Thursday, 13 April 2017

Tu'apulelulu 13 'Epeleli, 2017

Matiu 26:17-25;  Ma’ake 14:12-21;  Luke 22:7-13

Matiu 26:17-25
"17Pea ‘i he ‘uluaki ‘o e ngaahi ‘aho tapu lēvani, na‘e ‘unu‘unu mai ‘a e kau ako kia Sīsū, ‘o nau pehē, Ko e potu fē ‘oku ke loto ke mau teuteu ai ma‘au ke ke ‘ilo ‘a e Pāsova? 18Pea ne pehē, Mole ki he kolo kia Me‘a, pea lea ki ai, ‘Oku pehē ‘e he Tangata‘eiki, ‘oku ofi hoku taimi, ka u fai ‘i ho fale ‘a e Pāsova mo ‘eku kau ako. 19Pea na‘e fai ‘e he kau ako, ‘o hangē ko e tu‘utu‘uni kinaua ‘e Sīsū, ‘o na teuteu ‘a e Pāsova. 20Pea ‘i he‘ene efiafi na‘a ne tokoto hifo ke kai, fakataha mo e kau Hongofulumāua ‘o ‘ene ako. 21Pea lolotonga ‘enau kai na‘a ne pehē, Ko au ē, ‘oku ou tala atu, Ko e toko taha ‘iate kimoutolu te ne lavaki‘i au. 22Pea nau loto mamahi ‘aupito, ‘o nau kamata lea kiate ia tāutaha, ‘oku ‘ikai nai ko au, ‘Eiki, ‘ē? 23Pea tali ‘e ia, ‘o ne pehē, Ko ia kuo ne velo fakataha mo au hono nima ki he tisi, ko ia ia te ne lavaki‘i au. 24‘Oku mo‘oni ko e mole ‘a e Fanautama ‘a Tangata ‘oku hangē ko ia kuo tohi ma‘ana, ka ‘oiauē ‘a e tangata ko ia, ‘a ia te ne lavaki‘i ‘a e Fanautama ‘a Tangata! ne ngutuhua ange ki he tangata ko ia ‘oka ne ‘ikai fanau‘i. 25Pea tali ‘e Siutasi, ‘a ia na‘a ne lavaki‘i ia, ‘o pehē, ‘oku ‘ikai nai ko au, Lāpai, ‘ē? Pea ne pehē ki ai, ‘E toe lau?"

Ma’ake 14:12-21
"12Pea ‘i he ‘uluaki ‘aho ‘o e ngaahi ‘aho tapu lēvani, ‘a ia ‘oku tāmate‘i ai ‘a e Pāsova, na‘e pehē ‘e he‘ene kau ako kiate ia, Ko e potu fē ‘oku ke loto ke mau ‘alu ‘o teuteu ke ke ‘ilo ai ‘a e Pāsova? 13Pea ne fekau ha toko ua ‘o ‘ene kau ako, ‘o ne pehē kiate kinaua, Mole pē ki he kolo, pea ‘e fakafetaulaki mai kiate kimoua ha tangata ‘oku fua ha hina vai: mo muimui ki ai. 14Pea ‘ilonga ha ‘api te ne hū ki ai, pea mo lea ai ki he matāpule, ‘Oku pehē ‘e he Tangata‘eiki, pe ko e fē haku loki ke u kai ai ‘a e Pāsova mo ‘eku kau ako? 15Pea te ne fakahā kiate kimoua ha fu‘u falekai ‘i ‘olunga kuo ‘osi faliki mo teuteu: ko e potu ko ia te mo teuteu ai ma‘atautolu. 16Pea ‘alu atu ‘ene ongo ako, ‘o na hū ki he kolo, ‘o na ‘ilo pē ‘o hangē ko ‘ene tala kiate kinaua; ‘o na teu ‘a e Pāsova. 17Pea ha‘u efiafi ia mo e kau Hongofulumāua. 18Pea lolotonga ‘enau tākoto ‘o kai, na‘e lea ‘a Sīsū, Ko au ē, ‘oku ou tala atu, ko e toko taha ‘iate kimoutolu te ne lavaki‘i au, ‘io, ko e toko taha ‘oku kai mo au. 19Pea nau kamata loto mamahi, pea nau hanga ‘o lelea taha kiate ia, ‘o pehē, ‘oku ‘ikai nai ko au, ē? 20Pea ne pehē kiate kinautolu, Ko e toko taha pē ‘o e kau Hongofulumāua, ‘a ia ‘oku ala fakataha mo au ‘i he tisi. 21He ‘oku mo‘oni ko e mole ‘a e Fanautama ‘a Tangata ‘oku hangē ko ia kuo tohi ma‘ana: ka ‘oiauē ‘a e tangata ko ia te ne lavaki‘i ‘a e Fanautama ‘a Tangata! ne ngutuhua ange ki he tangata ko ia ‘oka ne ‘ikai fanau‘i."

Luke 22:7-13
"7Pea na‘e hoko ‘a e ‘aho ‘o e tapu lēvani, ‘a ia na‘e totonu ke tāmate‘i ai ‘a e Pāsova. 8Pea ne fekau ‘a Pita mo Sione, ‘o ne pehē, ‘alu ‘o teuteu ma‘atautolu ‘a e Pāsova, ke tau kai ia. 9Pea na pehē ki ai, Ko e potu fē ‘oku ke loto ke ma teuteu ai? 10Pea ne pehē kiate kinaua, Ko eni, ‘i ho‘omo hū ki he kolo, te mo fetaulaki mo ha tangata ‘oku fua ha hina vai; mo muimui ki ai ‘o a‘u ki he fale ‘oku ne ‘alu ki ai. 11Pea te mo lea ki he matāpule ‘o e fale, ‘Oku pehē mai ‘e he Tangata‘eiki, pe ko e fē ‘a e loki ke u kai ai ‘a e Pāsova mo ‘eku kau ako? 12Pea ko e tangata ko ia, te ne fakahā kiate kimoua ha fu‘u falekai ‘i ‘olunga, kuo ‘osi faliki: mo hanga ‘o teuteu ‘i he potu ko ia. 13Pea ‘i he‘ena ‘alu atu, na‘a na ‘ilo pē ‘o hangē ko ‘ene tala kiate kinaua, ‘o na teu ‘a e Pāsova."

KO HONO KATOANGAʻI ʻE SĪSŪ ʻA E PASOVÁ, MO ʻENE KAU AKÓ. ʻOku tau maʻu ʻi heni ʻa hono tauhi ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e Pasová he ko e tala tukufakaholo ia ʻa e kau Siú. Ko hono teuteu eni, mo hono kai ʻo e Pasová. Ko e fakamanatu ia ʻo e pō, naʻe fakatauʻatainaʻi ʻa ʻIsileli, mei heʻenau nofo popula ʻi ʻIsipité (Eki 12). ʻI he taimi naʻe fakalaka (passed over) ai ʻa e ʻOtuá, mei he ngaahi ʻapi naʻe fakaʻilongaʻi ʻaki ʻa e toto ʻo e lami, kae taimi tatau pē ko iá, ʻa hono tamateʻi ʻa e ngaahi ʻuluaki foha ʻi he ngaahi ʻapi ko iá, naʻe ʻikai fakaʻilongaʻi ʻaki ha toto ʻo e lami. Ko e ʻaho ʻo e Pasová, naʻe hoko mai ai pē ʻa e ʻaho ʻe fitu ko e katoanga ʻo e mā taʻelevani, ka ko hono toe ui ia ʻo ʻIsileli, ke nau hola vave mei ʻIsipite, lolotonga ko ia ʻoku ʻikai ha taimi feʻunga, ke tupu ai ʻenau maá, ko ia naʻe taʻo taʻelevani, pe ʻenau maá. Pea ko e ʻaho mālōlō ko ení, ko e ngaahi fāmili ʻIsilelí, naʻa nau fakataha ke fai ʻa e kai makehe ko ení, ʻoku ʻi ai ʻa e lami, ko e uaine, louʻakau mahimahi mo e mā taʻelevani.

Ko e sino ʻo Kalaisí, ʻoku fakafofonga ia ʻe he maá, pea ko e moʻuí ʻi he sino, ʻoku poupoua ia ʻe he maá. Ko e moʻui ʻa e laumalie, ʻoka tauhiʻaki ʻa e fakalaloa ʻa Kalaisí. ʻI he kai ʻo e pasová, naʻe toʻo ʻe Sīsū ʻa e maá ʻo ne tapuakiʻi ia ʻo ne tuku mavahe ia ki hono ngāueʻaki ko eni, ʻaki ʻa e lotu mo e fakafetaʻi. Naʻá ne pakipaki ia ʻo ʻoange ki heʻene kau akó, ko e taipe ia ʻo e maumauʻi ʻa e sino ʻo Kalaisí koeʻuhi ko kitautolu, he ko e Pule ia ʻo e fāmilí pea ko e pule ia ʻo e katoanga ko ení.

Naʻá ne tala ki heʻene kau akó, ʻa e meʻa ʻoku totonu ke nau faí. Toʻo eni ʻo kai, ko e tali ʻo Kalaisi ʻo hangē pe ko ʻene foaki ʻe ia ia maʻau, maʻu ai ʻa e fakalelei pea mo e ʻOtuá, tukulolo ki heʻene kelesí, pea mo hono puleʻangá. Ko e maʻu ʻo Kalaisí ʻoku fakamatalaʻaki hono maʻu ia. (Sn 1:12) pea ʻoku ne keina ia (Sn 6:57,58). “Ko hoku sinó eni, ʻo ʻikai ko e mā, ko e kai mo e inu ʻoku fakaaʻu ʻa e pekia ʻa Kalaisí ki hotau laumalié

No comments:

Post a Comment