOtuá. 
Ko e tangata eni ko Maika mo ʻene faʻē, naʻe ngali ʻoku na ʻulungaanga lelei mo na feinga moʻoni ke na lotu ki he ʻOtuá, ka naʻa na talangataʻa ki he ʻOtuá, ʻaki pe ʻena muimui pe kinaua ia ki he ngaahi holi pe ia ʻakinaua ʻo ʻikai ke na muimui ki meʻa ʻoku fiemaʻu ʻe he ʻOtuá. Ko e moʻui pe ʻulungaanga naʻe fai ʻi he ngaahi ʻaho ʻo Maika naʻa nau taki taha fai pe hono loto (v.6) Ko e fāmili ni naʻá na liʻoa ki he ʻaitoli. Ko e faʻē ko eni naʻe halaiaʻi heʻene fakatou lea ʻaki ʻa e fakamalaʻia mo e tapuaki ʻi hona fāmili pe (Sem 3:9,10) he naʻá ne tokanga lahi ange ia ʻo fekauʻaki mo ʻene paʻangá ʻi heʻene tokanga ki he ʻulungaanga mo e moʻui ʻene tamá. Pea ko e meʻa tatau, ʻoku taau ke tokangaʻi ʻi he moʻui ʻo e ʻahó ni. Kuo ʻosi ʻomai pe ʻe he ʻOtuá tuʻunga moʻui ke tau ʻi ai. Naʻe ʻikai ke ne tuku hotau ʻulungaanga mo ʻetau fakakaukau ke maʻolunga ia ʻiate kitautolu. ʻOku tau lava pe ke mavahe mei he tuʻunga maʻulalo ʻo e sosaieti ke tau pipiki ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá ʻo fakahoko ia ki heʻetau mo„ui. Ko e ʻahó ni, ʻoku hangē ko e ʻaho ʻo Maika, ko e taha kotoa pe, ʻoku hangē ia ke nau ʻai pe ʻenau ngaahi manako ke ʻuluaki. Ko e taimí ʻoku ʻikai ke ne liliu ʻa e natula tangata. Pea ko e tokolahi taha ʻo e kakai ʻoku nau liʻaki ʻa e founga totonu ʻa e ʻOtua ki he moʻuí. Ko e kakai ʻi he taimi ʻo Maika naʻa nau fetongi ʻa e lotu moʻoni ki he ʻOtua, ʻaki ʻenau meʻa fakaʻapi pe ʻo fai ʻaki ʻenau lotú. Ko hono liʻaki ʻa e tataki ʻa e ʻOtua, ko e fihi pe ʻe hoko maí mo e ʻauha. Ko hono totonu ʻo kitautolu hono kotoa ʻo e ʻahó ni, ke tau ʻilo ʻa e meʻa ʻoku totonu mo moʻoni ke tau maʻu malohi ʻia Kalaisi, ke fai ia ʻoku fiemaʻu ke tau ʻunuʻunu ʻo ofi atu ki he ʻOtuá mo ʻEne folofolá.

Tuesday, 13 March 2018

Tusite 13 Ma'asi, 2018

Fakamaau 16:26-31; 13:25; Teut 22:8; Sele15:15

Fakamaau 16:26-31
"26Pea na‘e lea ‘a Samisoni ki he tama na‘e puke hono nima, Tuku ke u fāfā ki he ongo pou ‘a ia ‘oku tu‘u ai ‘a e fale, ka u faaki ki ai. 27Ka ko e fale na‘e fonu ‘i he kakai tangata mo e kakai fefine; pea na‘e ‘i ai ‘a e hou‘eiki hau kotoa ‘o e kau Filisitia; pea na‘e nofo mei he tu‘a fale ha toko tolu afe nai, ‘a tangata mo fafine, ‘o nau mamata ki he fai faiva ‘a Samisoni. 28Pea tautapa ‘a Samisoni kia Sihova, ‘o ne pehē: ‘Ātonai Sihova ē, manatu‘i au; ‘io, fakamālohi‘i au, ‘Elohimi ē, ‘a e tātu‘otaha ko eni: kehe pē ke u sauni ki he kau Filisitia ha taha ‘o hoku ongo poko‘i mata ‘o‘oku ni! 29Pea fā‘ofua ‘e Samisoni ‘a e ongo fu‘u pou loto, ‘a ia na‘e tu‘u ai ‘a e fale, ‘o ne puke ‘a e taha ‘aki hono nima to‘omata‘u mo e taha ‘aki hono to‘ohema. 30Pea pehē ‘e Samisoni, Ke mole ‘eku mo‘ui fakataha mo e kau Filisitia! Pea ne tulolo ‘aki hono ivi kotoa, pea na‘e holo ‘a e fale ki he hou‘eiki mo e kakai kotoa na‘e ‘i ai. Ko ia ko e kakai na‘a ne tāmate‘i ‘i he‘ene pekia na‘e tokolahi ‘i he kakai na‘a ne tāmate‘i ‘i he‘ene mo‘ui.
31Pea na‘e ‘alu hifo hono kāinga mo e fale kotoa ‘o ‘ene ‘eiki, pea na‘a nau fata ia, ‘o ‘ohake, ‘o nau telio ‘i he vaha‘a ‘o Sola mo ‘Esitaoli, ‘i he fonualoto ‘o ‘ene ‘eiki ko Mānoa. Pea kuo ne fakamaau ‘a ‘Isileli ‘i he ta‘u ‘e uofulu."


Fakamaau 16:28 “Pea tautapa ʻa Samisoni kia Sihova, ʻo ne pehē. ʻAtonai Sihova ē manatuʻi au ʻio, fakamalohiʻi au. ʻElohimi ē, ʻa e ta tuʻo taha ko eni, kehe pe ke u sauni ki he kau Filisitia ha taha ʻo hoku ongo pokoʻi mata ʻoʻoku ni”. 
Neongo ko Samisoni mo ʻene teu laka atu mei he moʻuí ki he hokoatú. Naʻe kei tali mai pe ʻe he ʻOtuá ʻene lotú pea ne fakaʻauha ʻa e temipale hitení mo e kau lotu ʻaitolí. Naʻe kei ʻofa pe ʻa e ʻOtuá ʻiate ia. Pea naʻá ne finangalo pe ke fanongo ki he lotu ʻa Samisoni ʻo e vete angahalá mo e fakatomala, naʻá ne ngāueʻaki ʻi heni ʻi hono taimi fakaʻosi. Ko e taha ʻo e ngaahi ola ʻo e angahala ʻi heʻetau moʻuí, ʻokú ne taʻofi kitautolu mei heʻetau ongoʻi manako he lotú. Naʻe holoki ʻe Samisoni ʻa e temipale ʻo Takoni ko honau ʻotuá ʻiate kinautolu, ʻi he kakai mo e houʻeiki Filisitiá. ʻOku ʻikai fai ha talaʻa ki ai, naʻe ʻosi tuku pe ia ʻe he ʻOtuá ʻi hono lotó he ko e tokotaha ngāue ʻo fakafofongaʻi ʻa e ʻOtuá heʻene kē mo e kakaí ni, he ko hono fili kinautolu. Kuo fai ení naʻe ʻikai ko ha malohi fakanatula ʻo Samisoni ka ko e ivi mafai ia ʻo e ʻOtuá, pea ko e mana eni ki heʻetau vakaí. Naʻe mate ʻa Samisoni ko e popula ʻi he lotolotonga ʻo e kau Filisitiá ʻa ē naʻa nau manukiʻi ʻene angahalá, ka naʻá ne maté ko e tokotaha fakatomala, pea heʻikai te ne maʻu hono tofiʻa ki he kahaʻu fakataha mo kinautolu. Ko e ngaahi ola ʻo ʻene maté ko e fakataipe ki he ngaahi meʻa ʻi he pekia ʻa Kalaisí he naʻá ne pole pe ke tuku hifo ʻene moʻuí ʻi he lotolotonga ʻo e kau angahala, ʻa ē kuo maumauʻi honau makatuʻunga ʻe he puleʻanga ʻo Setané, pea ne tokonaki ha haoʻanga maʻa hono kakaí. Ko e foʻi tā ko eni, ko e houʻeiki ʻo e kau Filisitia mo e tokolahi ʻo e kakai naʻa nau mate ʻi he ivi honau fakaʻauha, ko ia aí, naʻe ʻikai toe fai ha fakafepaki ki he kāinga ʻo Samisoni ʻi heʻenau haʻu ʻo kumi hono sinó. 
Ko e sino ʻo Kalaisi naʻe ʻave ʻe hono kaumeʻá, ʻo telio ʻi ha faʻitoka foʻou ʻa ia ko Siosefa „o ʻAlamatea mo Nikotimasi. Maʻasi Pulelulu 14: Fakamaau 17:1-6; Senesi 14:19; 31

Monday, 12 March 2018

Monite 12 Ma'asi, 2018

Fakamaau 16:22-25; 9:27; Taniela 5:4

Fakamaau 16:22-25
"22Ka na‘e kamata ke toe tupu hono lou‘ulu hili hono fafai.
23Pea fakataha ‘a e hou‘eiki hau ‘o e kau Filisitia ke feia ha feilaulau lahi kia Tākoni ko honau fa‘ahikehe, pea ke fakafiefia: he na‘a nau pehē, Ko hotau ‘otua kuo ne tuku ki hotau nima ‘a hotau fili ko Samisoni. 24Pea ‘i he sio kiate ia ‘e he kakai na‘a nau halelu‘ia ki honau ‘otua; he na‘a nau pehē, Ko hotau ‘otua kuo ne tuku ki hotau nima ‘a hotau fili, ‘a e toko taha na‘a ne maumau‘i ‘a hotau fonua, pea kuo ne tāmate‘i hotau tokolahi. 25Pea ‘i he faifai pea māfana honau loto, na‘a nau pehē, Ui mai ‘a Samisoni ke ne fai faiva ma‘atautolu. Pea na‘a nau ui mai ‘a Samisoni mei he fale pōpula; pea na‘a ne fai faiva ‘i honau ‘ao pea nau kakae kiate ia. pea na‘a nau taki ia ki he vaha‘a pou."

Fakamaau 16:22 “Ka naʻe kamata ke toe tupu hono louʻulú hili hono fafai”. Ko e ngaahi faiangataʻa ko ení naʻe moʻua ai ʻa Samisoní naʻe ʻuhinga ia ke ʻomai kiate ia ke fakatomala moʻoni mo loloto. Ko e mole hono ongo matá ʻo ʻikai toe sió naʻe fakaava kiate ia ʻa e mahino pea ʻi hono fakamasivaʻi ia ʻaki ʻa e malohi fakasinó naʻe hoifua ʻa e ʻEikí ke fakafoʻou ʻa hono mālohi fakalaumalie. Ko e ʻEikí ʻokú ne fakangofua ke hoko ʻa e hē mei he moʻoni, pea ke ngoto hifo ki lalo, pea ne toki fakamoʻui hake ʻi he fakaʻosí, ke fakaʻilongaʻi ʻa ʻene taʻefiemalie ʻi he angahala ʻi heʻenau fakafefeka ki he ngaahi mamahi fakataimi, pea ke fakahaofi kinautolu mei he ngoto fuʻu, ʻi he luo ʻo e ʻauhá. Ko e kau malualoí ʻoku nau leakoviʻi ʻe kinautolu ʻa e sīpinga ko ení, mo e kau taʻe tui ʻOtuá. ʻOku nau manukiʻi ia ʻekinautolu, ka ko e kau kalisitiane moʻoni ʻoku nau fakatokilalo mo e angavaivai mo e leʻo pe mo lotu, mo fakasiosio lelei he ʻoku faingofua, he ʻoku nau fakamakatuʻunga pe ʻi he ʻEiki mo e loto mafana lahi ʻi he lotu, ke tauhi pe mei he tonounou, mo e fakafetaʻi he fakahaofí meia kinautolu kalisitiane, kapau te nau tō, te nau tauhi ki ʻolunga, mei ho ngotó o taʻe toe ʻi ai ha ʻamanaki.
Ko Samisoni eni kuo fakaʻilonga ʻo ʻene fakaleleí ʻi he toe tupu mai hono louʻulú. Ko e kau Filisitiá naʻa nau katoanga fakafiefia ki honau ʻotua ko Takoni ʻi heʻene ikunaʻi ʻa Samisoni ʻo laka ʻia Sihova ko e ʻOtua ʻo Samisoni mo ʻIsilelí naʻa nau vela he ikuna hotau ʻotua ʻio nau ui mai ʻa Samisoni mei he fale popula ke fai faiva maʻa kinautolu.
Kuo haʻu ʻa e tangata kuo ngaohi ʻe hono ʻOtuá ke maʻa mei heʻene angahala, kae nofo taha pe kiate ia he ko ia pe ʻa e ʻOtua ʻoku moʻoni pea hili pe ʻa e moʻui fakataimi ko eni, ko e hiki atu ia ki he kolo taʻengata mo hono moʻui fiefia taʻengata ʻo ʻikai ha tangi pe mamahi pe mate, ko e nofo taʻengata pē.