Wednesday, 14 March 2018

Pulelulu 14 Ma'asi, 2018

Fakamaau 17:1-6; Senesi 14:19; 31:19,30; ‘Ekisoto 20:4,23; Levitiko 19:4; Lute 3:10 

Fakamaau 17:1-6
"1PEA na‘e ai ha tangata na‘e kau ki Mo‘unga ‘Ifalemi, ko Maika hono hingoa. 2Pea pehē ‘e ia ki he‘ene fa‘ē, Ko e siliva ‘e taha afe mā teau na‘e mole meiate koe, pea ke lea tuki ai, pea ke toe tutuki‘i ka u fanongo, vakai ‘oku ‘iate au ‘a e siliva ko ia; ko au na‘a ku to‘o. Pea tali ‘e he‘ene fa‘ē, Ke monū‘ia mai ‘eku tama meia Sihova!
3Pea ne fakafoki ‘a e taha afe mā teau‘i siliva ki he‘ene fa‘ē; pea pehē ‘e he‘ene fa‘ē, ‘Oku ou mātu‘aki fakatāpui ‘a e siliva ni kia Sihova mei hoku nima ki he‘eku tama, ke ngaohi ‘aki ha ‘īmisi mo ha fakatātā ukamea: ko ia te u fakafoki ia kiate koe. 4Ka ka fakafoki ‘e ia ‘a e siliva ki he‘ene fa‘ē, pea to‘o ‘e he fefine ha uangeau‘i siliva, ‘o ne ‘atu ki he tufunga, pea ne ngaohi ‘aki ha ‘īmisi mo ha fakatātā ukamea: pea na‘e tuku ia ‘i he fale ‘o Maika.
5Pea ko e tangata ko Maika na‘e ai hano fale ‘otua, pea ne ngaohi ha ‘ēfoti, moni telāfimi, pea ne fakatāpui ha taha ‘i he‘ene fānau tangata, ‘a ia na‘e nofo mai ko hono taula. 6Ko e taimi ko ia na‘e ‘ikai ha tu‘i ‘i ‘Isileli; na‘e takitaha fai hono loto."

Fakamaau 17:6 “Ko e taimi ko iá naʻe ʻikai ha tuʻi ʻi ʻIsileli naʻe taki taha fai pe hono loto”. Ko e to fakaʻulungaanga ʻa ʻIsileli (17:1-21 ; 25) ʻOku fakahaaʻi ʻi he toenga ko eni ʻo e Tohi fakamaaú hili ʻa Samisoni, ʻa e tō ʻa ʻIsileli ki he ʻaitoli, ʻa ʻenau holomui fakaʻulungaanga. Ko e kakai ʻIsileli naʻa nau ʻai ʻa e ngaahi fakatātā ʻo e moʻui fakalaumalie, ka ko e ʻulungaanga naʻe fulikivanu. Ko e fai ko ē ʻa ʻIsileli ke tauhi ki he ʻOtuá, naʻe tataaitaha pe, ka naʻa nau toutou fai pe ʻa e ngaahi meʻa ko e ʻuhinga fakasiokita. Ko e talangofua siokita ʻoku ʻikai ke ne ʻave mamaʻo kitautolu. Ko e talangofua moʻoní ʻoku tefito ia ʻi he ʻofa mo e ʻapasia ki he ʻOtuá. 
Ko e tangata eni ko Maika mo ʻene faʻē, naʻe ngali ʻoku na ʻulungaanga lelei mo na feinga moʻoni ke na lotu ki he ʻOtuá, ka naʻa na talangataʻa ki he ʻOtuá, ʻaki pe ʻena muimui pe kinaua ia ki he ngaahi holi pe ia ʻakinaua ʻo ʻikai ke na muimui ki meʻa ʻoku fiemaʻu ʻe he ʻOtuá. Ko e moʻui pe ʻulungaanga naʻe fai ʻi he ngaahi ʻaho ʻo Maika naʻa nau taki taha fai pe hono loto (v.6) Ko e fāmili ni naʻá na liʻoa ki he ʻaitoli. Ko e faʻē ko eni naʻe halaiaʻi heʻene fakatou lea ʻaki ʻa e fakamalaʻia mo e tapuaki ʻi hona fāmili pe (Sem 3:9,10) he naʻá ne tokanga lahi ange ia ʻo fekauʻaki mo ʻene paʻangá ʻi heʻene tokanga ki he ʻulungaanga mo e moʻui ʻene tamá. Pea ko e meʻa tatau, ʻoku taau ke tokangaʻi ʻi he moʻui ʻo e ʻahó ni. Kuo ʻosi ʻomai pe ʻe he ʻOtuá tuʻunga moʻui ke tau ʻi ai. Naʻe ʻikai ke ne tuku hotau ʻulungaanga mo ʻetau fakakaukau ke maʻolunga ia ʻiate kitautolu. ʻOku tau lava pe ke mavahe mei he tuʻunga maʻulalo ʻo e sosaieti ke tau pipiki ki he ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá ʻo fakahoko ia ki heʻetau mo„ui. Ko e ʻahó ni, ʻoku hangē ko e ʻaho ʻo Maika, ko e taha kotoa pe, ʻoku hangē ia ke nau ʻai pe ʻenau ngaahi manako ke ʻuluaki. Ko e taimí ʻoku ʻikai ke ne liliu ʻa e natula tangata. Pea ko e tokolahi taha ʻo e kakai ʻoku nau liʻaki ʻa e founga totonu ʻa e ʻOtua ki he moʻuí. Ko e kakai ʻi he taimi ʻo Maika naʻa nau fetongi ʻa e lotu moʻoni ki he ʻOtua, ʻaki ʻenau meʻa fakaʻapi pe ʻo fai ʻaki ʻenau lotú. Ko hono liʻaki ʻa e tataki ʻa e ʻOtua, ko e fihi pe ʻe hoko maí mo e ʻauha. Ko hono totonu ʻo kitautolu hono kotoa ʻo e ʻahó ni, ke tau ʻilo ʻa e meʻa ʻoku totonu mo moʻoni ke tau maʻu malohi ʻia Kalaisi, ke fai ia ʻoku fiemaʻu ke tau ʻunuʻunu ʻo ofi atu ki he ʻOtuá mo ʻEne folofolá.

No comments:

Post a Comment