Monday, 21 November 2016

Monite 21 Novema, 2016

Nom 25:1-5 ; 31:16 ; ʻEki 2:5 ; Teut 4:13 ; 13:17 Siosiua 2:1 ; 1 Kol 10:8 ; Fkha 2:14

Nomipa 25:1-5
“(1) Pea nofo ‘a ‘Isileli ‘i Sitimi pea kamata tango ‘e he kakai ki he fanau fefine ‘o Moape. (2) He ko e fa’ahinga ko ia na’a nau fakaafe ‘a e kakai ki he fai feilaulau ‘o honau fa’ahikehe pea tokoni ai ‘a e kakai mo hu ki honau fa’ahikehe. (3) Pea luva kinautolu ‘e ‘Isileli kia Peali-peoli, pea langa’i ai ‘a e houhau ‘o Sihova ki ‘Isileli (4) pea folofola ‘a e ‘Eiki kia Mosese ‘o pehe, ‘Omi ‘a e hou’eiki katoa ‘o e kakai pea kalusefai ‘a e fa’ahinga ko ee ma’a Sihova ‘i he ‘ao ‘o e la’aa kae lolou mei ‘Isileli ‘a e fu’u tuputamaki ‘o Sihova. (5) Pea me’a ‘a Mosese ki he kau fakamaau ‘o ‘Isileli, Mou takitaha tamate’i hono kakai kuo luva kinautolu kia Peali-peoli.”

Nomipa 31:16
“(16) Vakai, ko kinautolu na’e o’i ai ‘a ha’a ‘Isileli ke fai hala kia Sihova ‘i he me’a ‘a Peoli ko e fale’i kinautolu ‘e Pelami pea to a ‘a e mahaki faka’auha ki he fakataha ‘a Sihova.”

‘Ekisoto 2:5
“(5) Mo e ‘alu hifo ‘a e ‘Ofefine ‘o Felo ke palutu ‘i he vaitafe pea ‘alu holo hono kau fefine ‘i he ve’e vai; pea na’a ne vakai ‘a e ‘a’ake ‘i he loto kutu ‘o ne fekau atu ‘ene kaunanga ke ‘omai.”

Teutalonome 4:13
“(13) Pea na’a ne fakamatala kiate kimoutolu ‘ene fuakava, ‘a ia na’a ne tu’utu’uni ke mou fai ki ai, ‘a e Hongofulu’i fekau ‘o ne tohi ‘i ha ongo makatohi.”

Teutalonome 13:17
“(17) Pea ‘e ‘ikai piki ki ho nima ha momo’i konga ‘o e me’a kuo moifua koe’uhi kae tafoi ai ‘a Sihova mei he’ene houhau kakaha, ‘o ne fai ha meesi kiate koe, mo fakatokolahi koe, ‘o hange ko ‘ene fuaava ki ho’o ngaahi kui.”

Siosiua 2:1
“(1) Pea fekau atu mei Sitimi ‘e Siosiua ko e foha ‘o Nuni ha ongo tangata ke mataki fakafufu ‘o ne pehe, ‘Alu ‘o vakai ‘a e fonua kae’uma’a ‘a Sieliko. Pea na o ‘o na hu ki he fale ‘o ha fefine fe’auaki na’e hingo ko Lehapi ‘o na mohe ai.”

1 Kolinito 10:8
“(8) Pea ke ‘oua na’a tau fe’auaki, ‘o hange ko e fe’auaki ‘a e ni’ihi ‘o e kakai na, pea to ai hanau toko ua mano ma tolu afe ‘i he ‘aho pe ‘e taha.”

Fakaha 2:14
“(14) Ka ‘oku ai ha me’a ni’ihi ‘oku ou kovi’ia ai kiate koe, ko ho’o ma’u hena ‘a kinautolu ‘oku nau kuku ‘a e akonaki ‘a Pelami, ‘a ia na’a ne fale’i ‘a Pelaki ke ‘ai ha tukia’anga ‘i he ‘ao ‘o ha’a ‘Isileli, ke nau kai me’a kuo ‘oatu ki he ‘aitoli, pea nau fe’auaki.”

Ne fakaheeʻi ʻe Moape ʻa ʻIsileli. ʻOku fakahaaʻi mai pe ʻe he kamata ʻo e vahé ni, ʻa e pole lahi ki ʻIsileli, he kuo nau fehangahangai mo e palopalema fakatuʻutamaki taha, kia Mosese mo Siosiua, ʻo ʻikai ko e fakafili mai pe ʻa e kau tau ʻa Selikó, ka ko e ʻahiʻahi lolotonga ʻoku tuʻuvahaʻa pe ia ʻi he lotu hiteni ʻa Kenaní, mo ‘enau moʻui sivilaisé. ʻOku ʻikai ke talamai ʻe he Tohitapú ia pe naʻe kau fakafēfē ʻa e kakai tangata ʻo ʻIsilelí, ʻo moʻui fakausousa mo feʻauaki koʻeni. Ko e feʻauaki ia ʻoku toputapu hono fai ʻoʻona, ʻi he lotolotonga ʻo e ngaahi lotu ʻa e kau Kenaní. Ko hono ʻuluakí, naʻe ʻikai ke nau fakakaukau ʻo fekauʻaki moe lotu ki he ngaahi ʻaitolí, ka naʻe saiʻia pe ʻi he feʻauakí. Ko e taimi siʻi pe kuo nau kamata ke nau kau ʻi he ngaahi kai meʻakai fakakolo pe, pea mo e katoanga fakafāmili, ʻoku kau ai ʻa e lotu ki he ʻaitolí. Naʻe ʻikai fuoloa ko honau ʻatamaí, kuo ne mioʻi ke nau fai ʻa e sivilaise hitení. Ko ʻenau holi ko ē ke fakakata, mo fiefia, naʻá ne fakatupu ʻiate kinautolu, ke nau hanga ʻo tukuange ʻenau tukupā fakalaumalié. Ko hono ʻai fakataha ko ʻeni ʻa e angahalá, fekauʻaki moe lotu ʻaitolí, ʻoku fakaʻasi mai kituʻa ʻo e fakakaukau ʻa Pelamí (31:16 ; Fakaha 2:14). Ko Pelami tatau pe, naʻa ne tapuakiʻi ʻa ʻIsileli, pea hangē ʻokú ne kau ʻi heʻenau tafaʻakí. ʻOku faingofua pe ke fakatokangaʻi, pe naʻe fakafēfē ʻa hono takiheeʻi ʻo ʻIsileli. Ko Pelami naʻe hangēhangē ko ʻene lea, mo e meʻa kotoa pe ʻoku fai, ʻoku totonu. Ko Pelami naʻe hilifaki ʻa e tautea ki ʻIsilelí, pea ne ʻuakai, ke ngāueʻaki ʻa e fakalouʻakaú, pea kau loloto ki hono fai ʻa e ngaahi lotu hitení. Kuopau ke tau tokanga mamafa fakatouʻosi, ki he ngaahi lea mo e ngāue, ʻakinautolu ʻoku nau pehē, ko e kau tokoni fakalaumalie, pe ʻoku nau nofo totonu ʻi he folofola ʻa e ʻOtuá, pe ko e ʻū meʻa fakahē fakaetangata pe. Mou hūhū, ke lahi ke maʻu totonu ʻa e finangalo ʻo e ʻOtua, pea ko ʻetau fiemalié leva ia. Ko Peali, ko e ʻotua manakoa taha ia ʻi Kenaní, ʻa eni ʻe hū ki ai ʻa ʻIsilelí. Ko e ʻotua ia ʻo e ʻuhá mo e ututaʻú. Naʻe kau atu ʻa ʻIsileli ke lotu kia Peali, mo ʻenau vaʻingaʻaki, ʻo fekauʻaki ʻi honau ngaahi taʻu ʻi Kenaní. Ko Kalaisi kitautolu, ʻoku tau taukave Maʻana, mo tau ngāue fakataha maʻa hono langilangí. He ʻoku houhau ʻa e ʻOtuá.

1 comment: