Fakamaau 5:
24-31; 4:17,19,21; ‘Ekisoto 15:9; 2 Samiuela 23:4; Saame 19:5; 83:9,10; Luke
1:28
Fakamaau 5:24-31
"24Ke monū‘ia taha ‘i he kau fefine ‘a Siaili,
‘A e uaifi ‘o Hepa ko e Keini,
Ke ne monū‘ia taha ‘i he fine nofo tēniti!
25Na‘a ne kole vai: na‘a ne ‘ange hu‘akau:
‘I he ipu ‘a hou‘eiki na‘a ne ‘atu hu‘akau fatu.
26Na‘a ne ala ki he fa‘o ‘aki hono nima, Puke ‘aki hono to‘omata‘u ‘a e hāmala ‘a tufunga:
Pea ne hapo‘i ‘aki ia ‘a Sīsela,
Na‘a ne laiki hono ‘ulu na;
‘Io, na‘a ne fahi‘i mo tui‘i hono manifinifihanga.
27‘I he vaha‘a ‘o ongo va‘e na‘a ne mākaua,
Na‘a ne tō, na‘a ne tokoto;
‘I he vaha‘a ‘o ongo va‘e na‘a ne mākaua, na‘a ne tō:
Ko e potu na‘a ne mākaua ē
Ko ia na‘a ne tō ai ‘o mate.
28He fakasio mai he tupa mo lāulau
‘a e fa‘ē na ‘a Sīsela ‘i he tukihau!
“Ko e hā ‘oku fakatuai ai ‘ene sāliote ‘ene ha‘u?
Ko e hā ‘oku ve‘etuia ai ‘ene fanga manu?”
29Tali hake ‘e hono kau fine‘eiki poto na,
‘Io, na‘a ne tali ‘e ia ma‘ana
30“‘Ikai kuo nau ma‘u vete, pea ‘oku nau tufa?
Taki taha, taki ua ‘a e to‘a ‘ene kaunanga”
“Ko e kofu pulepule ko e koloa ia ‘a Sīsela,
Ko e koloa pulepule–ha taha kuo teu‘i,
Ha pulepule ‘e ua kuo teu‘i, ki he kia ‘o e ma‘itaki.”
31Ke pehē ‘a e ‘auha ‘o ho fili fua pē, ‘e Sihova!
Ka ko ha‘a ‘ofa ki he ‘Afiona
Ke nau hangē ko e la‘ā ‘ene hopo mo hono ha‘aha‘a.
Pea na‘e nonga ‘a e fonua ‘o fāngofulu ta‘u."
Fakamaau 5:31 “Ke pehē ʻa e ʻauha ʻo ho fili
fua pe, ʻe Sihova! Ka ko haʻa ʻofa ki he ʻAfiona. Ke nau hangē ko e laʻā ʻene
hopo mo hono haʻahaʻa. Pea naʻe nonga ʻa e fonua ʻo fangofulu taʻu”. Ko e
kakai eni ʻo Melosi naʻe tuʻutuʻuni ʻe he ʻangelo ʻa Sihová ke nau tukitaleʻi,
ka ko ʻIsilelí ia, neongo naʻe ʻi ai ʻenau manavahe ʻi he kau Kenaní, ka naʻa
nau saiʻia ange kinautolu ʻi he kau Kenaní, ʻo laka ange ʻi heʻenau manavahe ki
he fuʻu ivi, mo fakahoifua ki he ʻOtuá, ko ia aí, naʻe tuku kinautolu ʻe he
ʻOtuá ki he nima ʻo e kau Kenaní.Ko e fefine ko eni ko Siaili, neongo naʻe ʻikai
ko e ʻIsileli pea ʻikai ke tui, pe ʻofa tupu mei he ʻOtuá, ka naʻá ne maʻu ʻa e
tapuaki makehe. Ko hono tapuakí he ʻe maʻolunga ia ʻi he kakai fefine nofo
tenití. Ko e kau nofo teniti, naʻa nau ʻi he tuʻunga maʻulalo, pea kapau te nau
tauhi ki he ʻOtuá ʻo fakatatau pē ki honau mafaí, heʻikai ke mole honau pale.
Ko Siailí naʻe ʻi he teniti, naʻá ne ikuna ʻa e koloa ʻi hono tapuaki, ʻo hangē
pe ko Pelaki naʻe ʻi he malaʻetaú. Ko e faʻē eni ʻa Sisela naʻá ne fiu he
tatali mo ʻene fakasio ki haʻane foki mai ʻi heʻene saliote, ka ko e meʻa
fakaofo ʻa e tuai ʻene foki maí he ko e ʻeikitau lava meʻa, pea ko e hā ʻoku
veʻetuai ai ʻene fangamanu toho saliote. Pea ko ʻene kau fefine poto naʻa nau ʻi he matapā pe
tupá, naʻa nau fokotuʻu ange ki he faʻeé, ko Sisela ʻoku tatali ke vahevahe ʻa
e koloa vete kuó ne maʻu, ʻo nau fakafiemalieʻi ʻa e ʻatamai ʻo e faʻē ko ení,
ka ke ne fakakaukau loto pe ki ai. Pea kiate kitautolú, ke tau matuʻaki tokanga
ki he ngaahi holi ki he ngaahi meʻa lelei fakataimi pe hono mahuʻingá. He ko e
taʻe faʻa katakí ʻi heʻetau ngaahi holi meʻá, ʻokú ne fakatupunga ha lavea
lahi, pea ʻokú ne ngaohi ia ke tuʻu lotoloto ʻiate kitautolu, ʻo hoko ia ko e
kolosi. ʻOku pehē mo ʻetau talitali ki he haʻele ʻangaua mai ʻa Sīsū Kalaisí,
pea mo e langilangi ʻo e ʻaho ko iá. Kuo uesia ʻa e niʻihi ʻoku nau pehē,
“Haʻu. ʻEiki Sīsū, haʻu vave! koeʻuhi ʻi hení ʻoku ʻikai lava ke maʻu
fiemalie”. Ko e fakatātā ʻoku tuku mai mei he faʻē ko ení, ko e taʻelotu, mo e
loto fakakakano. Tokanga naʻa haʻu ʻa e ʻEikí ʻokú ke kei fakakakano pē. ʻOku
fakamaʻopoʻopo ʻaki ʻe Tepola ʻa e hivá ni, ʻaki ha lotu ki he ʻOtuá, ki hono
fakaʻauha ʻa e kotoa hono ngaahi filí, pea mo hakeakiʻi mo fakafiemalieʻi ʻa e
kotoa hono ngaahi kaumeʻá ko ʻEne fānau. Ke tuku ʻakinautolu ʻoku nau ʻofa
ki he ʻOtuá, mo fakaʻamua loto lelei ki hono puleʻanga ʻi he lotolotonga ʻo
haʻa tangata ke nau hangē ko e laʻaá, ʻi he taimi ʻoku nau ʻalu ai ʻi hono
mālohí. Pea ʻai kinautolu ke nau ulo ʻo ngingila, ke hā ʻa e langilangi ʻi
honau matá ki māmani, pea kapusi ʻene tohoakí, ke ʻoua naʻa aʻu kiate kinautolu
honau ngaahi filí, ko hai ʻokú ne fakamalaʻia ʻa e hopo ʻa e laʻaá, koeʻuhi
ʻokú ne hulungia kinautolu, tuku kinautolu ke nau fiefia, ʻo hangē ha tangata
malohi, ʻokú ne teu lele ʻi he pué (lova) (Sa 19:5). Tuku kinautolu ke hangē ha
afi kuo tutu ke nau fakamaama ngingila ʻi honau ngaahi feituʻú. Ko e moʻuí ia.
No comments:
Post a Comment