Thursday, 8 December 2016

Tu'apulelulu 8 Tisema, 2016

Nomipa 26:51-56 ; Siosiua 11:23 ; 14:1,2 


Nomipa 26:51-56
"(51) Ko ha‘a ‘Isileli ia na‘e lau, ko e toko ono kilu mā taha afe mā fitungeau mā tolungofulu. (52)Pea folofola ‘a e ‘Eiki kia Mōsese ‘o pehē, (53) Ko eni ia ‘e vahe tofi‘a ki ai ‘a e fonua ‘o fakatatau ki he lau ‘o honau hingoa. (54) Ki he tokolahi te ke vahe tofi‘a lahi, pea ki he toko si‘i te ke vahe tofi‘a si‘i: ‘e ‘atu tofi‘a ki he tangata takitaha ‘o fakatatau ki he me‘a na‘e va‘iniu hake ‘i he lau hono kakai. (55) Ka neongo ia ka ‘e fai talotalo ‘a e vahe fonua: ‘e fai‘aki ‘a e hingoa fakamatakali ‘o honau tupu‘anga ‘enau ma‘u tofi‘a. (56) Pea ko e tofi‘a kuo tō ‘i he talotalo ‘e toki vahevahe ia, ‘o tokanga ki he tokolahi mo e toko si‘i."

Siosiua 11:23
"(23) Ko ia na‘e ma‘u ‘e Siosiua ‘a e fonua kotoa, ‘o hangē tofu pē ‘a e folofola ‘a Sihova kia Mōsese; pea na‘e tuku ia ‘e Siosiua ki ha‘a ‘Isileli mo‘onau tofi‘a, ‘o fakatatau ki honau ngaahi vahevahe fakamatakali. Pea na‘e mālōlō ‘a e fonua mei he tau."

Siosiua 14:1,2
"(1) Pea ko eni ‘a e ngaahi tofi‘a na‘e ma‘u ‘e ha‘a ‘Isileli ‘i he fonua ko Kēnani, ‘a ia na‘e vahe kiate kinautolu ‘e ‘Eliesa ko e taula‘eiki mo Siosiua ko e foha ‘o Nuni, mo e hou‘eiki ‘ulumotu‘a ‘o e ngaahi matakali ‘o ha‘a ‘Isileli: (2) na‘e tufa talotalo kiate kinautolu ‘o hangē ko e tu‘utu‘uni ‘a Sihova ‘ia Mōsese, ‘io, ki he matakali ‘e hiva mo e vaeua ‘o e matakali."

Ko e hili eni hono lau ʻo e ngaahi matakali ʻo ʻIsilelí, ko honau tokolahi fakakātoá naʻa nau toko 601,730 he ko honau tokolahi ʻi he ʻuluaki lau ʻi he toafa ʻo Sainaí naʻa nau toko 603,550 ʻa ia ʻoku nau holo ʻaki fakalukufua ʻa e toko 1,820. Pea naʻe folofola leva ʻa e ʻOtuá kia Mosese, ko e fonua ko Kenaní ʻe vahe tofiʻa ʻo fakatatau ki he lau honau ngaahi hingoá pea ʻe lesisita kinautolu ko e ngaahi foha ʻo ʻIsileli, pea tenau hū ki he fonuá. Ko e ngaahi ʻea kinautolu ki he fonua ʻo Kenaní. Ko e anga ʻa e vahevahe ʻo e fonuá ki he ngaahi matakalí ko e lao fakalukufua ke fai ki ai ʻa Mosese, ke ne fakamatala kia Siosiua ʻa e founga ʻo e vahevahé. Ko kinautolu ʻoku tokolahí ʻe ʻoange ki ai ʻa e tofiʻa lahi, pea ko kinautolu ʻoku tokosiʻí ʻe ʻoange pē ʻa e tofiʻa siʻisiʻi. Pea ko hono fakahoko ʻo e kiʻi lao koení ki he vahevahe, tofiʻa naʻe fakapapauʻi ʻaki ʻa e talotalo. ʻOku nau teuteu ki he vahevahe tofiʻá he ko e fonua ko Kenaní ko e tofiʻa ia ʻo e kakaí, meia Sihova, he ko ʻEne meʻaʻofa kia kinautolu. Ko e fonuá ni naʻe ʻi ai pe ʻa hono kakai, naʻa nau nofoʻi ka ʻoku pule fakaleveleva ʻa e ʻOtuá ia, he ko hono māmani, he neongo ʻoku ʻi ai ʻa e puleʻanga ʻi māmani he ʻahó ni, pea hangē ʻoku nau pule ki aí. Ka ko e aofangatukú, ko e ʻOtuá pē ʻe pulé, pea tāpuni leva ʻa māmani ia. Ko Kenaní, ko e fakataipe ia ki he Kenani fakalangí. ʻOku tokolahi ʻa e kau kalisitiane, ʻoku nau tōnounou ke tokanga‘i ʻenau nofo fonuá ki Hevani. ʻOku nau femoʻuekina pē, he kumi ʻa e koloá mo e fakafiefia fakamāmaní, ʻo ʻikai ha meʻa ʻe taha ke fakahevani. ʻOku fakamanatu ʻe Paula ki he kāinga Filipaí, ko kinautolú ko e kau nofo fonua ʻi Hevani, ʻa e feituʻu ʻoku ʻi ai ʻa Sisu Kalaisí. Kainga Moʻui foʻou, ko hotau tofiʻá ʻoku ʻi Hevani, hū ki ai hoʻo nofo fonuá, pea ke fakaangaanga ki ai maʻu pē (Fili 3:20).

No comments:

Post a Comment